Sairaanhoitajien itsejohtamistaidoilla pitovoimaa työhön-Interventiotutkimus
Tutkimus
Hanketiedot
Hankenumero
240084
Hakija
Itä-Suomen yliopisto
Toteuttaja
Itä-Suomen yliopisto
Lisätietoja
Tarja Kvist
tarja.kvist@uef.fi
Toteutusaika
1.8.2024 - 30.6.2026
Työsuojelurahaston päätös
23.4.2024
110 000 euroa
Kokonaiskustannukset
164 597 euroa
Tulokset valmistuneet
24.8.2026
Tiivistelmä
Itsejohtamistaidot ovat korostuneet sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksessa ja ne vahvistavat itsenäistä toimintaa, edistävät potilasturvallisuutta ja lisäävät työtyytyväisyyttä. Sairaanhoitajille itsejohtamisen valmennusta on tarjolla vähän. Tutkimuksessa selvitetään sairaanhoitajien itsejohtamistaitojen nykytilaa ja yhteyttä autonomiaan, työtyytyväisyyteen ja työssä pysymiseen. Lisäksi kuvataan itsejohtamistaitojen kehittämistarpeita ja testataan itsejohtamisintervention vaikutuksia.
Hankkeen vastuuhenkilö
Tarja Kvist
Tiedote
Sairaanhoitajien itsejohtamistaidoilla pitovoimaa työhön
24.8.2026Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa sairaanhoitajien itsensä johtamisesta ja koulutusintervention vaikuttavuudesta sairaanhoitajien itsejohtamistaitojen ja ammatillisen autonomian kehittämiseksi sekä työtyytyväisyyden ja työssä pysymisen parantamiseksi. Tutkimusaineistot kerättiin sairaanhoitajilta ja hoitotyön johtajilta Keski-Suomen hyvinvointialueella. Hanke koostui kolmesta vaiheesta: 1. kysely-, 2. haastattelu- ja 3. interventiotutkimus. Sairaanhoitajat kuvasivat itsensä johtamista erityisesti autonomisena toimintana, yhteistyönä, ammatillisena kyvykkyytenä, ajanhallintana ja työkuorman tasapainottamisena. Koulutusinterventio on tehokas keino vahvistaa sekä itsensä johtamista että ammatillista autonomiaa työelämässä.
Kerro hankkeen käynnistämisen lähtökohdat, teoriatausta, uutuusarvo ja tavoitteet.
Tutkimuksen lähtökohdat olivat itsejohtamisen, ammatillisen autonomian, työtyytyväisyyden ja työssä pysymisen (pitovoima) käsitteissä. Kaikkia käsitteitä selitetään itsemääräämisteoriassa esitettyjen psykologisten perustarpeiden kautta; kompetenssi (itsensä johtaminen), autonomia (ammatillinen autonomia) ja yhteisöllisyys (työtyytyväisyys, työssä pysyminen). Itsensä johtamista hoitotyössä ei ollut tutkittu aikaisemmin Suomessa.
Aineisto
Tutkimusaineistot kerättiin sairaanhoitajilta ja hoitotyön johtajilta Keski-Suomen hyvinvointialueella ja tutkimushanke koostui kolmesta keskeisestä vaiheesta: 1. kysely-, 2. haastattelu- ja 3. interventiotutkimus. Kyselytutkimukseen osallistui yhteensä 230 sairaanhoitajaa. Sairaanhoitajien ja hoitotyön johtajien fokusryhmähaastatteluihin osallistui yhteensä 17 sairaanhoitajaa ja 12 hoitotyön johtajaa. Koulutusintervention koeryhmään osallistui 29 ja kontrolliryhmään 36 sairaanhoitajaa.
Menetelmät
Kyselytutukimuksen aineisto kerätiin sähköisellä kyselyllä Dempster Practice Behavior Scale – ja Revised Self-Leadership Questionnaire-mittareilla. Interventio perustui Hollannissa kehitettyyn itsensä johtamisen koulutusohjelmaan, jonka käyttöön oli lupa ja sen kesto oli kahdeksan viikkoa sisältäen kolme työpajaa. Molemmille ryhmille toistettin sama kysely kuin tutkimushankkeen 1. vaiheessa ennen ja jälkeen intervention. Lisäksi interventioon osallistuneet sairaanhoitajat haastateltiin.
Tulokset ja johtopäätökset
Itsensä johtaminen on hoitotyössä käsitteenä vielä osittain vieras. Itsensä johtaminen tukee sairaanhoitajien työtyytyväisyyttä, ammatillista autonomiaa ja alalla pysymistä. Erityisen hyödyllisiä ovat luonnolliset palkitsemisstrategiat, tavoitteiden asettaminen sekä omien uskomusten ja oletusten arviointi.Itsensä johtamista voivat kuitenkin rajoittaa ulkoiset tekijät, kuten esihenkilöiden puutteellinen tuki, vuorovaikutus ja kannustus. Koulutus on tehokas keino vahvistaa itsensä johtamista.
Uutuusarvo ja sovellettavuus
Tutkimushanke tunnisti itsensä johtamisen käsitteen, ja edelleen määrittelyn tarpeen. Tutkimuksessa tuotettuja tuloksia sairaanhoitajien itsensä johtamisesta, itsejohtamistaidoista ja koulutusintervention vaikutuksista voidaan hyödyntää sairaanhoitajien kliinisessä työssä, johtamisessa ja koulutuksessa. Sairaanhoitajien itsejohtamistaitojen kehittämisellä lisätään sairaanhoitajien vaikutusmahdollisuuksia, työtyytyväisyyttä ja työssä pysymistä.
Aineisto
Pursio Katja, Nurmeksela Anu & Kvist Tarja, Sairaanhoitajien itsejohtamistaidoilla pitovoimaa työhön. Loppuraportti. Publications of the University of Eastern Finland Reports and Studies in Health Sciences No 34. Itä-Suomen yliopisto. 2026.
ISBN: 978-952-61-6109-9 (PDF)
ISSNL: 1798-5722
ISSN: 1798-5730 Avaa
Julkaisuluettelo Avaa
Pursio, K., Nurmeksela, A., & Kvist, T. (2026). Registered nurses’ self-leadership strategies: Instrument validation and a cross-sectional study. Journal of Nursing Administration, 56(1), 42–47. https://doi.org/10.1097/NNA.0000000000001672 Avaa
Pursio, K., Nurmeksela a., Mikkonen, S., & Kvist, T. (2025). Relationships Between Nurses’ Self-Leadership Practices, Professional Autonomy, Job Satisfaction and Intention to Leave: A Structural Equation Modelling Approach. Journal of Advanced Nursing, 0:1–10. https://doi.org/10.1111/jan.70316 Avaa
Pursio, K., van Dorssen-Boog, P., Nurmeksela, A., Raula, E., & Kvist, T. (2026). Understanding Self-Leadership in Nursing: A Descriptive Qualitative Study. Journal of Advanced Nursing, 0:1 – 14. https://doi.org/10.1111/jan.70684 Avaa
Pursio, K., Nurmeksela, A., Raula, E., & Kvist, T. (2026). Nurses’ and nurse leaders’ perceived expectations and obstacles: An interview study. BMC Nursing. https://doi.org/10.1186/s12912-026-05123-8 Avaa