Sairauspoissaolot, tuottavuus ja tyytyväisyys esimiestoimintaan -lisensiaattityö
Loppuunsaattamisstipendi
Hanketiedot
Hankenumero
110019
Hakija
Janne Riste
Toteuttaja
Janne Riste
Lisätietoja
Janne Riste
janne.riste@kesko.fi
Toteutusaika
1.3.2010 - 1.12.2010
Työsuojelurahaston päätös
1.2.2010
5 000 euroa
Kokonaiskustannukset
5 000 euroa
Tulokset valmistuneet
1.12.2010
Tiivistelmä
Sairauspoissaoloilmiötä voivat selittää sairauden lisäksi psykososiaaliset tekijät, työyhteisön sosiaaliset suhteet, poissaolokulttuuri, työn sisältötekijät sekä työn ja perheen välinen suhde. Tarkoituksena on selvittää sairauspoissaolojen, tuottavuuden ja esimiestyytyväisyyden välisiä yhteyksiä kaupan alalla. Sillä pyritään täydentämään käsityksiä sairauspoissaoloilmiön psykososiaalisista yhteyksistä. Kaupan alalla sairauspoissaolot ovat kasvussa .
Tutkimuskohteena on 77 kauppaa. Tutkimustaso on yksikkökohtainen, aineisto ei sisällä henkilökohtaisia sairauspoissaolotietoja ja työtyytyväisyysarvioita. Tunnuslukuina ovat työyksikkökohtaiset sairauspoissaoloprosentit. Tuottavuustunnusluvut perustuvat työyksikkökohtaisiin tuottavuuslukuihin ja esimiestyytyväisyysarviot perustuvat työyksikkökohtaisiin työtyytyväisyystutkimuksiin. Työtyytyväisyysmittari on vakiintunut vuosittainen arviointimenetelmä. Vastausprosentit ovat olleet vuosittain korkeita. Päämittareiden luotettavuudet ovat hyviä. Luonteeltaan tutkimus on korrelatiivinen poikkileikkaustutkimus ja ilmiöiden välisiä yhteyksiä tarkastellaan erilaisten regressiomallien kautta.
Alustavien tulosten perusteella työelämän laatutekijät ja työpaikkakohtaiset sairauspoissaoloprosentit ovat tilastollisesti yhteydessä toisiinsa. Tutkimuksen tulokset vahvistavat käsityksiä siitä, että esimiestoiminnalla voidaan vaikuttaa sairauspoissaoloihin. Tulokset vahvistavat varhaisen puuttumisen mallin ideaa (”puheeksiotto”).
Hankkeen vastuuhenkilö
Janne Riste
Tiedote
Esimiestoiminta vaikuttaa sairauspoissaoloihin
1.12.2010
Janne Riste selvitti lisensiaattityössään, missä
määrin henkilöjohtamisen laatu ennustaa sairauspoissaoloja ja
tuottavuutta kaupan alalla. Työsuojelurahasto tuki tutkimustyötä
stipendillä.
Tulosten perusteella henkilöjohtaminen ja sairauspoissaolot
olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä toisiinsa, kun
taustatekijät oli otettu huomioon. Yhteys esiintyi molemmissa
tutkituissa kauppatyypeissä: hypermarketeissa ja
tavarataloissa.
Tulokset vahvistavat aikaisempia tuloksia sairauspoissaolojen ja
hyvän henkilöjohtamisen välisestä yhteydestä.
Sen sijaan organisaation tuottavuuden ja sairauspoissaolojen
välille ei löytynyt yhteyttä. Yksi mahdollinen selitys nousee
siitä, että kaupan alalla sairauspoissaolot koostuvat
pääsääntöisesti fyysisistä sairauksista, ja jo aiemmin on havaittu,
että fyysisten sairauksien yhteys tuottavuuteen on vähäinen.
Myöskään tuottavuuden ja henkilöjohtamisen välistä yhteyttä ei
pystytty osoittamaan. Sen sijaan henkilöstön osallistuminen
kehittämiseen, kuten työtyytyväisyyskyselyyn ja
kehityskeskusteluihin, oli positiivisessa yhteydessä tuottavuuteen.
Tästä niin ikään on aiempaa näyttöä.
Hyväksi koettu henkilöjohtaminen motivoi
Sairauspoissaoloihin ja sairauspoissaolokäyttäytymiseen
liittyvät ihmisen työkyky, terveys ja työmotivaatio. On luontevaa
ajatella, että kokemus hyvästä henkilöjohtamisesta vaikuttaa
työntekijän motivaatioon ja työhön sitoutumiseen ja siten myös
työntekijän sairauspoissaolokäyttäytymiseen.
Työhyvinvoinnin on osoitettu olevan yhteydessä
transformationaaliseen johtamistyyliin, jossa johtaja muuttaa
johdettavaan asiaan osallistuvia ihmisiä parempaan suuntaan.
Tässä tutkimuksessa käytetty henkilöjohtamisen mittari oli
sisällöltään läheinen transformationaalisen johtamistyylin
käsitteelle, ja siten tämä tulos tukee aiempia käsityksiä.
Fyysisellä terveydellä vähäinen yhteys
tuottavuuteen
Tässä tutkimuksessa ei voitu osoittaa tuottavuuden ja
sairauspoissaolojen välistä tilastollista yhteyttä, vaikka
sairauspoissaolot ovat merkittävä kustannustekijä työpaikalle.
Pelkästään sairausajan maksettujen palkkojen määrä voi olla
suuruudeltaan yli 10 prosenttia vuotuisesta bruttotuotosta.
Sinällään sairauspoissaolojen ja työn tuottavuuden välisen
yhteyden puute ei ole yllättävä tulos kaupan alalla.
Sairauspoissaolojen merkitys tuottavuudelle tai sen kasvulle on
vähäisempi kuin kaupan koon tai sijainnin.
Sairauspoissaolojen ja tuottavuuden välisen yhteyden puute on
ymmärrettävää, koska aiemmin on jo osoitettu fyysisen terveyden ja
tuottavuuden välisen yhteyden vähäisyys. Fyysinen terveys on ollut
tutkimusten mukaan heikommin yhteydessä tuottavuuteen kuin
psyykkinen terveys tai koettu hyvinvointi.
Kelan vuoden 2010 tilastojen mukaan sairauspoissaoloista kaupan
alalla suurimman osan muodostavat erilaiset tuki- ja
liikuntaelin-sairaudet. Mielenterveyssairauksien osuus on selvästi
pienempi kuin muilla toimialoilla.
Esimiehen ja työntekijöiden vuorovaikutus
tärkeää
Kaupan alalla on aikaisempaa näyttöä yrityksen henkilöjohtamisen
ja tuottavuuden välisestä yhteydestä.
Tässä tutkimuksessa ei voitu osoittaa henkilöjohtamisen ja
tuottavuuden välistä yhteyttä. Tulos ei tuonut lisätietoa aiemmin
esille tulleisiin käsitykseen henkilöjohtamisen ja tuloksellisuuden
välisestä epäselvästä yhteydestä.
Sen sijaan tässä tutkimuksessa nousi esiin kehittämiseen
osallistumisen yhteys tuottavuuteen tavarataloissa.
Hypermarketeissa tätä yhteyttä ei kuitenkaan löytynyt. Kenties
tavaratalomyyjän monipuolisempi työnkuva selittää tätä eroa.
Osallistuminen kehittämiseen on seurausta yrityksen hyvästä
henkilöjohtamisesta. Voi olla, että hyvinvoiva työyhteisö aikaansaa
hyvää henkilöjohtamista samalla kun hyvä henkilöjohtaminen
aikaansaa hyvinvoivan työyhteisön.
Suuret sairauspoissaolot vaativat esimieheltä enemmän
työjärjestelyjä, mikä vaikuttaa koko työyhteisön toimintaan. Se,
miten esimies onnistuu työjärjestelyissä, vaikuttaa työntekijöiden
kokemuksiin henkilöjohtamisesta. Onkin todennäköistä, että
esimiehen ja työntekijöiden välillä on vastavuoroinen suhde, kuten
aiemmin on havaittu.
Kokoaikaisuus lisää työhön sitoutumista
Tässä tutkimuksessa nousi esiin yleisistä sairaustilastoista
poiketen työpaikan henkilöstön keskimääräisen iän ja
sairauspoissaoloprosentin negatiivinen yhteys. Työpaikoissa, joissa
oli enemmän nuoria, oli suurempi sairauspoissaoloprosentti.
On mahdollista, että nuorten ja vanhojen työntekijöiden
sairauspoissaolokäyttäytymisen taustalla ovat erilaiset
tekijät.
Myös pitkien sairauspoissaolojen ja lyhyiden sairauspoissaolojen
taustalla on ajateltu olevan erilaisia motivaatiotekijöitä.
Kokoaikaisten työsuhteiden määrän ja sairauspoissaoloprosentin
välillä oli niin ikään tilastollisesti merkitsevä negatiivinen
yhteys. Mitä enemmän oli kokoaikaisia työntekijöitä, sitä matalampi
oli sairauspoissaoloprosentti. Kokoaikaisuus voi lisätä
sitoutumista työhön ja siten vaikuttaa
sairauspoissaolokäyttäytymiseen.
Aineistona tilastotiedot ja kysely
Tutkimus oli poikkileikkaustutkimus, ja tutkija käytti siinä
monista aiemmista tutkimuksista poiketen kauppakohtaisia
sairauspoissaolotietoja ja objektiivisia tuottavuustietoja.
Henkilöjohtamisen laatua tutkittiin kyselymenetelmällä
kauppakohtaisiin keskiarvoihin perustuen. Analyysimenetelminä
olivat korrelaatiot ja hierarkkiset regressioanalyysit.
Tutkimuskohteena oli saman konsernin 84 käyttötavarakauppaa.
Kaupat kuuluivat kahteen eri kauppatyyppiin ja -ketjuun:
hypermarketteihin (N=53) sekä tavarataloihin (N=31).
Hypermarket on monen alan tavaroita myyvä, pääosin
itsepalveluperiaatteella toimiva vähittäismyymälä, jossa työn
sisältö koostuu tavaroiden vastaanotosta, hyllyttämisestä ja
esillepanosta sekä kassatyöstä.
Tavaratalo puolestaan on monen alan tavaroita myyvä
vähittäismyymälä, jossa minkään tavararyhmän osuus
myyntipinta-alasta ei ylitä puolta kokonaismyyntipinta-alasta.
Tyypillistä tavaratalolle on korkea palveluaste ja osastoilla
olevat kassat.
Toimittaja
Liisa Strann