Ruokajakelutyön riskit. Miten alustatyö vaikuttaa koettuihin riskeihin?

Tiivistelmä

Tutkimushanke erittelee ruokajakelutyön koettuja riskejä alustatyössä (Wolt ja Foodora) sekä vastaavanlaisessa toiminnassa koettuja riskejä kaupan palkansaaja- tai yrittäjätyössä. Hanke hyödyntää tutkimusryhmän aiempia laadullisia aineistoja ja kokoaa niitä täydentävän laadullisen aineiston. Alustatyön riskien ja työsuojelun tilanteen erittely on ajankohtaista. Se onnistuu parhaiten, kun rinnalla tarkastellaan vastaavaa työtä muiden oikeudellisten muotojen kautta organisoituna.

Hankkeen vastuuhenkilö

Mikko Perkiö

Tiedote

Ruokalähettien työ sisältää riskejä, psyko-sosiaalista kuormaa ja haavoittuvan aseman

Tiivistelmä

Laadullinen analyysi ja haastatteluaineisto toivat esille sen, että ruokalähettien työssä on vähemmän suojaavia rakenteita kuin muussa ruokajakelutyössä. Ruokalähetit altistuvat tapaturmille, jotka liittyvät erityisesti kevyisiin kulkuvälineisiin. Ruokalähettien työhön tuovat psyko-sosiaalista kuormitusta aikapaine, työn keikkapohjaisuus ja yksintyöskentely. Digitaalisen hallinnan läpinäkyvyydestä ja järkevyydestä olisi hyvä keskustella. Hanke osoittaa sen, kuinka hankalassa asemassa yhtäältä itsensä työllistäjät ja toisaalta tilapäisen oleskeluluvan omaavat työntekijät ovat. Siksi on tärkeää tutkia kansainvälisten opiskelijoiden ja maahanmuuttajien työhön liittyvän turvan kattavuutta, tasoa ja sen ymmärrettävyyttä.

Lähtökohdat

Ruokajakelua toteutetaan palkkatyönä, yrittäjätyönä sekä itsensä työllistämiseen perustuvan kumppanuusmallin pohjalta. Alustayhtiöt suosivat kumppanuusmallia ja tämän vuoksi ruokalähettien työ suoritetaan pääosin itsensä työllistäjien työnä. Tutkimushanke halusi analysoida ruokalähettityön kuormittavuutta ja haavoittuvuutta koko ruokajakelualan kattavan laadullisen haastatteluaineiston avulla niin, että ruokalähettityö saadaan suhteutettua alan muuhun työhön.

Aineisto

Projektin laadullinen aineisto sisältää 31 haastateltavaa. 19 haastateltiin paikan päällä ja 12:sta haastateltiin Korona-epidemian vuoksi etäyhteyden avulla. Haastateltavista 10 oli ruokalähettejä, 10 tuotekeräilijöitä tai kuljetustyöntekijöitä sekä 11 esimiestä tai yrittäjää vähittäiskaupassa, kuljetuksessa, henkilöstövuokrauksessa. Haastattelimme 26 miestä ja 5 naista. Haastateltavat olivat 19–54-vuotiaita, eikä palkkatyöntekijöiden ja itsensä työllistäjien ikäjakaumissa ollut eroa.

Menetelmät

Tämä koko ruokajakelualan kattava laadullinen tutkimus nojasi työntekijöiden ja työnjohtajien teemahaastatteluihin. Analyysimenetelmänä oli abduktiivinen analyysi, joka tunnistaa oletuksensa ja kysymyksensä sekä etsii kysymyksiin vastaukset. Toisaalta analyysi antaa kerätylle aineistolle mahdollisuuden yllätyksiin, jotka raportoidaan.

Tulokset ja johtopäätökset

Ruokalähettien työssä on vähemmän suojaavia rakenteita kuin muussa ruokajakelutyössä. Ruokalähetit altistuvat tapaturmavaaroille ja psyko-sosiaaliselle kuormitukselle, joka liittyy keikkapohjaiseen yksintyöskentelyyn. Hanke osoittaa sen, kuinka hankalassa asemassa tilapäisen oleskeluluvan omaavat itsensä työllistäjät ovat. Vaikuttamalla työhön liittyvän turvan tasoon, kattavuuteen ja sen ymmärrettävyyteen, vaikutetaan työperäisen maahanmuuttoon.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Alustayhtiöt voivat miettiä sitä, miten edistää mahdollisimman turvallisten kulkuvälineiden käyttöä ruokajakelussa, erityisesti talviolosuhteissa. Samoin voi pohtia, voisivatko ruokalähetit tehdä työnsä palkkatyönä, jolloin työssä olisi nykyistä paljon enemmän turvallisuutta. Myös ruokalähettien työn yhteisöllistä luonnetta voisi edistää vaikkapa ottamalla mallia suurten vähittäiskauppojen ja kuljetusalan yhtiöiden työyhteisöllisistä toimista.

Aineisto

Julkaisuluettelo Avaa

Mikko Perkiö Benta Mbare Arseniy Svynarenko Lauri Kokkinen Meri Koivusalo. Occupational Safety and Health Risks amongst Food Delivery Workers. Loppuraportti. Tampere University 2023.
ISBN 978-952-03-2926-6 (online publication)
ISSN 2489-8899 (printed series)
ISSN 2489-8902 (online series) Avaa