Sisäilmaongelmien terveyshaittojen arviointi pölynäytteiden toksisuuden perusteella

Hanketiedot

Hankenumero
114151

Hakija
Turun yliopisto Biokemian laitos

Toteuttaja
Turun yliopisto Biokemian laitos

Lisätietoja
Janne Atosuo
janato@utu.fi

Toteutusaika
1.10.2014 - 30.9.2015

Työsuojelurahaston päätös
3.6.2014
148 000 euroa

Kokonaiskustannukset
167 482 euroa

Tulokset valmistuneet
30.9.2015

Tiivistelmä

Hanke on jatkohanke, jonka tarkoituksena on saada E. coli-lux toksisuustesti sekä näytteenkeräysmenetelmä validoitua vuoden 2015 loppuun mennessä.

Tämä tapahtuu jatkamalla näytteiden keruuta ja analysointia mahdollisimman suurissa määrissä sekä samanaikaisesti laboratoriomenetelmien ja mittauslaitetoimintojen yksityiskohtaisella kirjaamisella. Samalla tutkitaan uusien näytteenkeruutikkujen ja – putkien käyttökelpoisuutta ja pyritään niiden valmistajan kanssa luomaan toimivaa tietojärjestelmää.

Analyysivaiheessa tutkitaan toksisuuden lisäksi korrelaatioita sian siittiösoluilla tehtävään referenssimittaukseen ja mahdollisiin tilankäyttäjien oirekorrelaatiotietoihin. Uusissa testeissä jatketaan selvitystä DMSO -uutoksen poisjättämiseksi sekä kokeillaan bakteeripreparaatin kylmäkuivausta suoraan mittauskaivoihin uudella kylmäkuivauslaitteella. Onnistuessaan, kummatkin ovat huomattavasti menetelmää rationalisoivia tekijöitä.

POC-menetelmää kokeillaan muutamissa kohteissa, jossa näytteiden punnitus tapahtuu pienellä tarkkuusvaa’alla ja analyysi Hidexin kannettavan, akkukäyttöisen luminometrin avulla. Mittauslaitteen ohjelmistoa kehitetään yhdessä Hidexin kanssa.

Rakennusten käyttäjien biomonitorointiin haetaan uusi eettisen toimikunnan lupa. Testauksen on tarkoitus alkaa vuoden 2015 vaihteessa – jo olemassa olevalla menetelmällä – edellyttäen, että käytettävissä on toimiva virtaussytometri. Testi perustuu neutrofiilien aktiivisuuden ja pintareseptoreiden analysointiin.

Hankkeen vastuuhenkilö

Janne Atosuo

Tiedote

Lupaava kosteus- ja homevauriomittari lähellä validointia

30.9.2015

Turun yliopiston biokemian tutkijat ovat kehittäneet
luotettavaa, helppokäyttöistä ja edullista näytekeräys- ja
analyysimenetelmää mittaamaan huonepölyn kokonaistoksisuutta muun
muassa kosteus- ja homevauriorakennuksista.

Menetelmä perustuu valoa tuottavaan kolibakteeriin, E.
coli-luxiin, jonka valontuotanto laskee, kun se altistetaan
myrkyllisille aineille.

Tähänastisissa tutkimuksissa menetelmä on osoittautunut
laadukkaaksi ja luotettavaksi kokonaistoksisuuden indikaattoriksi.
Menetelmä korreloi myös tilankäyttäjien mahdollisten oireiden
kanssa.

Menetelmän laatujärjestelmä saatettiin tutkimushankkeessa
valmiiksi laatukäsikirjaksi, ja sen validointi virallisesti
hyväksytyksi sisäilman kokonaistoksisuuden mittausjärjestelmäksi on
loppusuoralla. Validointi tarkoittaa sen varmistamista, että
järjestelmä on ehdottoman luotettava ja täyttää myös tuotteen
kaupallistamisen edellytykset.

Työsuojelurahasto rahoitti hanketta tutkimusmäärärahalla.
Rahasto tuki myös edeltävää tutkimushanketta (
113065 ), jossa luotiin kehittelylle pohjaa.

Nopeasti ja edullisesti

Kosteus- ja homevauriot ja niiden aiheuttamat sisäilmaongelmat
ovat laajalle ulottuva ja kallis ympäristöilmiö, joka vaarantaa
sairaissa rakennuksissa työskentelevien, opiskelevien ja asuvien
terveyden.

Jotta epäillyissä sisäilmaongelmakohteissa tiedettäisiin, mistä
on kyse, luotettavat ja helppokäyttöiset analyysi- ja
näytekeräysmenetelmät ovat tarpeen kokonaistoksisuuden
mittaamisessa.

Turun yliopiston biokemian tutkijat tarjoavat
kokonaistoksisuuden mittaamiseen E. coli-lux -bakteeriin perustuvaa
menetelmää. Kokonaistoksisuus tarkoittaa kaikkia sisäilmaa
vaurioittavia lähteitä, ei pelkästään mikrobiperäistä
myrkyllisyyttä.

E. coli-lux -bakteeri on osoittautunut hyväksi
myrkkyindikaattoriksi. Siihen perustuva testi on huomattavasti
nopeampi, edullisempi ja helpommin hyödynnettävissä kuin vastaavat
nisäkässoluihin – rotan munuaissolut, sian siittiösolut –
perustuvat analyysisysteemit. Testimenetelmä siis myös korvaa
eläinkokeita.

Satoja pölynäytteitä kymmenistä kohteista

Koko hankeajan jatkettiin näytteiden analysoimista menetelmän
kehittämiseksi ja laatujärjestelmän pystyttämiseksi. Yhteensä
erilaisia kohteita on hankkeen aikana tutkittu 42, joista
pölynäytteitä on analysoitu yhteensä 426.

Näytteistä osa on saatu yhteistyötahoilta, joita ovat:
työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori
Tuula Putus (Turun yliopisto), Elisa Aattela Oy,
Asumusterveysliitto AsTe ry, Ilmalinja Oy, Sisäilmapalvelut Oy ja
Claeris Oy.

Uutena yhteistyökumppanina on myös liettualaisen professorin
Indre Butienen ryhmä Klaipedan yliopiston
toksikologian tutkimusyksiköstä.

Professori Tuula Putuksen kanssa on testattu kohteiden
toksisuuden ja tilankäyttäjien oireiden välistä yhteyttä.
Analyysimenetelmän kehityksen kannalta tämä tieto on ollut
arvokasta, koska tällöin toksisuusdataa voidaan selvittää uuden
referenssitiedon avulla.

Keväällä 2016 käynnistyneessä jatkohankkeessa (TSR
116050) kokonaistoksisuusmittausten
korrelaatiota työntekijöiden terveysvasteiden ja mikrobihavaintojen
kanssa selvitetään edelleen.

Menetelmä esillä Indoor Air -konferenssissa

Toksisuusmittausmenetelmästä levitetään tietoa kansainvälisessä
sisäilmakonferenssissa Indoor Air, joka järjestetään Belgian
Ghentissä heinäkuun alussa 2016.

Konferenssissa esitetään aiheesta kuusi abstraktia,
kirjoittajinaan hankkeen keskeiset tutkijat
Janne Atosuo,
Eetu Suominen ja dosentti
Esa-Matti Lilius. Myös Tuula Putus ja
Elisa Aattela ovat osallistuneet kumpikin yhden
abstraktin kirjoittamiseen.

Abstrakteista kirjoitetaan artikkelit, jotka julkaistaan
kokouksen kansainvälisessä julkaisussa. Artikkelit ovat osana Eetu
Suomisen väitöskirjatyötä.

E. coli-lux -bakteeriin perustuva menetelmä sisältyy Janne
Atosuon väitöstutkimukseen. Biokemian väitöskirja Novel cellular
luminescence probes for immunological and toxicological assessment
hyväksyttiin Turun yliopistossa toukokuussa 2015.

 

 

 

 

 

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Loppuraportti

Janne Atosuo. 2016. Sisäilmaongelmien terveyshaittojen arviointi pölynäytteiden perusteella. Turun yliopisto, biokemian laitos, immunokemian laboratorio. ISBN 978-951-29-6388-1. 11 s. + liitteet. Avaa