Sisätilojen toksisuus ja oireilut helsinkiläisissä kouluissa

Tiivistelmä

Tavoite

Tutkimuksella etsitään työkaluja terveydelle haitallisten tilojen täsmällisempään tunnistamiseen eli vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
1. Onko koetun oireilun tai sairastelun ja sisäilman toksisuusmittausten välillä tilastollisesti merkitsevää yhteyttä?
2. Onko koetun oireilun tai sairastelun ja tilasta löytyneiden toksiinintuottokykyisten mikrobien välillä tilastollisesti merkittävää yhteyttä?
3. Pystytäänkö uusia solutoksikologisia mittausmenetelmiä käyttämään kiinteistönpidon apuna rakennusten sisäilmaperäisen haitan arvioinnissa ja korjaustarpeiden priorisoinnissa sekä toimien kohdentamisessa?

Menetelmät

Tutkimuksessa tehdään sisäilmamittauksia 15 helsinkiläiseen kouluun käyttäen useita erilaisia näytteenottomenetelmiä (laskeumapöly-, ilma-, ja mikrobiologiset näytteet). Näytteet tutkitaan solutoksikologisin menetelmin. Tällöin ei mitata yksittäisiä homeita ja kemikaaleja, vaan sisäilmanäytteen soluille aiheuttamaa haittaa (toksisuutta) yhteisvaikutuksineen. Tutkimukseen kuuluu kouluja, joissa haitoista on valitettu sekä kouluja, joista valituksia ei ole.

Tilojen käyttäjille (koulujen henkilökunnalle) tehdään oirekysely. Lisäksi hyödynnetään työterveyshuollon toimipaikkakohtaisia sairauspoissaolotilastoja.

Aikataulu ja tulosten julkaisu

Näytteenotto tehdään pääosin maalis-huhtikuun aikana. Oirekyselyt tehdään huhti-toukokuun 2011 aikana. Tulokset julkaistaan helmikuussa 2012.

Hankkeen vastuuhenkilö

Sari Hildén

Tiedote

Kouluilma haitallista niissä kouluissa, joista väki on valittanut

Helsingin koulujen sisätilojen terveyshaittamittaukset
vahvistavat, että monessa koulussa on paljon terveyshaittaoireita.
Ne koulut, joiden henkilöstö on valittanut terveysoireista, ja
mittaustulokset vahvistavat asian, ovat kiireellisimpiä
korjauskohteita. Tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston elintarvike-
ja ympäristötieteiden laitoksen johdolla. Työsuojelurahasto oli
mukana rahoittamassa tutkimusta, jonka tilasi Helsingin kaupunki.

 

Yksi tutkimuksessa kehitetyistä sisäilman mittausmenetelmistä
todettiin jatkokehityksen arvoiseksi. Vertailun parhaaksi noussut
tutkimusmenetelmä ei silti vielä ole vielä valmis työkalu.
Luotettavalla mittausmenetelmällä pystyttäisiin pienentämään
käyttäjien riskiä sairastua uudelleen.

Tutkimus oli laaja, sillä näytteitä kerättiin tuhatkunta ja
lomakkeista luettiin yli 70 000 vastausta. Laajuus varmentaa
tulosten luotettavuutta.

 

Kallista ja epävarmaa on ollut

 

Helsingin kaupungissa oli havaittu, että kaupungin käytössä olevien
tilojen sisäilman tutkimukset ja korjaukset maksavat kaupungille
paljon. Silti korjausten onnistumista ei aina pystytä varmistamaan,
eikä terveyshaittoja poistamaan tai edes vähentämään. Kelvollisia
rakennuksia on jouduttu purkamaan opettajien ja oppilaiden
terveyshaittaoireilujen takia.

 

Tarvitaan siis tehokkaampia menetelmiä terveydelle haitallisten
tilojen tunnistamiseen, jotta rajalliset varat kyettäisiin
kohdentamaan oikein.

Menetelmät kiinteistönpidon hyödyksi

 

Hankkeessa etsittiin työkaluja terveydelle haitallisten
sisäilmaongelmien tunnistamiseen. Tutkijat selvittivät, onko koetun
oireilun tai sairastelun ja sisäilman toksisuus- eli
haittamittausten välillä tilastollisesti merkitsevää yhteyttä.
Vastaavaa yhteyttä selvitettiin tilasta löytyneistä
toksiinintuottokykyisistä mikrobeista.

 

Niin ikään tutkijat paneutuivat siiten, kyetäänkö uusia
solutoksikologisia mittausmenetelmiä käyttämään kiinteistönpidon
apuna. Tarkasteltavina olivat rakennusten sisäilmaperäisen haitan
arviointi ja korjaustarpeiden järjestykseen asettaminen sekä
korjausten kohdentaminen.

 

Tutkittavina 15 tyyppikoulua

Tutkimukseen valittiin 15 helsinkiläiskoulua, ala-asteelta lukioon.
Niiden piti heijastaa mahdollisimman hyvin Helsingin
koulurakennuksista niin ikää, kokoa, sijaintia, käyttäjien
ikäryhmää kuin ilmanvaihtojärjestelmää. Kouluista tutkittiin 403
luokkaa tai työtilaa.

 

Terveyshaittojen tutkimiseen tutkijat kehittivät suomalaisiin
kouluoloihin soveltuvan kyselylomakkeen, joka koostui 282
kysymyksestä.

Kysely kohdistettiin tutkittavien koulujen opettajille ja muille
päätoimisille ammattilaisille, ei lapsille. Lomakkeella
selvitettiin henkilöstön oireet, sairaudet, väestötiedot, elintavat
ja ura-asiat. Lisäksi hyödynnettiin kyseisten työterveyshuollon
toimipaikkojen sairauspoissaolotilastoja.

 

Toinen ryhmä kyseli, toinen otti näytteet

 

Tutkijat tapasivat koulujen henkilökuntaa ja lapsia, kun näytteitä
kerättiin. Sisäilmaa mitattiin monilla näytteenottomenetelmillä.
Näytteitä otettiin koulujen ilmatilan laskeuma- ja ilmapölystä, ja
näytteiden toksisuus mitattiin solutestillä. Tällöin ei mitata
yksittäisiä homeita ja kemikaaleja, vaan sisäilmanäytteen soluille
aiheuttamaa haittaa yhteisvaikutuksineen.

 

Tutkimus tehtiin kaksoissokkona, jolloin toinen tutkimusryhmä teki
terveyskyselyn ja toinen keräsi näytteet. Koodit avattiin ja
kohdetiedot paljastettiin vasta, kun tulokset oli viety erillisiin
tietokantoihin.

Tutkimus tuki terveyshaittahavaintoja

 

Tutkimukseen sisältyi kouluja, joissa haitoista on valitettu ja
kouluja, joista ei ole valituksia.

 

Kerätyistä 919 näytteestä osa oli toksisia. Koulukohtaiset
yläpölynäytteet ja maljoille kerätyt näytteet korreloivat keskenään
toksisuuden suhteen: Jos siis yläpölynäytteissä havaittiin
toksisuutta, sitä löytyi myös saman koulun maljanäytteistä. Eräät
terveyshaittaoireet olivat jopa selvästi yleisimpiä niissä
kouluissa, joista löytyi paljon toksisia näytteitä.

 

Toksisten pölynäytteiden voitiin havaita keskittyvän kouluihin,
joissa terveyshaittaoireita oli kyselyn perusteella eniten.

Mittaustyöväline kehitettiin

 

Tulosten perusteella kyettiin sokkotunnistamaan ne koulut, joissa
oli eniten terveyshaittaoireita. Ne koulut siis kaipaavat
kiireellisimmin korjauksia.

 

Tutkijat päättelevät, että toksisuusmittaus näyttää toimivan
korjausjärjestystarpeen työkaluna, sillä mittaukset ovat
toistettavissa. Menetelmästä voi olla hyötyä myös, kun arvioidaan
korjausten riittävyyttä terveyshaittojen kannalta.

 

Tuloksista on tiedotettu rehtoreille, henkilökunnalle ja lasten
perheille. Helsingin kaupungista hankkeeseen osallistui
kiinteistöviraston tilakeskuksen edustajia. Helsingin yliopiston
elintarvike- ja ympäristötieteiden laitoksen tutkijoiden lisäksi
hankkeeseen osallistui asiantuntijoita oululaisesta Inspector Sec
Oy -laboratoriosta sekä Oulun yliopistollisen sairaalan korva-,
nenä-, ja kurkkutautien klinikalta.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Salin Pekka J., Salin Janne T., Andersson Maria A., Holma Tuomas, Nelo Katri, Salkinoja-Salonen Mirja. 2012. Sisätilanäytteiden toksisuus ja terveyshaittaoireet kouluissa. Teoksessa Säteri Jorma, Backman Helka (toim.) Sisäilmastoseminaari 2012. 14.3.2012. Sisäilmayhdistys raportti 30. SIY Sisäilmatieto Oy. ISSN 1237-1866 ISBN 978-952-5236 http://www.sisailmayhdistys.fi/portal/sisailmastoseminaarit_ja_sisailmapajat/aiemmat_seminaarit/sisailmastoseminaari_2012    http://www.sisailmayhdistys.fi/files/attachments/seminaari2012/sem2012_raportti-nettiin.pdf Avaa

JT Salina, M. Salkinoja-Saloneng, PJ. Salinf, K. Nelof, T. Holmab, P. Ohtonen, H. Syrjälä.Building-related symptoms are linked to the in vitro toxicity of indoor dust and airborne microbial propagules in schools: A cross-sectional study.Environmental Research 154 (2017) 234–239.http://dx.doi.org/10.1016/j.envres.2017.01.015

Katso myös Työsuojelurahaston rahoittamat tutkimus- ja kehityshankkeet

111084. https://www.tsr.fi/tutkimustietoa/tata-on-tutkittu/hanke/?h=111084

112134. https://www.tsr.fi/tutkimustietoa/tata-on-tutkittu/hanke/?h=112134