Sairauspoissaolokäyttäytymisen mallit ja malleihin yhteydessä olevat tekijät suomen julkisen sektorin työntekijöillä COVID-19 pandemian aikana

Tiivistelmä

Toistuva tai pitkittynyt sairauspoissaolo voi lisätä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen, työttömyyden ja jopa kuolleisuuden riskiä. Sairauspoissaolojen esiintyvyyden ja pitkittymisen estämiseksi ja palautumisen edistämiseksi on tärkeää tunnistaa niihin yhteydessä olevia tekijöitä. Klusterianalyysia hyödyntämällä tutkimme erilaisia sairauspoissaolokäyttäytymisen malleja ja niihin yhteydessä olevia työntekijään ja työhön liittyviä tekijöitä COVID-19 pandemian aikana kunta-alan työntekijöillä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Eija Haukka

Tiedote

Sairauspoissaolokäyttäytymisen mallit julkisen sektorin työntekijöillä COVID-19 pandemian aikana

Tiivistelmä

Sairauspoissaoloja on tyypillisesti mitattu jaksojen pituuksilla tai päivien lukumäärällä, mutta harvat tutkimukset ovat identifioineet sairauspoissaolomalleja, huomioiden sekä lyhyiden, että pitkien sairauspoissaolojaksojen yhdistelmät ja päivien kokonaismäärän. Klusterianalyysin avulla tunnistimme neljä erilaista mallia, jotka luonnehtivat sairauspoissaoloja COVID-19 pandemian aikana kunta-alan työntekijöillä; matalat poissaolot (n= 31 320, 79%), toistuvat lyhyet (n=5149, 13%), tai toistuvat pitkät poissaolojaksot (n=2964, 7%), sekä korkea poissaolojen määrä, erityisesti pitkät jaksot (n=358, 1%). Tunnistimme myös työntekijöihin ja joitakin pandemiaan liittyviä tekijöitä, jotka olivat yhteydessä sairauspoissaolomalleihin.

Tausta

Toistuva tai pitkittynyt sairauspoissaolo voi lisätä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen, työttömyyden ja jopa kuolleisuuden riskiä. Sairauspoissaolojen esiintyvyyden ja pitkittymisen estämiseksi ja palautumisen edistämiseksi on tärkeää tunnistaa niihin yhteydessä olevia tekijöitä. Klusterianalyysia hyödyntämällä tutkimme erilaisia sairauspoissaolokäyttäytymisen malleja ja niihin yhteydessä olevia työntekijään ja työhön liittyviä tekijöitä COVID-19 pandemian aikana kunta-alan työntekijöillä.

Aineisto

Vuonna 2020 neljän suomalaisen kaupungin työntekijöiltä kerätty kyselyaineisto yhdistettiin vuonna 2021 työnantajarekistereistä saatuihin sairauspoissaolotietoihin (n=39 791). Klusterointiin käytettiin K-keskiarvomallia, johon sisältyivät sairauspoissaolopäivien määrä, lyhyet (1-9 päivää) ja pitkät (10-365 päivää) sairauspoissaolojaksot. Työntekijöiden ja työn ominaisuuksien yhteyttä sairauspoissaolomalleihin analysoitiin multinomiaalisen regression avulla.

Tulokset ja johtopäätökset

Toistuvat lyhyet sairauspoissaolojaksot olivat yleisempiä nuorilla työntekijöillä, ei-parisuhteessa olevilla, määräaikaisissa työtehtävissä työskentelevillä, tupakoitsijoilla, ja passiivista työmatkatapaa käyttävillä, tai joiden tiimiä oli järjestelty uudelleen pandemian aikana. Toistuvat pitkät sairauspoissaolojaksot, ja erittäin korkea sairauspoissaolomäärä olivat yleisempiä vanhemmilla työntekijöillä ja niillä, jotka eivät pyöräilleet töihin.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimuksessa tunnistettiin neljä erillistä mallia, jotka luonnehtivat sairauspoissaolokäyttäytymistä työntekijöiden keskuudessa sekä malleihin yhteydessä olevia, sekä työntekijöihin, että työhön liittyviä tekijöitä, joiden huomiointi on tärkeää suunniteltaessa sairauspoissaoloja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.

Aineisto

Konferenssiesitys Avaa

Haukka E, Joensuu M, Kausto J, Oksanen T, Vahtera J, Kivimäki M, Ervasti J. Sickness absence patterns during the COVID-19 pandemic among Finnish public sector employees. Eur J Public Health 2024; vol 34, suppl 3. ckae144.917 Avaa