Sisäympäristöön liittyvä ympäristöherkkyys – yleisyys, haitat ja työkyky

Tiivistelmä

Rakennusten sisäilmaan liittyvä oireilu- ja reaktioherkkyys on tarkastelun kohteena, koska sillä on merkittäviä niin yksilön ja työyhteisön kuin laajemmin työelämän ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Ilmiö on ajankohtainen Suomessa. Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena on selvittää sisäilmaan liittyvän oireilu- ja reaktioherkkyyden yleisyyttä ja samanaikaista ilmenemistä eri altisteiden kanssa ja työ- ja toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä ja arvioida tunnistus- ja hoitokäytäntöjä. Tutkimusaineiston muodostaa Työterveyslaitoksen Helsingin työlääketieteen klinikan potilasaineisto, työterveyshuoltoyksiköiden työntekijäaineisto ja Kuopion syntymäkohortin kyselytutkimusaineisto. Tutkimukseen on kerätty tietoja kliinisistä potilastutkimuksista, työpaikkojen työolosuhteista ja kyselyaineistoista. Tutkimustulosten perusteella oireilu- ja reaktioherkkyys sisäilmaan liittyen on jatkumo lievästä sietokyvyn heikentymisestä invalidisoivaan oireistoon ja toimintakyvyn heikentymiseen. Sisäilmaan liittyen on tunnistettavissa ympäristöherkkyyden kriteerit täyttävä oireisto, jota eivät sairauslöydökset tai altistuminen selitä. Tarpeesta välttää oireita laukaisevia tekijöitä seuraa rajoituksia sosiaaliselle elämänpiirille ja työkyvylle ja oireiluherkkyys voimistuu. Väitöskirjahankkeen tulokset ovat käytettävissä loppuvuonna 2018.

Hankkeen vastuuhenkilö

Aki Vuokko

Tiedote

Sisäilmaoireisto täyttää ympäristöherkkyyden kriteerit

Työterveyslaitoksen erikoislääkäri, LL Aki Vuokko on tutkinut väitöskirjatyössään sisäilmaan liittyvää toiminta- ja työkykyä heikentävää oireistoa ja kehittänyt interventioita oireilun hallintaan.

Johtopäätöksenä Vuokko toteaa, että sisäilmaan liittyvä pitkäaikainen työ- ja toimintakykyä heikentävä oireisto täyttää ympäristöherkkyyden kriteerit ja oirekuva sekä samanaikaissairastavuus ovat samankaltaisia kuin toiminnallisissa häiriöissä.

 Tulosten mukaan samanaikaiset somaattiset sairaudet ja psykiatriset häiriöt eivät kuitenkaan selitä toimintakyvyn heikentymistä. Toiminnallisten häiriöiden hoidossa vaikuttavaksi todettujen hoitomuotojen, kuten erilaiset käyttäytymisterapiat, hyödyllisyyttä pitää tutkia myös ympäristöherkkyyden hoidossa.

Ympäristöherkkyys, johon liittyy merkittävää toimintakyvyn heikentymistä, näyttää Suomessa yhdistyvän sisäilman homeisiin.

Vuokko väitteli Helsingin yliopistossa 12. huhtikuuta 2019. Työsuojelurahasto tuki väitöskirjan valmistumista loppuunsaattamisstipendillä.

Laajat aineistot monipuolisin menetelmin

Väitöskirja koostuu neljästä osatutkimuksesta. Ensimmäisessä osatyössä tutkittiin satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimusasetelmassa Työterveyslaitokselle ammattitautitutkimuksiin lähetettyjen 55 potilaan ryhmässä, voidaanko lääkärin ja psykologin antamalla tietojen annolla ja ohjauksella parantaa sisäilmaoireista kärsivien potilaiden itsearvioitua työkykyä ja elämänlaatua sekä vähentää sairauspoissaoloja ja sairaushuolia.

Toiseen osatyöhön osallistui 12 Työterveyslaitokselle pitkittyneiden sisäilmaoireiden vuoksi tutkimuksiin lähetettyä potilasta. Oireisto oli jatkunut huolimatta työpaikan korjaustoimista ja työjärjestelyistä. Kliinisessä tutkimuksessa käytettiin strukturoituja somaattisia, psykologisia ja psykiatrisia menetelmiä sekä toimintakykyä, unettomuutta, kipua, ahdistuneisuutta, masennusta ja työuupumusta kartoittavia kyselyitä.

Kolmannessa osatyössä luotiin satunnaistettu kontrolloitu tutkimusasetelma yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja viiden työterveysyksikön kanssa. Tavoitteena oli rekrytoida tutkimukseen 60 potilasta, joilla oli työpaikan sisäilmaan liittyviä toistuvia ja usean elinjärjestelmän työkykyä heikentäviä, lääketieteellisesti selittämättömiä oireita. Osallistujat satunnaistettiin psykoedukaation ja kognitiivisen käyttäytymisterapian ryhmiin.

Neljännessä osatyössä tehtiin kysely 680:lle raskaana olevalle naiselle, joilta kysyttiin herkkyyttä 12 ympäristötekijälle ja herkkyyden aiheuttamaa oireilua sekä vaikutusta arkielämään ja työ- ja toimintakykyyn. Erikseen tarkasteltiin oireilua liittyen kemikaaleihin, sisäilman homeille ja sähkömagneettisille kentille.

Huolta terveyden menettämisestä

Ensimmäisessä ja toisessa osatyössä potilailla oli oireita useasta elinjärjestelmästä ilman oireita selittävää sairaustilaa, eikä ajankohtainen oireisto ollut selitettävissä sisäilmatekijöillä. Oireet olivat jatkuneet huolimatta interventioista työpaikalla.

Samanaikaisia muita somaattisia sairauksia ja psykiatrisia häiriöitä oli useilla. Useat kokivat huolta terveyden menettämisestä sisäilman vuoksi. Lähes kaikkien oireiluherkkyys liittyi sisäilman homeisiin ja iso osa koki oireita hajusteista ja neljännes sähkömagneettisista kentistä. Lääkärin tietojen annolla ja ohjauksella sekä psykologin oirehallinnan ohjauksella ei todettu seurannassa vaikutusta potilaiden elämänlaatuun tai työkykyyn.

Neljännessä osatyössä raskaana olleista vastaajista 33 prosenttia raportoi saavansa oireita kemikaaleista, sisäilman homeista tai sähkömagneettisista kentistä. Mitä vaikeampi oli vastaajan toimintakyvyn alenema, sitä useamman elinjärjestelmän oireita vastaajalla oli ja sitä enemmän oli ollut tarvetta arkielämän muutoksiin.

Tutkimustiedolle käytännön tarvetta

Suomessa käydään keskustelua sisäilmaan liittyvästä oireilusta etenkin työpaikoilla. Sisäilmaan liittyvän työ- ja toimintakykyä heikentävän oireiston tunnistamiseen ja oireilevan hoidon ja työkyvyn tueksi ei ole ollut toistaiseksi tarjolla vaikuttavia menetelmiä.

Työpaikalla tehdyt toimenpiteet sisäilman laadun parantamiseksi ja oireilevan työntekijän kokema haitta sekä terveydenhuollossa todettavien löydökset eivät aina ole loogisessa suhteessa.

Tutkimus tukee sitä, että sisäympäristössä ilmenevien oireiden hallinnassa tulee huomioida ympäristötekijöiden ohella myös psykososiaaliset ja yksilölliset tekijät ja lähestymistavat. Tutkimustiedolle on selkeä käytännön tarve ja sovellettavuus.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Aki Vuokko. 2019. Disability related to workplace indoor air. Doctoral Dissertation. Helsinki: Faculty of Medicine, Department of Public Health, University of Helsinki, Finnish Institute of Occupational health.

ISBN 978-951-51-4646-5 (painettu)

ISBN 978-951-51-4647-2 (pdf)

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4647-2

Väitöskirjan artikkelit

Vuokko A, Selinheimo S, Sainio M, Suojalehto H, Järnefelt H, Virtanen M, Kallio E, Hublin C, Karvala K (2015). Decreassed work ability associated to indoor air problems – An intervention (RCT) to promote health behavior. Neurotoxicology 49: 59–67. ISSN: 0161-813X

Vuokko A, Karvala K, Suojalehto H, Lindholm H, Selinheimo S, Heinonen-Guzejev M, Leppämäki S, Cederström S, Hublin C, Tuisku K, Sainio M. Clinical characteristics of disability in patients with indoor air related environmental intolerance. Submitted 15 October 2018

Selinheimo S, Vuokko A, Sainio M, Karvala K, Suojalehto H, Järnefelt H, Paunio T (2016). Comparing cognitive behavioural psychotherapy and psychoeducation for non-specific symptoms associated with indoor air – an intervention (RCT) protocol. BMJ Open 6: e011003. ISSN: 2044-6055

Vuokko A, Karvala K, Lampi J, Keski-Nisula L, Pasanen M, Voutilainen R, Pekkanen J, Sainio M (2018). Environmental Intolerance, Symptoms and Disability Among Fertile-Aged Women. Inter J Environ Res Public Health 15(2): 293. ISSN: 1661-7827