Selvityksen tekeminen Porin kaupungin johtamisjärjestelmän kehittämisestä

Tiivistelmä

Selvityksen tekeminen Porin kaupungin johtamisjärjestelmän kehittämisestä

Porin kaupunginvaltuuston 1.3.2010 hyväksymän Pori 2016 -strategian mukaan kaupungin tavoitteena on olla 120 000 asukaan sykkivä kasvukeskus, jonka toiminnan painopisteinä ja menestystekijöinä ovat uusiutuminen ja kilpailukyky, hyvinvointi, terveys ja turvallisuus sekä asuin- ja elinympäristö. Kaupunki haluaa myös olla aktiivinen työllistäjä, kannustava ja kiinnostava työnantaja sekä edelläkävijä työhyvinvoinnin edistämisessä. Halutun kasvun ja hyvinvoinnin saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä kehittämistä myös johtamisjärjestelmän osalta.

Porin kaupunginhallituksen hallitusohjelmassa 2009-2012 asia todetaan
seuraavasti: ”Kaupunginhallitus kiinnittää huomiota hyvään hallintotapaan ja johtamisjärjestelmään sekä niiden kehittämiseen. Kaupunginhallitus määrittää selkeästi johtamiseen liittyvät säännöt ja menettelytavat sekä strategisen ja operatiivisen johdon työnjaon. Johtamisjärjestelmää kehitetään ottaen huomioon vuosien 2008-2010 aikana toteutuneet ja toteutumassa olevat organisaatiouudistukset. Hyvään hallintotapaan sisältyy myös kokonaisvaltainen viestintä. Sisäinen ja ulkoinen viestintä vastuutetaan ja organisoidaan.”
Helmikuussa 2010 kaupunginhallitus päätti, että Porin kaupungin johtamisjärjestelmän kehittämisestä tehdään selvitys. Selvitykseen otetaan mukaan ns. pormestarimalli ja kokoaikaisen kaupunginhallituksen puheenjohtajan malli tarkoituksena selkiyttää poliittisen johtamisen ja viranhaltijoiden työn ja vastuunjakoa. Selvitys toteutetaan vuoden 2010 aikana.

Selvitykseen sisältyy olemassa olevia dokumentteja koskevat analyysit, Porin päättäjiä koskevat haastattelukierrokset ja analyysit, vertailukuntia koskevat analyysit, aineiston kokoaminen sekä porilaisten päättäjien osallistaminen ja tulevaa johtamismallia koskeva dialogi. Vaiheet jäsentävät porilaisten päättäjien käsitykset nykyisestä johtamisjärjestelmästä sekä motiiviperustan järjestelmän muuttamiseksi. Vertailukuntia koskeva analyysi jäsentää käsityksen eri johtamismalleihin liittyvistä vahvuuksista sekä heikkouksista sekä johtamisjärjestelmää uudistavien kaupunkien uudistamismotiivit.

Selvityksessä kartoitetaan motiiviperusta (millainen johtamisjärjestelmä Poriin halutaan), toteutettavuus (millainen johtamisjärjetelmä on Porissa mahdollinen sekä miten haluttu ja mahdollinen johtamisjärjestelmä on mahdollista toteuttaa).
Tärkeätä on huomata, että laadittavassa selvityksessä arvioidaan ensisijaisesti johtamisen toimintatapoja, ei johtamisvastuussa olevien henkilöiden ominaisuuksia ja toimintaa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Aino-Maija Luukkonen

Tiedote

Pori visioi johtamistaan

Porin kaupunginhallitus on päättänyt selvittää kaupungin
johtamisjärjestelmän kehittämisen. Selvitys sisältää niin sanotun
pormestarimallin ja kokoaikaisen kaupunginhallituksen
puheenjohtajan mallin.

Tavoite on selkiyttää poliittisen johtamisen ja viranhaltijoiden
työn- ja vastuunjakoa sekä johtamisjärjestelmien motiiviperustaa.
Työsuojelurahasto tukee kehittämishanketta, jota toteuttaa
NetEffect Oy, julkishallinnon tutkimus- ja konsultointiyritys.

Selvitys aloitettiin keväällä 2010 analysoimalla dokumentteja ja
haastattelemalla kuuttatoista porilaista vaikuttajaa. Keväällä ja
syksyllä haastateltiin kahdeksan vertailukunnan päättäjää ja Suomen
kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja. Vertailukunnat ovat Turku,
Tampere, Espoo, Vantaa ja Pirkkala.

 

Uutta tietoa hankittiin myös sähköisellä kyselyllä, johon vastasi
Porin kaupunginvaltuuston 84 jäsenestä 63 eli kolme neljästä.
Kyselyn jälkeen valtuustoryhmiltä pyydettiin ehdotuksia Porin
hallinnon ja johtamisen kehittämiseksi. Ehdotuksensa antoi vain
vasemmistoliitto. Haastattelujen ja kyselyiden ohella tietoa
haettiin vertailukunnista.

Porin visio poliitikko- ja
virkamiesjohtamiseen

NetEffect kiteyttää Porin kehitysvision ensinnäkin
kokonaisvaltaiseksi muutosohjelmaksi. Se ottaisi monesta
näkökulmasta huomioon kaikki asiakkaasta konserniohjaukseen saakka.
NetEffectin mukaan kaikki liittyy kaikkeen.

 

Kehittämistoimia ohjataan ohjelmakehittämisellä. Strategisia
projekteja ja kehittämistä ohjataan, seurataan ja arvioidaan
projektisalkkuna. Näin kehittäminen pysyy rytmiltään järkevänä.
Muutosohjelma toimii strategiaa toiminnallisempana keinona (vrt.
hallitusohjelma tai valtuustosopimus).

Vision toinen pääkohta on se, että organisaatio muutetaan
selväksi toimialamalliksi. Uudistuneeseen rakenteen nivotaan
johtamisjärjestelmä ja toiminnanohjaus. Järjestelmää kehitetään
kokonaisuutena.

Kun kaksi edellistä vaihetta etenevät, niiden myötä mahdollistuu
ylimmän johdon toimenkuvien yhdenmukaistaminen.
Kaupunginhallituksen puheenjohtajuuteen rakennetaan oma malli
seuraavaa valtuustokautta varten. Tässä vaiheessa on hyvä
tarkastella laajasti myös hallintosääntöjen uudistustarve.

Neljännessä pääkohdassa painotetaan sitä, että poliittiseen
johtamiseen järjestetään runsaasti uusia vaikuttamis- ja
oppimismahdollisuuksia. Luottamusta vahvistetaan aktiivisesti yli
rajojen. Tehdään valtuustosopimus ja vastaavasti johtajasopimukset,
joita seurataan ja arvioidaan jatkuvasti esimerkiksi
valtuustokyselyin ja kehityskeskusteluin.

Hankkeen tuloksia käsitellään keväällä 2011.

Valtuustosopimus ja muita poliittisen johtamisen
vahvistajia

 

Net Effectin tutkijat esittävät, että Poriin rakennetaan useita
ratkaisuja vahvistamaan poliittista johtamista. Keinoja voivat
olla:

– Valtuustosopimus, joka tarkoittaa seurantaa, raportointia ja
arviointia muun muassa valtuustokyselyillä ja haastatteluilla.

– Johtajasopimukset, jotka sisältävät seurantaan ja palautteen
antoon kehityskeskustelut ja muut arviointitavat.

– Joko konsernijaosto tai ohjausryhmä uudistuksia, muutosohjelmaa
ja valmistelua tukemaan. Konsernijaosto tai ohjausryhmä myös
vaikuttaisivat valmistelussa ja linjaisivat sitä.

– Vuorovaikutteisuutta ja keskustelua lisättäisiin
kehittämisseminaareilla sekä valtuuston, kaupunginhallituksen ja
lautakuntien iltakouluilla, työpajoilla ja keskustelutilaisuuksilla
ennen päätöksentekoa.

– Valtuustoryhmille järjestettäisiin omat ohjatut opintopiirit. Ne
maksettaisiin kaikille ryhmille budjettivaroista, tasapuolisesti.

– Välittömän demokratian keinovalikoimaa kasvatettaisiin, jotta
asiakaslähtöisyys paranisi. Keinoja olisivat esimerkiksi
asiakasraadit ja kuntalaiskyselyt.

– Oppikirjoja, tutkimuksia, selvityksiä ja muuta materiaalia
päätöksentekoon liittyvistä aiheista jaettaisiin aktiivisesti
valtuutetuille ja päättäjille itseopiskelua varten.

Toimittaja
Hannu Kaskinen