Sairaalatyöyhteisön työhyvinvointia edistävät vuorovaikutuskäytänteet

Tiivistelmä

Hankkeessa tarkastellaan sairaalatyöyhteisöä vuorovaikutuksen näkökulmasta. Työyhteisö rakentuu jäsenten keskinäisessä vuorovaikutuksessa ja työn ja organisaation tavoitteita asetetaan ja saavutellaan moninaisissa ryhmätilanteissa, niin nimetyissä työryhmissä kuin henkilöstön kokoontumissa. Ryhmätilanteissa syntyy ja samalla niitä ohjaavat usein pitkälle rakenteistuneet vuorovaikutuskäytänteet.

Hankkeen tavoitteena on
1) ymmärtää sairaalatyöyhteisön vuorovaikutuskäytänteitä, niiden funktioita ja niiden taustalla olevia rakenteita,
2) ymmärtää vuorovaikutuskäytänteiden ja työhyvinvoinnin yhteyksiä sairaalatyöyhteisöissä ja
3) kuvata vuorovaikutuksen johtamisen haasteita sairaalatyöyhteisössä.

Hankkeen aineistoina ovat työyhteisön ja johtoryhmien kokouksista tallennetut havaintoaineistot ja haastatteluaineistot. Aineistot kootaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Aineistojen analyysissa hyödynnetään sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia analyysimenetelmiä, havaintoaineistojen analyysin fokus on erityisesti ryhmätasolla.

Tuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuollon työyhteisöjen vuorovaikutuksen kehittämisessä ja johtamisessa. Hanke tuottaa tietoa, jonka pohjalta voidaan mallintaa hyvinvointia tukevan vuorovaikutuksen tapoja ja vuorovaikutuksen johtamista työyhteisössä.

Hankkeen kesto 1.1.2013 – 30.6.2014.

Hankkeen vastuuhenkilö

Leena Mikkola

Tiedote

Vuorovaikutus on työyhteisön kivijalka

Vuorovaikutus on jopa työhyvinvointia mahdollistava perusta.
Tämä vaikeuttaa vuorovaikutuksen johtamista, sillä johdon pitäisi
vahvistaa vuorovaikutuksen myönteisesti koettuja käytäntöjä. Näin
päättelevät Jyväskylän yliopiston viestinnän tutkijat, jotka
kartoittivat työyhteisön työhyvinvointia sairaalassa.

Työsuojelurahaston tukema hanke käynnistyi tammikuussa 2013 ja
päättyi syyskuussa 2014. Tutkimuskohteena oli sairaalan
vastuualueyksikkö, jonka toimintoja havainnoitiin 23 kokouksessa.
Teemahaastatteluja tehtiin 18.

Työhyvinvoinnin rakentuminen vuorovaikutuksessa on jännitteinen
prosessi: Samat vuorovaikutuskäytännöt voivat niin edistää kuin
heikentää työhyvinvointia. Esimerkiksi vahva samastuminen voi
vahvistaa työhyvinvointia, mutta voi myös tuottaa yhteistyötä
vaikeuttavia rajoja.

Tutkijat itse arvioivat, että heidän hankkeensa avaa
havaittavien vuorovaikutusprosessien ymmärtämistä työyhteisössä.
Vuorovaikutus mahdollistaa työhyvinvoinnin rakentumisen.

Yhdeksän kehittämisteesiä

Loppuraportissa kehittämisideat on koottu vuorovaikutuksen
yhdeksäksi teesiksi. Niistä ensimmäinen kuuluu, että työyhteisössä
jokainen on vastuussa työhyvinvoinnista ja sitä rakentavasta
vuorovaikutuksesta.

Toiseksi työn laadukas tekemien edellyttää hyvinvoivaa
henkilöstöä. Aina ei tarvita tapahtumien lisäämistä vaan
vuorovaikutuksen tiedostamista kussakin tilanteessa.

Ei pidä alistua rutiineille

Sairaaloissa kokouksia ja muita vuorovaikutustilanteita
säätelevät rutiinit. Vallitsevia toimintatapoja on kuitenkin syytä
kyseenalaistaa. Palaverin lopuksi voi arvioida tavoitteiden
saavuttamista, mutta myös ryhmän vuorovaikutuksen laatua.

Kehittäminen alkaa epätarkoituksenmukaisten käytäntöjen
tunnistamisesta.

Johtajan tai puheenjohtajan on kannustettava osallistujia
keskustelemaan, kun keskustelu edistää tavoitteiden saavuttamista.
Vuorovaikutuskäytäntöjä voi ravistella puheenjohtajaa tai paikkaa
vaihtamalla tai keskittymällä vain muutamaan tärkeimpään asiaan.
Piintyneet käytännöt ovat kuitenkin vahvoja, joten muutos
edellyttää tämän taipumuksen tiedostamista.

Vuorovaikutus ylittää rajat

Rakenteiden rajoja voi ylittää vain vuorovaikutuksella. Pelkkä
myönteinen asenne ei riitä, sillä todellinen muutos edellyttää
muutosta vuorovaikutuksessa.

Kun ympäristö muuttuu, se tuo mahdollisuuden muuttaa
vuorovaikutuksen käytäntöjä. Tämä taas mahdollistaa uusien
toimintatapojen luomisen.

Työyhteisöön kuuluminen ja siinä hyväksytyksi tuleminen ovat
työyhteisön jäsenyyden perustoja. Ne myös keskeisesti rakentavat
työhyvinvointia. Kuulumista ja hyväksytyksi tulemista voi vahvistaa
tukemalla samastumista omaan työyhteisöön.

Työhyvinvoinnille työyhteisön vuorovaikutuksen ymmärtäminen on
olennaista. Puheviestintätaito rakentaa koko työyhteisön
hyvinvointia.

Teesit laajaan käyttöön

Mainitut teesit ovat laajalti työyhteisöjen hyödynnettävissä.
Kuitenkin vuorovaikutuskäytäntöjä pitää arvioida koko
organisaatiossa, ja johdon pitää ymmärtää vuorovaikutuksen
muutoksia mahdollistava merkitys.

Hankkeesta on toistaiseksi näkyvimmin tiedotettu tieteellisissä
kokouksissa, kuten 2013 Työelämän tutkimuspäivillä ja Hallinnon
tutkimuksen päivillä sekä 2014 Puheviestinnän päivillä ja
pohjoismaisessa työelämän konferenssissa. Loppuraporttiin on
listattu 13 pidettyä esitelmää syksystä 2013 syksyyn 2014.

Tuloksista tiedotetaan myös avoimessa seminaarissa, joka
järjestetään marraskuussa 2014.  Hankkeesta on tekeillä useita
käsikirjoituksia, jotka on tarkoitus jättää arvioitaviksi
viimeistään keväällä 2015.  

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Loppuraportti Leena Mikkola, Eveliina Pennanen, Tomi Laapotti ja Hannele Välipakka. 2014. Sairaalatyöyhteisön työhyvinvointia rakentavat vuorovaikutuskäytänteet. Tutkimushankkeen loppuraportti. 83 sivua. Jyväskylän yliopistopaino, Jyväskylän yliopisto 2014. ISBN 978-951-39-5918-0. Avaa

Hankkeen sivut https://www.jyu.fi/hum/laitokset/viesti/tutk_julk/tutkimushankkeet/savu

TSR-kanavalla 30.1.2014 Kehitä kokouksia – Millainen vuorovaikutus lisää työhyvinvointia? -video. https://www.tsr.fi/tsr-kanava/kanava/-/view/36157

Tutkimus tutuksi -tapaaminen 30.1.2015 Avaa