Saarioinen Oy:n Valkeakosken tehtaan jauhopölyn vähentämishanke

Tiivistelmä

Saarioinen Oy Valkeakosken tehtailla on jo useampana vuonna selvitetty työntekijöiden altistumista jauhopölylle Työterveyslaitoksen toimesta. Mittaustulosten perusteella tehtaalla otettiin käyttöön uusia työtapoja ja toteutettiin teknisiä ratkaisuja. Toteutetuilla menetelmillä osassa kohteissa onnistuttiin vähentämään pölylle altistumista. Osassa kohteissa altustuminen on edelleen hetkellisesti korkealla tasolla. Oikeilla työtavoilla ja työntekijöiden perehdyttämisellä ja opastuksella on tärkeä rooli jauhopölyn vähentämisessä.

Saarioisilla on suuri motivaatio parantaa henkilöstön työhyvinvointia ja työviihtyvyyttä. Jauhopölyyn liittyvä altistuminen ja siihen liittyvät terveysvaikutukset on Saarioisilla tiedostettu ja niihin halutaan parannusta. Haluamme Pölyt pois -menetelmän avulla löytää työkalut, joilla löydämme jauhopölyyn liittyvät kriittiset tekijät ja niihin liittyvät ratkaisut. Hankkeen myötä kehitämme työpisteet mahdollisimman pölyttömäksi ja työntekijöiden työhyvinvointia tukevaksi. Haluamme myös liittää projektin myötä kehittämispajatoiminnan osaksi Saarioisten toimintaa. Hankkeen tulokset ovat käytettävissä hankkeen päättyessä 31.12.2012.

Hankkeen vastuuhenkilö

Kati Laatikainen

Tiedote

Ruokatehtaan ideapajat karsivat pölyäviä työtapoja

Saarioinen Oy:n Valkeakosken tehtaalla kehitettiin jauhopölyn
hallintaa henkilöstön yhteisissä työpajoissa. Pölymittausten ohella
apuna käytettiin työvaiheiden videointia. Työsuojelurahasto tuki
Työterveyslaitoksen toteuttamaa hanketta.

Ruokatehtaan pölynvähentämishankkeessa sovellettiin
Työterveyslaitoksen Pölyt pois yhteistyöllä -menetelmää. Siinä
ongelmaa tarkastellaan koko tuotantoprosessin näkökulmasta, mikä
edellyttää totuttua laajempaa osallistujajoukkoa.

Valkeakosken ruokatehtaalla pölyongelmaan haettiin keinoja
kahdessa erilaisessa tuotannossa, leipomossa ja
lihanvalmistuksessa.

Hankkeen alussa Työterveyslaitoksen asiantuntijat haastattelivat
työntekijöitä, esimiehiä, laatuvastaavaa sekä henkilöitä tuotannon
suunnittelusta ja teknisestä suunnittelusta. Lisäksi tehtiin
lyhytkestoisia pölypitoisuuden mittauksia sekä Pimex-mittauksia,
joissa eri työvaiheita videoidaan ja samanaikaisesti mitataan
niissä pölypitoisuuden vaihtelua.

Yhteistyö tiivistyi

Aineiston keruun jälkeen alkoi kehittämispajatyöskentely, jossa
henkilöstö oli pohtimassa ja kehittämässä ratkaisuja jauhopölyn
vähentämiseksi. Kaikkiin kehittämispajoihin osallistui työkohteen
työntekijöitä, työnjohtoa, työsuojeluhenkilöstöä,
työterveyshuoltoa, kunnossapidon edustajia sekä laadusta ja
tuotannonsuunnittelusta vastaavia henkilöitä.

Kehittämispajoissa hyödynnettiin Hyvät leipomiskäytännöt,
Ratkaisuja jauhopölyaltistumisen vähentämiseen -hankkeen tapaan
Muutospaja -menetelmää. Siinä työn kehittämisen lähtökohtana on
näkemys, että työhyvinvointia voidaan parhaiten edistää lisäämällä
oman työn hallintaa ja osallisuutta työn kehittämisessä.

Ratkaisuvaihtoehtojen tuottamisessa ja arvioinnissa käytettiin
Pölyt pois yhteistyöllä -menetelmän työkaluja. Ratkaisuja
kokeiltiin tuotannossa, ja todentamisvaiheessa tehtiin uudet
mittaukset ja haastattelut. Seurantapajassa arvioitiin vielä
vaikutuksia ja päätettiin seuraavista kehittämisaskelista.

Työpaikalla laajaa yhteistyötä pidettiin hyvänä, koska ongelmia
ja ratkaisuehdotuksia voitiin tarkastella monesta näkökulmasta.
Erityisen tärkeäksi koettiin se, että hankkeeseen osallistui
henkilöitä, jotka päivittäin työskentelevät pölyävissä
työpisteissä. Henkilöstö osallistui ongelmien ratkaisuihin ja
sitoutui hankkeen tavoitteisiin.

Pimex-mittaukset olivat osallistujen mukaan tehokas ja
konkreettinen tapa osoittaa pölyn vähentämisen tärkeys. Menetelmä
perustuu työympäristön altistusmittauksessa otetun videokuvan ja
suoraanosoittavan mittalaitteen signaalin yhdistettyyn esitykseen.
Sen ansiosta pystytään havainnoimaan ”näkymättömiä”
työympäristötekijöitä.

Lihatehtaalla kehitettävää

Lyhyiden seurantamittausten perusteella työntekijöiden
altistuminen pölyille ei kaikissa kohdin vähentynyt toteutuneista
toimenpiteistä huolimatta. Seurantamittauksissa tehtyjen
Pimex-videointien avulla tapauksiin löytyi kuitenkin luonnollinen
selitys, joten jatkossa pölyn määrää voidaan kohteissa
pienentää.

Esimerkiksi lihatehtaalla altaiden päälle asennettujen uusien
kansien kanssa työskentely vaatii vielä kehittämistä. Samoin
tietyissä työvaiheissa lihatehtaalla ja leipomon maustehuoneessa on
edelleen käytettävä henkilönsuojaimia.

Vaikka mittaukset eivät selvästi osoittaneet pölypitoisuuksien
laskeneen, tehtaalla oltiin pölyn hallintatoimiin tyytyväisiä.
Monet totesivat jauhopölyn silmin nähden vähentyneen esimerkiksi
taikinanteossa ja lihapiirakkalinjalla.

Leipomossa parannuksia

Leipomossa parannuksia tehtiin monissa kohteissa. Esimerkiksi
maustehuoneessa työskentelyaika ja pölyaltistuminen vähenivät, kun
lisättiin valmiiden mausteseospussien käyttöä. Lihapiirakkalinjan
alkupää uusittiin ja pölyntorjunta otettiin huomioon jo laitteiston
valinnassa. Jauhon käyttömäärät ja sen myötä pölypitoisuudet
pienenivät linjalla huomattavasti. Taikinahuoneen uusi jauhovaaka
niin ikään vähensi jauhopölyä.

Työntekijöiden suunnittelemista työohjeista tehtiin leipomoon
huoneentaulu. Ohjeiden mukaan mauste- ja jauhosäkit tulee tyhjentää
mahdollisimman lähellä astian pohjaa ja vältetään ravistamista.
Samoin pölyn hallitsemiseksi jauhovarastossa on käytettävä
kohdepoistoa, kun säkkejä puretaan, ja linjojen jauhottajia on
pidettävä mahdollisimman pienellä teholla.

Hyväksi havaitut keinot jauho- ja maustepölyn määrän
vähentämiseksi voidaan ottaa käyttöön myös muilla yrityksen
toimipaikoilla. Hankkeen tuloksia aiotaan hyödyntää
perehdyttämisessä ja työnopastuksessa sekä työsuojelutyössä niin
Saarioinen Oy:n tehtaalla kuin muissakin yhtiön tehtaissa.

Toimittaja
Päivi Haavisto

Aineisto

Saarioinen Oy:n Valkeakosken tehtaan jauhopölyn vähentämishanke. 26.3.2013 Avaa