Sisäilman toksisuuden ja rakennukseen liittyvien oireiden yhteys helsinkiläisillä opettajilla

Tiivistelmä

Kosteusvauriorakennuksissa oireillaan ja sairastellaan enemmän kuin vaurioitumattomissa rakennuksissa. Sisäilman mikrobitoksisuuden epäillään aiheuttavan rakennuksiin liitettyjä oireita, mutta epidemiologista tutkimustietoa ei ole ollut tarjolla. Tässä epidemiologisessa poikkileikkaustutkimuksessa tutkitaan, onko koulurakennusten sisätilanäytteiden toksisuuksilla yhteyttä rakennukseen liittyviin terveysoireisiin (= building-related symptoms, BRS).

15 helsinkiläisen koulun opettajille tehdään laaja oirekysely. Jokaisen opettajan luokkahuoneen pyyhintäpölyn ja laskeumamaljoilla kasvavien mikrobien toksisuudet analysoidaan sian siittiösolujen liikkuvuustestillä.

Opettajien oire-esiintyvyyksiä ja mitattuja toksisuuksia verrataan monimuuttuja-analyysillä, ja selvitetään onko oireiden ja toksisuuden välillä yhteys, ja mahdollisen yhteyden vahvuus ja laajuus. Selvitetään, onko pyyhintäpölynäytteiden ja laskeumamaljalta kasvatettujen mikrobien toksisuusmittaus sian siittiötestillä aineiston perusteella relevantti työkalu sisätilojen toksisuuteen liittyvän terveysriskin arvioimisessa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Janne Salin

Tiedote

Koulun sisäilman mikrobien ja pölyn toksisuus nostaa opettajien työhön liittyvien oireiden riskiä

Tiivistelmä

Tässä poikkileikkaustutkimuksessa selvitettiin koululuokan toksisuuden eli myrkyllisyyden yhteyttä opettajien työhön liittyviin oireisiin. Sian siittiötestillä mitattiin luokkahuoneiden sisäilman mikrobiviljelmien ja laskeumapölyjen toksisuutta.
Tilastoanalyysien mukaan luokkahuoneen sisäilman mikrobien ja laskeumapölyn siittiötoksisuudet olivat merkittäviä opettajien työhön liittyvien oireiden riskitekijöitä.
Tämän aineiston perusteella menetelmän avulla voidaan tunnistaa kohonnutta oireiden riskiä indikoivia myrkyllisiä altisteita koululuokista. Tietoa voidaan käyttää muiden riskinarviointimenetelmien rinnalla toimenpidetarpeen arvioinnissa.

Lähtökohdat

Rakennukseen liittyvien oireiden aiheuttajat ja syntymekanismit ovat pääosin epäselvät. Sian siittiötestin avulla kosteusvaurioituneista rakenteista, sisäilmasta ja laskeumapölystä on löydetty toksisia mikrobeja, mutta altistumisen terveydellistä merkitystä ei ole tunnettu. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko sian siittiötesti relevantti työkalu sisätilojen toksisuuteen liittyvän terveysriskin arvioimisessa.

Aineisto

Tutkimukseen osallistui 231 opettajaa 15 helsinkiläisestä koulusta. Naisia oli 82%, ja keski-ikä oli 43 vuotta. 169 opettajan työtilan pölyn toksisuus ja 200 opettajan työtilan mikrobiviljelmän toksisuus oli tiedossa. Eri vuosikymmeniltä olevista kouluista osassa oli tehty useita kosteus- ja sisäilmatutkimuksia, kun taas osassa kouluista ei ollut havaittu sisäilmaan liittyviä ongelmia.

Menetelmät

Opettajat vastasivat sähköiseen oirekyselyyn, ja heidän työtiloistaan tehtiin toksisuusmittaukset. Mikrobinäytteet otettiin laskeumamaljoille, ja pölynäytteet pyyhintänäytteinä lattian yläpuolisilta pinnoilta. Mikrobi- ja pölynäytteiden toksisuudet mitattiin sian siittiötestillä, joka on herkkä mitokondriotoksisuuden tunnistusmenetelmä. Saatujen toksisuustulosten ja raportoitujen oireiden yhteyttä analysoitiin monimuuttuja- ja monitasomalleilla.

Tulokset ja johtopäätökset

Luokkahuoneen mikrobien toksisuus nosti opettajien työhön liittyvien oireiden riskin lähes kaksinkertaiseksi ja pölyn toksisuus kolminkertaiseksi. Moninaiset oireet, erityisesti hengitystie- ja silmäoireet liittyivät tilastollisesti merkitsevästi mitattuun toksisuuteen. Luokkahuoneen sisäilman mikrobien ja pyyhintäpölyn siittiötoksisuudet indikoivat selvästi opettajien kohonnutta työhön liittyvien oireiden riskiä.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tulosten perusteella sisäilman kautta haitallinen altistuminen näyttäisi olevan tunnettua laajempi ilmiö, eikä nykyisin käytössä olevilla menetelmillä voida tunnistaa kaikkia sisäilmaan liittyviä terveydellisiä riskejä. Tutkimuksessa käytetty menetelmä on lupaava sisäilman toksisuuteen liittyvän terveysriskin arvioinnissa, ja täydentää aiempia käytössä olevia riskinarviointimenetelmiä.