Sisäilmaongelmat ja tiedostamaton oppiminen – ennaltaehkäisevien toimien suunnitteluhanke

Tiivistelmä

Sisäilmaongelmat ja tiedostamaton oppiminen

Selvitämme teoreettisen tiedon ja empiirisen tutkimuksen pohjalta, miksi työntekijöiden sisäilmaoireet saattavat jatkua mittavienkin työtilakorjausten jälkeen. Sisäilmaoireiden ilmaantumiseen vaikuttavat todennäköisesti monenlaiset fysiologiset, psykologiset ja neurologiset tekijät. Tässä hankkeessa selvitetään erityisesti oppimisen roolia oireiden kokemisessa.

Näkökulma perustuu oppimisen perusteita koskevaan ehdollistumisteoriaan: elimistö oppii reagoimaan myös alun perin haitattomiin aistittaviin sisäympäristötekijöihin.

Kehittämishankkeen aikana mm. informoidaan yliopistojen kiinteistöistä vastuullisia tahoja ja hahmotellaan ja alustavasti kokeillaan ennaltaehkäiseviä toimia, joilla ongelmia voidaan minimoida. Tuloksena saadaan suositukset välittömiksi toimenpiteiksi.

Hankkeen aikana valmistellaan myös seuraavan vaiheen suunnitelma, jonka tavoitteena on selvittää oppimisilmiöiden ilmenemisen muodot ja ennen kaikkea havaittujen haittojen poistamiseen suunniteltavien ennaltaehkäisevien toimien vaikuttavuus. Tuloksena luodaan työkalupakki/toimintamalli, jota kiinteistöjen vastuulliset haltijat voivat käyttää ehkäistäkseen ennalta sisäilmaoireiden jatkumista asianmukaisesti korjatuissa tiloissa.

Hankkeen toteutuksesta vastaavat Jyväskylän yliopiston psykologian laitos ja Neuroarviot Oy, ja hanketta rahoittavat Suomen Yliopistokiinteistöt Oy, Työsuojelurahasto, Senaatti-kiinteistöt Oy ja Jyväskylän yliopisto.

Hankkeen vastuuhenkilö

Anne Korpi

Tiedote

Miksi oireilu jatkuu, vaikka sisäilmaongelma on korjattu?

Miksi työntekijöiden sisäilmaoireilu voi jatkua
perusteellisestikin korjatussa rakennuksessa?

On mahdollista, että kyse on ehdollistumisesta. Koko ympäristö,
jossa ongelmia tai oireita on koettu, tallentuu ehdollistumalla
vaarasignaaleiksi.

Uuden näkökulman sisäilmaongelmien tutkimukseen avasivat
Jyväskylän yliopiston psykologian laitos ja Neuroarviot Oy.

Kehittämishankkeen käynnisti Suomen Yliopistokiinteistöt Oy
(SYK), joka omistaa, rakennuttaa ja vuokraa tiloja yliopistojen ja
korkeakoulujen tarpeisiin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Yrityksen
omistamien tilojen pinta-ala on noin 1,1 miljoonaa neliömetriä.
Kiinteistöissä opiskelee ja työskentelee noin 120 000
henkilöä.

SYK oli havainnut tarpeen täydentää sisäilmaongelmien
toimintamallia siksi, että parhaatkaan korjaustoimet eivät takaa
kaikkien henkilöiden ongelmatonta paluuta tiloihin.

Hanketta rahoittivat SYKin lisäksi Työsuojelurahasto,
Senaatti-kiinteistöt ja Jyväskylän yliopisto.

Mukana oppimisen psykologian näkökulma

Hankkeessa koottiin verkkokyselyllä tietoa yliopistojen
kiinteistö- ja tilapalvelupäälliköiltä sekä SYKin
kampusmanagereilta sisäilmakorjausten toteutuksista. Tätä
täydensivät tilapalvelupäälliköiden ja kampusmanagerien
haastattelut kolmessa yliopistossa.

Toisessa vaiheessa koottiin Jyväskylässä kysely- ja
haastattelutietoa sellaisilta tilankäyttäjiltä, joille
sisäilmakorjaukset olivat ajankohtaisia.

Lisäksi haluttiin mukaan psykologian ja erityisesti oppimisen
psykologian näkökulma.

Tutkimustietoa koottiin ympäristöherkkyydestä ja tehtiin
kirjallisuusyhteenveto sisäilmaongelmiin liittyvistä psykologista
näkökulmaa soveltaneista tutkimuksista.

Oppimisteoreettinen selitys tulee ehdollistumisesta.
Vaaralliseksi todetun ympäristön vaarattomatkin piirteet tulevat
ehdollistumisessa vaaran merkeiksi sen jälkeen, kun tuossa
ympäristössä on altistuttu vakavasti.

Hyvin toimiva työyhteisö puskurina

Tilankäyttäjien kyselyvastaukset ja haastattelut viittaavat
siihen, että kokemukset sisäilmahaitoista ja oireet vähenevät mutta
eivät kokonaan lopu väistötiloissa.

Ongelmien kasautumiseen viittaa se, että paljon haittoja ja
oireita omassa työyksikössään kuvanneet oireilivat useammissa
kampuksen rakennuksissa ja myös Jyväskylän yliopiston kampuksen
ulkopuolella sijaitsevissa rakennuksissa.

Kirjallisuuskatsaus osoitti, että työolosuhteilla ja työn
kuormittavuudella on merkitystä sisäilmaongelmien yhteydessä: voi
syntyä kasautuvaa kuormittumista, jos sisäilmaongelmien rinnalla
ilmenee työolosuhteiden, esimiestyön tai muita työpaikkaan
liittyviä ongelmia.

Toisaalta hyvin toimiva työyhteisö ja vaikutusmahdollisuudet
työhön voivat toimia puskureina, jotka tukevat sisäilmaongelmien
kanssa selviytymistä.

Sisäilmahuolten käsittely tärkeätä

Hanke osoittaa, että tutkimusta tarvitaan oireilun syiden ja
terveyshaittojen mekanismien selvittämisessä, oireilun hallinnassa
ja sisäympäristöstä vahvasti oireilevien toimintakyvyn
tukemisessa.

Sisäilmaongelmien kokonaisvaltaisessa selvittämisessä
työnantajan, työterveyshuollon ja työsuojelun on ponnisteltava
terveydellisen ja työhyvinvoinnin näkökulman mukaan
ottamiseksi.

Hankkeen pohjalta kannattaa edetä hankkeeseen, jossa laaditaan
ja kokeillaan toimenpiteitä, toiminta- ja selitysmalleja
sisäilmahaittoihin liittyvän huolestuneisuuden ehkäisemiseksi ja
lieventämiseksi. Sisäilmahuolten käsittely on yhtä tärkeää kuin
rakennuksen korjaaminen.

Jatkon erityishaasteena on ympäristöherkistyneiden tunnistaminen
ja heidän oireilunsa helpottaminen.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Kuikka Pekka, Korpi Anne, Kaartinen Jukka (toim.). Sisäilmaongelmat ja tiedostamaton oppiminen – välittömien ennaltaehkäisevien toimien suunnitteluhanke. Loppuraportti. 30.10.2014 Avaa