Robottisiivouksen kehittämisen moniasiakasprojekti

Tiivistelmä

Robottisiivouksen kehittämisen moniasiakasprojektissa halutaan löytää uusia työmenetelmiä ja organisointitapoja puhtauspalveluun. Kehittämisessä pureudutaan lisäksi työn ergonomiaan ja osatyökykyisten työssä jaksamiseen. Puhtauspalvelun asiakkaille pyritään saavuttamaan toiminnan kehittymisen kautta parempaa laatua ja kustannussäästöjä.

Moniasiakasprojektissa otetaan siivousrobotit käyttöön noin kuudessa eri kiinteistössä kolmessa eri kaupungissa, arvioidaan niiden toimivuutta ja vaikutusta työn organisointiin robottien ja siivoushenkilöstön välillä. Lisäksi analysoidaan tilojen käyttäjien roolia robottien käytössä. Siivousrobotit ovat vielä kehitysvaiheessa, mutta projektin avulla selvitetään mihin ne nykyisellään soveltuvat ja mitä kehittymistarpeita niissä on.

Projektin toteutus alkaa marraskuussa 2016 ja lopputuloksia odotetaan keväällä 2017. Projektissa ovat mukana Tampereen Voimia, Liikelaitos Porvoon Tilapalvelut ja Tekme Oy. Toteuttajina ovat Timo Kivisto Consulting Oy ja Työtehoseura ry. Hakusanat: siivoustyö, robotit, ergonomia, sisäilmasto, organisaatioinnovaatiot, tuottavuus

Hankkeen vastuuhenkilö

Elina Ahtiala-Huotari

Tiedote

Robottisiivous kysyy aikaa

Tampereen Voimia -liikelaitoksen, Porvoon Tilapalveluiden ja Tekme Oy:n yhteisessä robottisiivouksen kehittämishankkeessa robotit havaittiin ainakin toistaiseksi liian hitaiksi. Lattian siivoamisaika, joka on mitoitettu ammattisiivoojalle, kestää pikkurobotilla 20-kertaisen ajan.

Kokeilussa ei löydetty järkevää käyttöä siivousrobotille. Se siivosi hyllyn päällystä seitsemän minuuttia, siivooja puhdisti hyllyn kalustemopilla seitsemässä sekunnissa.

Työsuojelurahasto rahoitti robottisiivouksen kehittämishanketta, jonka ulkopuolisena asiantuntijana toimi Timo Kivistö Consulting Oy.

Suomen siivous: 1,6 miljardia euroa

Siivousroboteista 80 prosenttia on tarkoitettu kotitalouskäyttöön, ja tämä markkinalohko on kovasti kilpailtu. Ammattikäyttöön suunniteltuja yhdistelmäkoneita on vasta tulossa Suomen markkinoille, vaikka siivouspalvelumarkkinan kooksi arvioidaan 1,6 miljardia euroa. Yhdistelmärobotti maksaa tyypillisesti 10 000–40 000 euroa.

Hankkeen tavoitteina oli nostaa pitkällä aikavälillä työn tuottavuutta, kehittää työn ergonomiaa, kohentaa sisäilmastoa ja kokeilla puhtauspalvelualalla uutta teknologiaa.

Kolmen kaupungin kokeiluhanke

Hanke koostui kolmesta kokeilujaksosta, jotka järjestettiin Hämeenlinnan koulussa, Tampereen koulussa ja Porvoossa kolmen koulun lisäksi muun muassa terveyskeskuksessa. Kokeiltavina oli neljä robottityyppiä.
Tutkijat ja siivousorganisaatio valmistelivat robottikokeiluihin yleensä suuren kiinteistön. Samalla varmistettiin, että siivoojilla oli aikaa kokeiluun.

Robotin suorituskyvyn arvioivat Työtehoseuran Tarja Marjomaa ja Sari Liski-Markkanen.

He muun muassa mittasivat lattian puhtauden, robotin pölysäiliöön kertyneen lian ja mopin likaisuuden. Lisäksi käytettiin Työterveyslaitoksen ergonomiatutkimusta, jossa keskityttiin toistuviin työliikkeisiin.

Järjestelyjä tarvittaisiin

Konsultti Timo Kivistö kiteyttää, että robottisiivoukselle pitää löytää tarpeeksi aikaa silloin, kun asiakkaat eivät ole siivottavassa tilassa.

– Esimerkiksi liikuntahallin siivouksessa pitää ratkaista, käynnistääkö vahtimestari koneen yöksi. Vai onko siivoojalla työvuoro iltamyöhään?

Työ sujuisi Kivistön mukaan parhaimmin, jos iso robotti siivoaisi ison lattian, ja siivooja pystyisi samanaikaisesti valvomaan isoa robottia ja käyttämään kymmenkuntaa pientä robottia.

Tämän vision toteutus vaatii sensoriteknologian kehittymistä, jotta robotin kulkulogiikan saisi nykyistä varmemmaksi.

Rakennuksen tilajakauma säätelee robottisiivouksen ratkaisuja.

– Koulussa voi olla 10 000 neliömetriä, mutta ala jakautuu moneen huoneeseen, eikä isoilla roboteilla pääse kalustettuihin huoneisiin, Kivistö konkretisoi.

Robotti paikoin tarkin siivooja

Tampereen Voimian tuotekehitysvastaava Elina Ahtiala-Huotari sanoo henkilöstön aloittaneen hankkeessa opinhaluisesti, mutta into laimeni, kun koneet eivät vastanneet odotuksia.

– Testatuista koneista varsinkin pienet hybridikoneet olivat sen verran kehittymättömiä, että ammattisiivoojalle ei ole niistä hyötyä.

Ahtiala-Huotari harkitsisi siivousrobottien hankintaa – jos koneet kehittyisivät niin, että niiden käytöstä olisi selvää hyötyä.

– Työssä avustavien laitteiden käyttö vaatii siivoojilta uudenlaista ajattelua. En pelkää, että robotit veisivät työt siivoojilta, hän sanoo.

Siivoushankkeen suurin yllätys löytyi sisäilmasta. Robotti löysi kohtalaisen määrän pölyä tilasta, joka oli jo siivottu. Vakioidussa ympäristössä siivooja ja parhaat robotit tekivät nihkeäpyyhinnässä tasaveroista jälkeä.

Hankkeessa päätellään, että yhdistelmäroboteilla saadaan tuottavuushyötyä kevyesti likaantuneissa 20–100 neliömetrin tiloissa. Imurirobotti soveltuu 100–500 neliömetrin kevyesti likaantuneisiin tiloihin.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Timo Kivistö. -loppuraportti. 2017 Avaa

Tutkimus tutuksi -tapaamisen 27.10.2017 esitysaineisto: Avaa

Avaa

Avaa