Sisäilmaongelmien ennaltaehkäisy elinkaarimallia käytettäessä ja energiatehokkuutta tavoiteltaessa (Yhteishanke 114121)

Tiivistelmä

Kuntien kiinteistöjen korjausvelka oli vuonna 2013 noin 5 miljardia euroa, joista koulujen, päiväkotien ja oppilaitosten osuus oli noin kolme neljäsosaa. Korjausvelan hillitsemiseksi kunnat ovat ottaneet viime vuosina käyttöön uusia rahoitusmalleja, esimerkiksi elinkaarimallin. Mallissa palveluntuottaja vastaa hankkeen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta koko sopimuskauden ajan (yleensä 15–25 vuotta). Kohde luovutetaan käyttöönoton sijasta sopimusajan lopussa, mikä edellyttää elinkaarimallitoteutukselta ylläpitoon, kiinteistön huoltoon ja mahdollisiin korjauksiin liittyvien asioiden huomioimista.

Tähän hankkeeseen valitaan elinkaarimallilla toteutettuja koulukohteita, joissa tehdään jatkuvatoimisia sisäympäristömittauksia, suunnitelmien ja sopimusten analyysejä ja kyselyitä.

Hankkeen tavoitteena on määrittää ja verrata elinkaarihankkeina ja perinteisesti toteutettujen koulurakennusten koettu ja mitattu sisäympäristön laatu ja työympäristöolosuhteet, arvioida uusien energiatehokkuusvaatimusten (rakennusten tiiviys-, lämmöneristys- ja lämmön talteenottovaatimusten sekä energiankäytön tehostamisen) vaikutus koulujen sisäympäristöön ja tilan käyttäjien terveyteen, toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Lisäksi tavoitteena on kehittää koulujen suunnitteluun ja rakentamiseen turvallisia toimintamalleja, joiden avulla voidaan estää ennakolta sellaisten ratkaisujen käyttöönotto, joilla on haitallisia vaikutuksia työympäristöön ja tilan käyttäjien terveyteen.

Hankkeen vastuuhenkilö

Pertti Pasanen

Tiedote

Rakennusala kaipaa rakennusterveysosaamista

Itä-Suomen yliopiston tutkijat päättelevät, että rakennusten rakenne- ja pääsuunnittelusta puuttuu rakennusterveyden ja kuntotutkimusten osaamista. Peruskorjattavista rakennuksista pitäisi erityisesti määritellä tiedetyt seurannan ja ylläpidon riskit.

Itä-Suomen yliopiston ja Työterveyslaitoksen (TSR 114121) tutkijat selvittivät, eroaako sisäympäristön laatu elinkaarikouluissa verrattuna muihin kouluihin. Sisäympäristön laatua arvioitiin mittauksin ja käyttäjäkokemuksin. Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta.

Elinkaarimalli patistaa yhteistyöhön

Jotta kunnat selviäisivät kiinteistöjensä korjausvelasta, kunnat ovat ottaneet käyttöön uusia rahoitusmalleja. Niihin kuuluu elinkaarimalli, jossa palveluntuottaja yhdellä sopimuksella vastaa hankkeen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta pitkänä sopimuskautena.

Elinkaarihankkeiden sopimusmenettelyt ovat työläämpiä kuin perinteisissä rakennuttamismalleissa.

Tässä tutkimuksessa havaittiin, että kunnissa ei osata kunnolla toteuttaa elinkaarihankkeita. Tällöin korostuu sopijaosapuolten yhteistyö.

Myös elinkaarirakentamisen suunnittelu- ja toteutusprosessia tulisi kehittää, jotta sisäilmaongelmat saisi ehkäistyä.

Kahdentoista terveen koulun testi

Tutkittavina oli kuusi elinkaarikoulua ja kuusi kaupunkien omarahoitteista koulua pääkaupunkiseudulla ja Pohjois-Savossa. Koulut olivat esi-, ala- ja yläkouluja sekä lukioita. Kouluissa ei rehtoreiden mukaan ollut sisäilmaongelmia.

Melu oli yleisin kouluissa raportoitu työympäristöhaitta. Häiriöksi koettuja ääniä voi lieventää hyvällä akustisella suunnittelulla.

Elinkaarikouluolot lievästi parempia

Mittaukset osoittivat sekä elinkaari- että vertailukoulujen sisäilmasto-olot tavanomaisiksi. Elinkaari- ja vertailukoulujen välillä ei ollut juuri eroja. Tutkijat tosin huomauttavat, että tuloksia ei voi yleistää, kun kohteita oli vähän.

Työmaavalvojat arvioivat rakennustyömaan puhtauden ja ilmanvaihtojärjestelmien rakentamisen laadun selvästi paremmaksi elinkaarikouluissa kuin vertailukouluissa.

Valvojat havaitsivat puutteita kanavien tiiviysmittausten ja ilmavirtojen säätöjen sekä toimintakokeiden asiakirjoissa, sekä elinkaari- että vertailukouluissa.

Opettajat pitivät sisäympäristöoloja hieman parempina elinkaarikouluissa kuin vertailukouluissa.

Elinkaari- ja vertailukoulujen sisäilman laatutekijöissä ei havaittu eroja.

Peruskorjaus korjauksen tarpeessa

Mahdollisia sisäilman haittoja ja rakennusteknisiä riskejä havaittiin enemmän peruskorjatuissa rakennuksissa kuin uudisrakennuksissa.

Tutkijat arvelevat, että vanhoille rakennuksille ei vieläkään aina tehdä perusteellisia rakenne- ja kosteusteknisiä selvityksiä. Tämä selittää sitä, että suunnittelussa ja toteutuksessa ei oteta riittävästi huomioon rakennusteknisiä riskejä, jotka vaikuttavat sisäilman laatuun.

Yhteistyössä petrattavaa

Rakennesuunnittelijat ja työmaata toteuttaneet asiantuntijat olivat pääosin tyytyväisiä yhteistyöhönsä ja hankkeiden onnistumiseen. Myös arkkitehdit arvioivat yhteistyön sujuneen.

Tutkijat taas havaitsivat yhteistyöstä puutteita, jotka voivat vaikuttaa sisäilman laatuun. Puutteita ilmeni työmaan kosteudenhallinnan suunnittelussa, sisäympäristön ja kuntotutkijoiden sekä sisäilma-asiantuntijoiden yhteistyössä.

Tutkijat suosittavat, että rakentamisen osapuolet tekisivät hanke- ja suunnitteluvaiheessa enemmän yhteistyötä, jotta rakennusterveysosaaminen hyödynnettäisiin nykyistä paremmin.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Rauno Holopainen, Kari Salmi, Leena Aalto, Katja Tähtinen, Jari Stengård, Pertti Pasanen, Maija Leppänen, Marko Hyttinen, Tapani Ollila, Arto Säämänen, Sanna Lappalainen, Leila Kakko ja Kari Reijula. (SEEK). Loppuraportti. 98 sivua. Työterveyslaitos 2016.ISBN 978-952-261-703-3 (nid.)ISBN 978-952-261-702-6 (pdf) Avaa

Leppänen M, Hyttinen M, Holopainen R, Salmi K, Pasanen P. Daytime and night time VOC concentrations in Finnish schools. Indoor Air 2016. The 14th International Conference of Indoor Air Quality and Climate. July 3-8, 2016, Ghent, Belgium. Conference Proceedings. ISBN-13: 978-0-9846855-5-4. Paper id 809, 6 s.

Kakko L, Leppänen M, Holopainen R. Preventing indoor air problems in public-private partnership (PPP) schools – Cleaning perspective. Indoor Air 2016. The 14th International Conference of Indoor Air Quality and Climate. July 3-8, 2016, Ghent, Belgium. Conference Proceedings. ISBN-13: 978-0-9846855-5-4. Paper id 660, 2 s.

Holopainen R, Salmi K, Aalto L, Tähtinen K, Leppänen M, Kakko L, Pasanen P, Stengård J, Mentunen J, Reijula K. 2016. Mitattu ja koettu sisäympäristön laatu sekä energiankulutus neljässä elinkaarikoulussa ja neljässä verrokkikoulussa. Sisäilmastoseminaari 2016. SIY Raportti 34 (toim. Säteri & Ahola). SIY Sisäilmatieto Oy, Juva. 245-250.

Kakko L, Holopainen R, Leppänen M. 2016. Ehkäiseekö elinkaarirakentaminen sisäilmaongelmia? Siivouksen näkökulma. Sisäilmastoseminaari 2016. SIY Raportti 34 (toim. Säteri & Ahola). SIY Sisäilmatieto Oy, Juva. 315-319.

Leppänen M, Hyttinen M, Holopainen R, Salmi K, Pasanen P. 2016. VOC-pitoisuudet päivällä ja yöllä koulurakennuksissa. Sisäilmastoseminaari 2016. SIY Raportti 34 (toim. Säteri & Ahola). SIY Sisäilmatieto Oy, Juva. 377-382.

Kakko L. 2016. Koulujen puhtaanapidon eroavaisuudet ja tilojen siivouksen merkitys sisäilman laatuun. Ympäristö ja Terveys -lehti. 47 (5), 54-59.

Kakko L. 2016. Ehkäiseekö elinkaarirakentaminen sisäilmaongelmia? Siivouksen näkökulma. Puhtaustieto 18 (2), 14-15

Kakko L. 2016. Siivouksen vaikutus sisäilmaan. Luento. Sisäilmapaja8 16.-17.11.2016. Tampereen Ammattikorkeakoulu. Tampere.