Sairauspoissaolojen jälkeinen psyykkinen oireilu ja psyykenlääkkeiden käyttö – rekisteriseuranta kuntatyöntekijöillä

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella sairauspoissaolojen yhteyksiä myöhempään mielenterveyteen suomalaisilla kuntasektorin työntekijöillä. Tutkimus selvittää ennustavatko diagnoosiryhmittäiset sairauspoissaolot (mielenterveys, tuki- ja liikuntaelin, muut syyt) myöhempää psyykkistä oireilua ja psyykenlääkkeiden käyttöä. Tutkimus tarkastelee lisäksi elinympäristöön ja elintapohin liittyvien tekijöiden kuten työolojen, sosioekonomisten tekijöiden ja terveyskäyttäytymisen merkitystä sairauspoissaolojen ja mielenterveyden välisissä yhteyksissä. Tutkimuksessa yhdistetään sairauspoissaoloja ja lääkkeiden käyttöä koskevia rekisteritietoja Helsinki Health Study (HHS) -seurantatutkimuksen kyselyaineistoihin. HHS-peruskyselyaineisto on kerätty vuosina 2000-2002 Helsingin kaupungin 40-60-vuotiaiden työntekijöiden keskuudessa (N=8960) ja seurantakyselyt vuosina 2007 (N=7332) ja 2012 (N=6814). Tilastolliset monimuuttuja-analyysit tuottavat tietoa eri diagnooseihin perustuvien sairauspoissaolojen, psyykkisen oireilun, lääkkeiden käytön sekä muiden tutkittavien tekijöiden välisistä yhteyksistä. Tutkimuksen tulokset raportoidaan englanninkielisinä vertaisarvioituina tieteellisinä artikkeleina, jotka valmistuvat ja tarjotaan julkaistavaksi hankkeen aikana (1.3.2018-31.3.2019). Tuloksia esitellään myös kansainvälisessä tieteellisessä konferenssissa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Elina Mauramo

Tiedote

Sairauspoissaolot ovat yhteydessä psyykkiseen oireiluun ja psyykenlääkkeiden käyttöön

Tiivistelmä

Hankkeessa tutkittiin sairauspoissaolojen jälkeistä psyykkistä oireilua sekä psyykenlääkkeiden käyttöä ennen poissaoloja ja niiden jälkeen. Aineistoina käytettiin Helsingin kaupungin keski-ikäisiä ja ikääntyviä työntekijöitä koskevia kysely- ja rekisteriaineistoja. Mielenterveys-, tuki- ja liikuntaelin- sekä muista syistä johtuvat sairauspoissaolot olivat yhteydessä psyykkiseen oireiluun, ja sairauspoissaolot lisäsivät psyykenlääkkeiden käyttöä. Psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen olisi tärkeää sairauspoissaolojen jälkeen, sekä jo ennaltaehkäisevästi poissaolojen vähentämiseksi. Tulokset viittaavat siihen, että mistä tahansa syystä johtuva pidempi sairauspoissaolo voi olla riskitekijä psyykkisen hyvinvoinnin ja työkyvyn heikkenemiselle.

Lähtökohdat

Psyykkisen oireilun oli osoitettu aiemmissa tutkimuksissa lisäävän myöhempien sairauspoissaolojen riskiä, mutta sairauspoissaolojen jälkeisestä psyykkisestä hyvinvoinnista oli puutteellisesti tietoa. Tämän tutkimushankkeen tavoitteena oli selvittää, miten eri syistä johtuvat sairauspoissaolot ovat yhteydessä myöhempään, työntekijöiden keskuudessa hyvin yleiseen, lievään psyykkiseen oireiluun sekä psyykenlääkkeiden käyttöön.

Aineisto

Aineistoina käytettiin Helsingin kaupungin keski-ikäisten ja ikääntyvien työntekijöiden keskuudessa vuosina 2000-2002, 2007 ja 2012 kerättyjä Helsinki Health Study -tutkimushankkeen seurantakyselyaineistoja sekä niihin liitettyjä rekisteritietoja. Hanke toteutettiin Helsingin yliopiston kansanterveystieteen osastolla.

Menetelmät

Tutkimuksen aineistoina käytettiin Helsingin kaupungin keski-ikäisten ja ikääntyvien työntekijöiden keskuudessa kerättyjä Helsinki Health Study -seurantakyselyaineistoja (v. 2000-2, 2007, 2012) sekä sairauspoissaoloja ja psyykenlääkeostoja koskevia rekisteritietoja Kelan rekistereistä. Aineistoja analysoitiin tilastollisin menetelmin.

Tulokset ja johtopäätökset

Tutkimuksen julkaisemattomat tulokset osoittavat eri diagnoosiryhmiin kuuluvien sairauspoissaolojen (mielenterveyssyyt, tuki- ja liikuntaelinsyyt ja muut diagnoosit) olevan yhteydessä myöhempään psyykkiseen oireiluun sekä sairauspoissaolojen lisäävän psyykenlääkkeiden käyttöä. Tutkimuksen tulokset korostavat työntekijöiden psyykkisen hyvinvoinnin tukemisen merkitystä työelämässä ylipäätään, sekä erityisesti sairauspoissolojen jälkeen.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimushanke tuotti uutta tietoa sairauspoissaolojen merkityksestä psyykkiselle hyvinvoinnille. Tuloksia voidaan niiden julkaisemisen jälkeen hyödyntää pohjana interventio- ja muiden jatkotutkimusten sekä työntekijöiden psyykkistä hyvinvointia ja sairauspoissaoloja koskevien kehittämishankkeiden suunnittelussa.

Aineisto

Elina Mauramo. Diagnosis-specific sickness absence and subsequent mental health – a register-linkage follow-up study among Finnish municipal employees. Research report.
Avaa

Tiivistelmä Avaa