RUC Sunrise Conference 2012, 29. – 31.10.2012, Tanska

Tiivistelmä

“Public service innovation through complexity lens”-tutkimuksessa tarkastellaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyöhön liittyvää innovaatiopotentiaalia ns. ’kompleksisuuslinssin’ läpi. Kompleksisuuslinssillä viitataan monitieteelliseen lähestymistapaan, jossa todellisuus nähdään koostuvan kompleksisista avoimista systeemeistä, joilla on emergenttejä (ilmaantuvia) ominaisuuksia ja uudistavaa potentiaalia. Oletuksena on, että aitoa lisäarvoa tuovia innovaatioita syntyy – tai jää syntymättä – toimijoiden välisestä vuorovaikutuksesta.

Tutkimuksessa keskitytään niihin mekanismeihin, jotka mahdollistavat innovaatioiden syntymisen (emergence) olosuhteissa, joille on leimallista jatkuva järjestyksen (order) ja kaaoksen (chaos) vuorottelu. Teoreettisen kontribuution ohella tutkimus lisää ymmärrystä siitä, mitä tarkoittaa julkisten innovaatioiden parissa työskenteleville toimijoille tarkoittaa se, että he ovat hieman paradoksaalisesti vastuussa toiminnasta vaikka eivät sitä voikaan kontrolloida (being in charge but not in control). Tutkimuksessa esitetään, että julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden yhdessä toteuttama innovointi ei voi olla luonteeltaan rationaalista suunnittelua (design), vaan monimuotoisiin ja uutta luoviin vuorovaikutusprosesseihin osallistumista.

Hankkeen vastuuhenkilö

Harri Jalonen

Tiedote

Innovaatiot syntyvät vuorovaikutuksesta

Harri Jalonen osallistui RUC Sunrise 2012
-konferenssiin Roskildessä Tanskassa 29.–31.10.2012.
Työsuojelurahasto tuki konferenssiosallistumista stipendillä.

Roskilden yliopiston konferenssin tavoitteena on selvittää
hallinnon ja innovoinnin välisiä yhteyksiä. Osallistujat koostuvat
tutkijoista, päätöksentekijöistä ja opiskelijoista.

Jalonen esitti konferenssissa
Uncertainty in public service innovation through complexity
lens -tutkimuspaperin, jossa hän tarkasteli julkisen,
yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyöhön liittyvää
innovaatiopotentiaalia niin sanotun kompleksisuuslinssin läpi.

Kompleksisuuslinssillä viitataan paperissa monitieteelliseen
lähestymistapaan, jossa todellisuuden nähdään koostuvan
kompleksisista avoimista systeemeistä, joilla on emergenttejä
(ilmaantuvia) ominaisuuksia ja uudistavaa potentiaalia. Oletuksena
on, että aitoa lisäarvoa tuovia innovaatioita syntyy – tai jää
syntymättä – toimijoiden välisestä vuorovaikutuksesta.

Paperissa Jalonen keskittyi niihin mekanismeihin, jotka
mahdollistavat innovaatioiden syntymisen oloissa, joille on
leimallista jatkuva järjestyksen ja kaaoksen vuorottelu.

Teoreettisen kontribuution ohella paperi lisää ymmärrystä siitä,
mitä julkisten innovaatioiden parissa työskenteleville toimijoille
tarkoittaa se, että he ovat hieman paradoksaalisesti vastuussa
toiminnasta, vaikka eivät voi kontrolloida sitä.

Jalonen esittää, että julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin
toimijoiden yhdessä toteuttama innovointi ei voi olla luonteeltaan
rationaalista suunnittelua, vaan osallistumista monimuotoisiin ja
uutta luoviin vuorovaikutusprosesseihin.

Paperin esittäminen RUC Sunrise -konferenssissa vei eteenpäin
yhteiskunnallisesti merkittävän ilmiön ymmärtämistä.

Jalosen tutkimusprojekteissa kansainväliset foorumit ovat
tärkeitä, koska kompleksisuusteorioita ei vielä tunneta kovin hyvin
Suomessa ja koska alan tutkimus on jonkin verran jäljessä
kansainvälisestä tutkimuksesta.

Julkisen sektorin muutostarpeita ja erilaisia teoreettisia
lähestymistapoja yhdistävään konferenssiin osallistuminen luo
omalta osaltaan mahdollisuuksia kompleksisuusteorioita hyödyntävän
suomalaisen tutkimustradition kehittymiselle.

Julkisen innovoinnin tematisointi kompleksisuusteorioiden
näkökulmasta tarjoaa parhaimmillaan uusia mahdollisuuksia ja
oivalluksia yritysten innovaatiotoiminnan kehittämiseen.

Toimittaja
Liisa Strann

Aineisto

http://ruconf.ruc.dk/index.php/sun12/sun12