Ruumis töissä – rekkamiesten ruumiillisen liikkumatilan muotoutuminen kuljetusalan sosiomateriaalisissa käytännöissä

Tiivistelmä

Väitöstutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten rekkamiesten toimijuuden ja työruumiin muotoutumista kuljetusalan käytännöissä. Aihetta lähestytään erityisesti sukupuolta/maskuliinisuutta ja yhteiskuntaluokkaa käsittelevien teoretisointien kautta sekä ajan tematiikan näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään posthumanistisista käytäntöjen teoriaa kun pohditaan ihmisten ja materiaalisten elementtien välistä suhdetta työn tekemisessä.

Tutkimuksen metodologiset ratkaisut perustuvat etnografiseen tutkimusotteeseen, joka on tarkoittanut osallistumista kymmenen eri toimialalla työskentelevän suomalaisrekkamiehen työreissuille vuosien 2013 ja 2016 välisenä aikana. Tutkimuksessa luodaan ymmärrystä siitä miten työelämän muutospaineet vaikuttavat työväenluokkaisten miesten ruumiillisiin kokemuksiin, kompetensseihin ja toimintaan työssä. Tähän tavoitteeseen pyritään etnografisen tutkimusmetodologian avulla, joka antaa tilaa rekkamiesten työtä koskeville itsemäärittelyille ja toiminnalle, mutta mahdollistaa samalla kokemusten ja toiminnan suhteuttamisen siihen laajempaan työ- ja toimintaympäristöön, jossa ne kulloinkin esiintyvät.

Tutkimus tarjoaa hyödyllistä tietoa työntutkimuksen ja miestutkimuksen parissa toimivalle akateemiselle yhteisölle, kuljetusalan eri toimijoille ja työhyvinvoinnin ammattilaisille sekä kuljetus- ja liikennepolitiikkaa suunnitteleville tahoille. Väitöskirjan tulokset ovat käytettävissä keväällä 2018.

Hankkeen vastuuhenkilö

Timo Atso Matias Aho

Tiedote

Rekkamiehet elävät rytmihäiriöiden sävyttämää arkea

Tiivistelmä

Timo Aho selvitti etnografista tutkimusotetta hyödyntävässä sosiologian alan väitöstutkimuksessaan miten tiekuljetusalaa viime vuosikymmeninä ravisuttaneet taloudelliset, logistiset, teknologiset ja juridiset muutokset ovat muovanneet rekkamiesten työtä ja rekkamieheyttä. Ahon tutkimus osoittaa, että rekkakuskin työtä tekevät miehet elävät eriasteisten sosiaalisten rytmihäiriöiden sävyttämää arkea. Toinen keskeinen tulos on, että rekkamiesten asema tavarankuljetustehtävän (yksin)hallitsijoina on hapertunut työnteon digitaalisesti johdetun juridisen seurannan sekä reaaliaikaisen rahdinpaikannusjärjestelmän myötä. Tämä haastaa ammatillista maskuliinisuutta. Tutkimuksen tuloksille on käyttöä kun halutaan kohentaa rekkamiesten työhyvinvointia.

Lähtökohdat

Suomalaisessa työntutkimuksessa miesten sukupuolisuus on ollut pitkään näkymätön tai suorastaan häivytetty tutkimusaihe ja näkökulma. Tässä suhteessa tutkimuksella on erityistä uutuusarvoa ja se päivittää sukupuolittuneen työn tutkimusta ajankohtaisilla teoreettisilla lähestymistavoilla. Tutkimuksessa yhdistetään Pierre Bourdieun kenttäteoria ja habituksen käsite uusmaterialistisiin ja posthumanistisiin teoretisointeihin. Lisäksi hyödynnetään Henri Levebvren rytmianalyysia.

Aineisto

Hanke on toteutettu Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella, sosiologian oppiaineessa. Hanketta työstettiin myös Suomen Akatemian rahoittamassa ”FAT”-tutkimushankkeessa. Hanketta on rahoittanut myös Suomen Kuorma-autoliikenteen Volvo-säätiö. Tutkija on kuitenkin itse kerännyt, analysoinut ja raportoinut kaikki aineistot.

Menetelmät

Olen toteuttanut tutkimuksen hyödyntämällä etnografista tutkimusotetta, joka on tarkoittanut osallistumista kymmenen eri toimialalla työskentelevän varttuneen suomalaisrekkamiehen työreissuille vuosien 2012 ja 2017 välisenä aikana. Aineisto on tuotettu havainnoimalla rekkamiesten työntekoa, osallistumalla kuormien purkamiseen ja lastaamiseen sekä käymällä avoimia keskusteluja työstä ajamisen yhteydessä. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla.

Tulokset ja johtopäätökset

Yksi keskeinen tulos on, että tiekuljetusalan kenttää hallitsevat institutionaalis-juridiset ja taloudellis-logistiset käytännöt tuottavat rekkamiesten työhön rytmihäiriöllisiä olosuhteita. Toinen keskeinen tulos on, että rekkamiesten asema tavarankuljetustehtävän (yksin)hallitsijoina on kaventunut. Kolmantena tutkimus osoittaa, että kuormaamis- ja purkukäytännöt toimivat keskeisinä rekkamiesten välisiä eroja jäsentävä tekijänä.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimus päivittää aikaisempaa rekkamiehistä tehtyä tutkimusta nostamalla esiin erityisesti työn logistis-teknologisen valvonnan ja sen merkityksen työnteolle sekä rekkamieheyden rakentamiselle. Tutkimuksessani hyödyntämää rytmianalyyttista lähestymistapaa voidaan soveltaa moneen muuhunkin ammattiin kun halutaan ymmärtää työntekoon liittyviä erilaisia ajallisia paineita, ulottuvuuksia ja tasoja. Tutkimukseni auttaa myös jäsentämään muiden miesvaltaisten alojen maskuliinista kulttuuria.

Aineisto

Timo Aho. Tuhansia töitä, valvottuja öitä. Etnografinen tutkimus rekkamiesten työnteosta ja rekkamieheydestä tiekuljetusalan käytännöissä. Jyväskylän yliopisto. 2019. ISBN 978-951-39-7736-8 (PDF) ISBN:978-951-39-7736-8 ISSN 2489-9003 Avaa. https://oma.tsr.fi/api/projects/d33dcc0c-e6ed-4765-a4bc-ed8f2c1c6676/attachment/4236f00b-a46d-4634-a829-1fa0b8a79f49