Sisätiloissa käytettyjen siivouskemikaalien ja biosidien vaikutukset mitattuun ja koettuun sisäilman laatuun koulu-ja päiväkotirakennuksissa

Hanketiedot

Hankenumero
117101

Hakija
Aalto-yliopisto

Toteuttaja
Aalto-yliopisto

Lisätietoja
Heidi Salonen
heidi.salonen@aalto.fi

Toteutusaika
1.9.2017 - 29.2.2020

Työsuojelurahaston päätös
7.6.2017
120 000 euroa

Kokonaiskustannukset
226 966 euroa

Tulokset valmistuneet
4.3.2020

Tiivistelmä

Hankkeessa tutkitaan pääkaupunkiseudun oppilaitoksissa ja päiväkodeissa käytettyjen siivouskemikaalien sekä biosidien vaikutuksia koettuun ja mitattuun sisäilman laatuun. Tutkimus sisältää kenttä- ja laboratoriotutkimuksia sekä kirjallisuuskatsauksen.

Tutkittavissa kohteissa tehdään kemiallisia ja mikrobiologisia sisäilman laadun mittauksia sekä selvitetään partikkelien määrää erilaisten siivousprosessien aikana ja niiden jälkeen. Koettua hetkellistä (online) ja pidempiaikaista sisäilman laatua selvitetään sisäilmastokyselyillä. Tutkimuksissa selvitetään erilaisten materiaalien ja siivousaineiden vuorovaikutuksesta syntyviä kemiallisia emissioita eri lämpö- ja kosteusolosuhteissa sekä selvitetään siivouskemikaalien ja biosidien mitokondriotoksisuutta nisäkässoluille ja potentiaalisesti patogeenisille mikrobeille. Kirjallisuuskatsauksessa selvitetään käytettyjen siivouskemikaalien ja biosidien vaikutusta sisäilman laatuun.

Tutkimusten avulla voidaan arvioida kemikaalien ja biosidien vaikutuksia rakennusten mikrobiomien lajikirjoon ja löytää kemikaaleja jotka edistävät toksigeenisten ja patogeenisten homelajien kasvua. Yhdistämällä saatua tutkimustietoa voidaan optimoida kemikaalien käyttöä rakennuksissa niin että niiden haittavaikutukset eivät kohdistu rakennusten käyttäjiin. Hankkeen tuotoksena saadaan mm. suosituksia julkisten tilojen siivousprosesseille ja käytettäville siivousaineille.

Hankkeen vastuuhenkilö

Heidi Salonen

Tiedote

Siivousaineiden vähäinen käyttö ei heikentänyt sisäilman laatua koulu- ja päiväkotirakennuksissa

4.3.2020

Tiivistelmä

Tutkimushankkeessa saatiin tietoa koulu- ja päiväkotirakennuksissa käytetyistä siivousmenetelmistä ja -kemikaaleista, sekä ”normaalisiivouksen” ja kemikaalittoman siivouksen vaikutuksista sisäilman laatuun. Koettua ilman laatua selvitettiin sisäilmastokyselyllä ja mitattua laatua erilaisilla mikrobiologisilla, kemiallisilla ja toksikologisilla analyyseillä sekä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja partikkeleiden pitkäaikaismittauksilla. Tutkituissa rakennuksissa kemikaaleja käytettiin vähän ja niiden vaikutuksessa sisäilman laatuun ei ollut selviä eroja kemikaalittoman siivouksen vaikutuksiin verrattuna. Tulokset auttavat valitsemaan julkisiin rakennuksiin taloudellisesti optimaalisia siivousmenetelmiä heikentämättä sisäilman laatua.

Lähtökohdat

Koulu- ja päiväkotirakennusten sisäilman laatuun liittyvät ongelmat ovat yleisiä ja usein monien eri tekijöiden aiheuttamia. Siivouksessa käytettävien kemikaalien on epäilty olevan yksi sisäilmaongelmien aiheuttaja ja mahdollinen syy tilankäyttäjien oireiluun. Hankkeen tavoitteena oli selvittää siivousaineiden ja -menetelmien käyttöä pääkaupunkiseudun kouluissa ja päiväkodeissa sekä päivittäissiivouksen ja kemikaalittoman siivouksen sisäilman laatuvaikutuksia ja niiden eroja.

Aineisto

Työsuojelurahaston rahoittaman tutkimuksen toteuttajaorganisaatioita olivat Aalto-yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Tampereen ammattikorkeakoulu. Lisäksi hanketta rahoittivat Aalto-yliopistokiinteistöt, Vantaan kaupunki, Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, STM, sisäilmatutkimuspalvelut Elisa Aattela Oy ja Poistoa Group Oy. Tutkimushankkeen johtoryhmässä olivat edustettuina edellä mainittujen rahoittajien ja tutkijaorganisaatioiden lisäksi Työterveyslaitos ja VTT.

Menetelmät

Tutkimusmenetelminä käytettiin haastatteluja, sisäilmastokyselyä, aineisto-, kenttä- ja laboratoriotutkimuksia. Haastatteluja käytetyistä siivouskemikaaleista ja -menetelmistä tehtiin 14 kohteessa. Kenttätutkimukset tehtiin neljässä kohteessa, joissa kerättiin kunkin siivousjakson aikana näytteitä kemiallisiin, mikrobiologisiin ja toksikologisiin analyyseihin sekä mitattiin sensoreilla kemiallisia- ja partikkelipäästöjä. Lisäksi kolmessa kohteessa toteutettiin sisäilmastokysely.

Tulokset ja johtopäätökset

Tutkimuskohteissa käytetyn vähäkemikaalisen ”normaalisiivouksen” ei todettu nostavan merkittävästi sisäilman kemiallisten yhdisteiden pitoisuuksia, sisäilman veden toksisuutta, tai sisäympäristön mikrobimääriä verrattuna kemikaalittomaan siivoukseen. Laboratoriotutkimuksissa biosidit olivat toksisempia nisäkässoluille kuin homeille. Tutkituissa kohteissa päivittäin käytettyjen siivouskemikaalien annostelumäärät olivat niin alhaisia, ettei niillä ollut merkittävää vaikutusta sisäilman laatuun.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimustulokset tukevat mahdollisimman vähäkemikaalisen tai kemikaalittoman siivouksen käyttöä julkisissa rakennuksissa. Tutkimuksessa vähäinen siivouskemikaalien käyttö ei huonontanut merkittävästi sisäilman laatua verrattuna kemikaalittomaan siivoukseen. Tulokset auttavat valitsemaan taloudellisia siivousmenetelmiä ja -käytäntöjä heikentämättä koettua ja mitattua sisäilman laatua, sekä vähentämään siivoustyöntekijöiden ja tilankäyttäjien kemikaalialtistumista julkisilla työpaikoilla.

Aineisto

Raimo Mikkola, Tuomas Alapieti, Leila Kakko, Täubel Martin, Kati Järvi, Maria A Andersson, Eija Reunanen, Hanna Leppänen, Camilla Vornanen-Winqvist, Anne Hyvärinen, Heidi Salonen. Sisätiloissa käytettyjen siivouskemikaalien ja biosidien vaikutukset mitattuun ja koettuun sisäilman laatuun koulu- ja päiväkotirakennuksissa. Aalto-yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tampereen ammattikorkeakoulu. Aalto-yliopiston julkaisusarja TIEDE + TEKNOLOGIA 2/2020
ISBN 978-952-60-8998-0 (painettu)
ISBN 978-952-60-8999-7 (pdf)
ISSN 1799-487X (painettu)
ISSN 1799-4888 (pdf) Avaa