Sähköisten terveystarkastuskyselyjen tulosten kyky ennustaa lyhytaikaista ja pitkäaikaista työkyvyttömyyttä
Väitöskirjastipendi
Hanketiedot
Hankenumero
118188
Hakija
Minna Pihlajamäki
Toteuttaja
Minna Pihlajamäki
Lisätietoja
Minna Pihlajamäki
minna.pihlajamaki@omenaterveys.fi
Toteutusaika
1.9.2018 - 31.8.2019
Työsuojelurahaston päätös
12.6.2018
24 000 euroa
Kokonaiskustannukset
24 000 euroa
Tulokset valmistuneet
4.6.2020
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on arvioida terveyskyselyn ja kognitiivista suorituskykyä mittaavan kyselyn ennustearvoa tuleviin sairauspoissaoloihin ja pysyvään työkyvyttömyyteen.
Työterveyshuollossa käytetään enenevässä määrin erilaisia strukturoituja kyselyitä, joiden ennustearvosta tulevaan työkyvyttömyyteen ei ole vahvaa näyttöä. Tunnistettaessa työkykyriskissä olevat mahdollisimman varhain, pystytään työterveyshuollon toimia kohdentamaan eniten niistä hyötyville.
Tutkimuksessa arvioidaan voidaanko terveystarkastuksia täydentää sähköisin standardoiduin kyselyin. Tutkimusasetelma on prospektiivisesti kerätyn rekisteritiedon retrospektiivinen tarkastelu. Tutkimuksessa hyödynnetään vuosina 2009 – 2015 kerättyjen terveyskyselyjen (N=22.515) ja kognitiivista suorituskykyä mittaavien kyselyjen (N=7.745) tuloksia, työterveyshuollon palveluita tuottavan palveluntarjoajan potilastietojärjestelmään kirjattuja merkintöjä ja Eläketurvakeskuksen tietoja työkyvyttömyyseläkkeiden toteumasta. Lyhytaikaista työkyvyttömyyttä vastemuuttujana tarkasteltaessa tilastollisessa mallinnuksessa käytetään kaksivaiheista hurdle -mallia. Pitkäaikaista työkyvyttömyyttä tarkastellaan kumulatiivisen insidenssifunktion avulla.
Tulokset ovat käytettävissä heti osatöiden julkaisun jälkeen aikavälillä syyskuu 2018 – helmikuu 2019. Väittely- / julkaisuluvan arvioitu ajankohta on syyskuu 2019.
Hankkeen vastuuhenkilö
Minna Pihlajamäki
Tiedote
Sähköisten terveystarkastuskyselyjen tulosten kyky ennustaa työkyvyttömyyttä
4.6.2020Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida terveyttä (N=22.515) ja subjektiivisia kognitiivisia oireita (N=7.745) mittaavien kyselyiden ennustearvoa tulevaan työkyvyttömyyteen. Sairauspoissaoloja vastemuuttujana tarkasteltaessa tilastollisessa mallinnuksessa käytettiin kaksivaiheista hurdle -mallia. Työkyvyttömyysetuuksia tarkasteltiin kumulatiivisen insidenssifunktion avulla. Molemmat kyselyt ennustavat sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyysetuuksia. Lomakkeita on helppo käyttää osana työterveyshuollon prosesseja kuten terveystarkastuksia parantaen palveluiden laatua.
Lähtökohdat
Työterveyshuollossa käytetään suunnattujen terveystarkastusten yhteydessä seulovia kyselyjä, joilla pyritään löytämään työkyvyn menettämisen suhteessa riskiryhmässä olevat henkilöt. Validoitujen kyselyiden käytön voidaan olettaa parantavan terveystarkastusten laatua piilevän työ- tai toimintakykyä uhkaavan tilanteen tunnistamisessa ja toimenpiteiden suuntaamisessa. Tutkimustietoa tällaisten kyselyjen toimivuudesta tarvitaan.
Aineisto
Tutkimus on rekisteritutkimus. Terveyttä ja subjektiivisia kognitiivisia oireita mittaavien lomakkeiden tulokset kerättiin yhden valtakunnallisen palvelujen tuottavan organisaation rekisteristä, kuten myös sairauspoissaolotiedot. Työkyvyttömyyseläkkeiden rekisteriaineisto kerättiin eläketurvakeskuksen aineistosta. Nämä rekisterit yhdistettiin tilastollisia analyyseja varten.
Menetelmät
Tutkimusasetelma on suomalainen työterveyshuollon järjestelmä ja suomalainen työkyvyttömyyden lääketieteellis-oikeudellinen käsite. Tutkimus on kvantitatiivinen. Sairauspoissaoloja vastemuuttujana tarkasteltaessa tilastollisessa mallinnuksessa käytettiin kaksivaiheista hurdle -mallia. Työkyvyttömyysetuuksia tarkasteltiin kumulatiivisen insidenssifunktion avulla.
Tulokset ja johtopäätökset
Terveyttä ja subjektiivisia kognitiivisia oireita mittaavat lomakkeet ennustavat niin sairauspoissaoloja kuin myös työkyvyttömyysetuuksia. Lomakkeita voidaan käyttää osana terveystarkastuksia ennustamaan tulevaa työkyvyttömyyttä. Riskitekijöiden tunnistaminen mahdollistaisi (työ)terveyshuollon toimien kohdentamisen oikea-aikaisesti niitä tarvitseville ja siten voisi auttaa estämään työkyvyttömyyttä.
Uutuusarvo ja sovellettavuus
Suomalaisessa työelämässä on käytetty paljon menetelmiä, joiden soveltuvuus on analysoitu Helsingin kaupungin työntekijöillä tai kunnan työntekijöillä. Lainsäädäntö on erilainen ja poissaolojen kulttuuri eroaa yksityisen sektorin työntekijöistä. Kyseiset lomakkeet on testattu kaikilla toimijoilla (kunta, valtio, yksityinen työnantaja). Lomakkeet ovat helpoja käyttää osana terveystarkastusta ja soveltuvat kliiniseen työhön.