Sisäilma, asiantuntijat ja ammattitautituomiot. Tulkintojen muutos oikeustapausten valossa

Tiivistelmä

Osa terveysviranomaisista ja -asiantuntijoista on viime vuosina alkanut painottaa psykologis-neurologisten tekijöiden roolia sisäilmaan liitetyissä sairauksissa. Tämä tutkimushanke selvittää, millä tavoin muutos on vaikuttanut oikeuden tuomioihin tapauksissa, joissa vaaditaan ammattitautikorvauksia sisäilma-altistuksen vuoksi.

Hanke paljastaa, millä tavoin ammattitautioikeudenkäynneissä käytettävien asiantuntijoiden lausunnot sisäilman ja sairauden syy-yhteydestä muuttuivat vuosina 1998–2019. Lisäksi hanke valottaa sitä, millä tavoin oikeustapausten asianosaisten kyky hyödyntää asiantuntijoiden lausuntoja on muuttunut. Hanke tutkii myös, millä tavoin asiantuntijalausuntojen muutos on vaikuttanut ammattitautituomioihin.

Aihetta ei ole aiemmin tutkittu Suomessa eikä muualla. Hanke tuottaa siksi uutta tietoa asiantuntijanäkemysten vaihtelun vaikutuksista ammattitautioikeudenkäynteihin. Se auttaa myös sisäilmaan liitettyjen ammattitautiriitojen osapuolia arvioimaan, onko heidän mielekästä tavoitella päämääriään oikeusteitse.

Hankkeen vastuuhenkilö

Sami Torssonen

Tiedote

Homesairaus korvataan enää harvoin ammattitautina – syynä muuttuneet asiantuntijakäytännöt

Tiivistelmä

Sisäilma, asiantuntijat ja ammattitautituomiot -hanke tarkasteli homealtistuksen diagnoosi- ja tulkintakäytäntöjen muutosten vaikutusta ammattitautipäätöksiin 2000- ja 2010-luvuilla. Tutkimuksen aineistoina toimivat Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastot sekä Vakuutusoikeuden ratkaisut, joita analysoitiin suhteessa kansainväliseen ja suomalaiseen kirjallisuuteen homesairaudesta ja sen korvattavuudesta. Tutkimuksessa havaittiin, että ammattitautikorvauksen saaminen homesairaudesta on vaikeutunut huomattavasti vuoden 2009 jälkeen. Syynä ovat muutokset homealtistuksen sekä -sairauden teoreettisessa, diagnostisessa ja oikeudellisessa hahmotuksessa.

Lähtökohdat

Vielä vuonna 2009 homeen terveysvaikutukset olivat suomalaisessa asiantuntijakentässä kiistattomat. 2010-luvulla niitä kyseenalaistettiin yhä voimakkaammin. Hankkeen lähtökohtana oli tutkia tätä kiistämisprosessia ja sen seurauksia työntekijöiden sekä vakuutuslaitosten kannalta. Homekysymys on noussut viime aikoina keskeiseksi yhteiskunnalliseksi ristiriidaksi, jonka osapuolten voimasuhteiden kehityksellä on suuria vaikutuksia sosiaalivakuutuksen sisällä sekä laajemmin yhteiskunnassa.

Aineisto

Tutkimuksen aineistoina toimivat Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastot ammattitautiepäilyissä ja ammattitaudeissa kategoriassa ”bakteerien ja homeiden vapauttamat itiöt ja muut biologisesti aktiiviset aineet”. Lisäksi analysoitiin Vakuutusoikeuden ratkaisuja homeperäisten ammattitautien tapauksissa vuosilta 2003, 2008, 2009, 2011 sekä 2018. Molemmista aineistokategorioista oli poistettu alkutuotanto, jolloin huomio kiinnittyi sisäilmaperäiseen homealtistukseen.

Menetelmät

Aineistoa analysoitiin historiallisesti suhteuttamalla korvauskäytäntöä tunnettuihin asiantuntijakäytännön muutoksiin Suomessa ja ulkomailla. Lisäksi oikeusaineistoon sovellettiin laadullista sisällönanalyysia, jonka avulla oikeuskäytännön muutos suhteutettiin korvausmäärien ja -asteiden sekä asiantuntijakäytäntöjen muutokseen.

Tulokset ja johtopäätökset

Tuloksena havaittiin, että ammattitautikorvauksen saaminen homesairaudesta on vaikeutunut huomattavasti vuoden 2009 jälkeen, koska homealtistuksen sekä -sairauden teoreettinen, diagnostinen ja oikeudellinen hahmotus on muuttunut. Homealtistuksen hyväksymiskynnys on noussut vuonna 2018 erittäin korkeaksi. Altistuksen syy-yhteyden todistaminen sairauteen on myös muuttunut vaikeaksi, koska monia diagnostisia tekniikoita on lakattu hyödyntämästä ja koska homeen ja sairauden yhteys kielletään.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimus osoittaa, että homeen ja sairauden yhteyden kieltävät asiantuntijakäytännöt toimivat lisääntyvästi työntekijöiden haitaksi ja vakuuttajien eduksi. Suurempi osuus ammatillisista homesairauksista saataisiin korvattua, mikäli sairauden diagnostisia kriteerejä ja tutkimustahoja laajennettaisiin, homesuosituksia päivitettäisiin sekä altistumisen arviointia kehitettäisiin.

Aineisto

Sami Torssonen. Homesairaus korvataan enää harvoin ammattitautina – syynä muuttuneet asiantuntijakäytännöt. Loppuraportti Avaa

Sami Torssonen. Työperäinen homesairaus korvataan enää harvoin – syynä käytäntöjen muutos. Artikkeli julkaistu
Politiikasta.fi -sivustolla 17.11.2021.
https://politiikasta.fi/tyoperainen-homesairaus-korvataan-enaa-harvoin-syyna-kaytantojen-muutos/