Ryhmänormit työnantajayrityksessä -väitöskirjatyö

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää erilaisia ryhmänormeja yrityksissä.

Ryhmänormit liittyvät työoikeudessa yhteistoiminta- ja osallistumisjärjestelmiin ja ne luodaan useasti yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Ryhmänormien laatiminen voidaankin nähdä osittain osaksi paikallista sopimista. Toisaalta ryhmänormit voidaan laatia myös siten, että ne eivät ole sopimuksia vaan osa työnantajan johtamista.

Tutkimuksen lähdeaineistona käytetään lainsäädäntöä, esitöitä, oikeuskirjallisuutta ja oikeustapauksia. Tutkimus on metodiltaan teoreettista lainoppia.

Tutkimus valmistuu vuoden 2014 kuluessa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Jari Murto

Tiedote

Jäsennystä yrityskohtaisten ryhmänormien asemaan ja vaikutukseen

Työntekijöitä ryhminä koskevien yrityskohtaisten normien määrä
ja merkitys ovat kasvaneet. Kehityskulkuun ovat johtaneet
paikallisen sopimisen lisääntyminen sekä
yhteistoimintamenettelyiden ja työnantajan johtamis- ja
hallinnoimisjärjestelmien kehittyminen.

Ryhmänormit ovat laaja ja monitahoinen työoikeuden ilmiö, joka
on kuitenkin tähän asti jäänyt työoikeuden yleisten oppien
kehittelyssä sivuun. OTK, KTM
Jari Murto tarttui asiaan väitöskirjassaan
Ryhmänormit yrityksessä – Tutkimus työntekijäryhmiä koskevien
normien asemasta.

Teos on ensimmäinen yrityskohtaisia ja -tasoisia ryhmänormeja
tarkasteleva tutkimus.

Se sisältää uutta tietoa erityyppisistä ryhmänormeista ja
erityisesti työoikeuden keskeisimpiin oppirakennelmiin kuuluvasta
työsuhteen ehtojen määräytymisjärjestelmästä.

Kirja hyödyttää tuomareita, asianajajia, työmarkkinajärjestöissä
työskenteleviä ja muita työoikeuden kysymyksistä kiinnostuneita.

Mitä ryhmänormit voivat olla

Tutkimuskohteena olevat ryhmänormit Murto määritteli työnantajan
ja koko henkilöstön taikka työnantajan ja jonkin henkilöstö- tai
työntekijäryhmän väliseen relaatioon (suhteeseen) liittyviksi
normeiksi, jotka määrittävät ryhmään kuuluvien työntekijöiden
työehtoja.

Ryhmänormit ovat tyypillisesti yritys- ja työpaikkatason
normeja, joiden sääntelykohteena ovat työntekijät ryhmänä.

Ryhmänormeiksi Murto jäsensi esimerkiksi yhteistoimintalain
henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat, vuosiloman antamisessa
noudatettavat periaatteet, työehtosopimuksen palkkaus- ja
työaikajärjestelmät, yhteistoimintamenettelyn neuvottelutulokset,
sekä yritys- ja työpaikkakohtaiset tavat ja käytännöt. Myös
työnantajan valtaoikeuksiensa perusteella luomat
tulospalkkiojärjestelmät, henkilöstöetuudet tai työntekijäkuntaa
koskevat työnantajan antamat ohjeet ovat ryhmänormeja.

Ryhmänormit eroavat perinteisestä työoikeuden sääntelystä, jolle
on tunnusomaista työsuhteen vähimmäisehtojen sääntely ennen muuta
pakottavan lainsäädännön ja työehtosopimusten avulla.

Ryhmänormit eivät normita yksittäisten työntekijöiden
vähimmäisehtoja vaan niiden tarkoituksena on tuottaa yritys- ja
työntekijäryhmäkohtaiseen tarpeeseen ja olosuhteisiin soveltuvia
ratkaisuja.

Onko yksittäinen työntekijä sidottu
ryhmänormiin?

Yksi keskeinen kysymys ryhmänormien soveltamisessa liittyy
yksittäisen työntekijän asemaan. Onko hän sidottu ryhmänormiin?
Väittelijän mukaan yksittäisen työntekijän sidonnaisuus vaihtelee
eri ryhmänormien välillä, mistä seuraa helposti oikeudellisia
tulkintaongelmia.

Pääsääntöisesti Murto puoltaa yksittäisen työntekijän
sidonnaisuutta omaa ryhmäänsä koskevaan ryhmänormiin. Jos
yksittäinen työntekijä sen sijaan on erikseen sopinut asiasta
omassa työsopimuksessaan, voisi se antaa työntekijälle
mahdollisuuden jättäytyä ryhmänormin soveltamisen ulkopuolelle.

Tutkimuksensa perusteella Murto esittää tulevina lainsäädännön
kehittämisajatuksina muun muassa henkilöstön edustajan aseman
selkeyttämistä ja sen tarkentamista, miten henkilöstön edustajan
tekemät erilaiset ryhmänormit sitovat yksittäistä työntekijää.

Tulevina tutkimustarpeina hän nostaa esiin lisäksi työehtojen ja
työsuhteen ehtojen muuttamista koskevan opin uudelleen arvioimista,
edullisemmuussäännön tarkentamista sekä ryhmänormien aseman
selvittämistä liikkeen luovutuksen yhteydessä.

Murto opettaa väitöskirjansa sisältöä Turun yliopiston
oikeustieteellisen tiedekunnan Paikallinen sopiminen työehdoista
-opintojaksolla.

Murto väitteli Turun yliopistossa 25. marraskuuta 2015.
Työsuojelurahasto tuki väitöskirjan valmistumista
loppuunsaattamisstipendillä.

 

 

 

 

 

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Väitöskirja

Jari Murto. Ryhmänormit yrityksessä. Tutkimus työntekijäryhmiä koskevien normien asemasta.

XXVIII + 359 sivua. Suomalainen Lakimiesyhdistys 2015.

ISBN 978-951-855-354-3 Avaa

Myynti

Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen verkkokauppa. http://www.lakimiesyhdistys.fi/verkkokauppa/tyooikeus/murto,-jari-ryhmanormit-yrityksessa/