SITOUTUAKO ROBOTTIIN? Uuden sukupolven teknologiat ja niiden hyväksyntä työpaikoilla (USUTE)

Tiivistelmä

Teknologisessa kehityksessä Suomi edustaa joillakin aloilla kansainvälistä huippua, mutta on myös toimialoja, joilla teknologisiin uudistuksiin kaivataan vauhtia. Hyvin koordinoiduilla ja yhteiskunnallisesti hyväksytyillä teknologisilla uudistuksilla on edellytyksiä aikaansaada kultainen kehä, jossa kaikki osapuolet hyötyvät, kun työprosessit uudistuvat. Uuden teknologian ja robottien tullessa palvelualoille USUTE-tutkimushankkeessa kysytään, miten muuttuvat työ ja työolosuhteet ja onko kehitys yhteiskunnallisesti hyväksyttyä. Tutkimme konkreettisesti, kuinka työolosuhteet ja alakohtaiset rakenteet sekä yksilölliset psykologiset perustarpeet ovat yhteydessä uuden teknologian hyväksyttävyyteen, ja mikä yhteys teknologisilla uudistuksilla on koettuun teknologisen työttömyyden uhkaan. Perusaineistona käytetään Tilastokeskuksen työolotutkimusta (N=7000), jota täydennettiin robotiikkaa ja tekoälyä koskevalla osiolla. Aineisto avaa erinomaiset mahdollisuudet arvioida uuden teknologian hyödyntämisen tilaa ja hyväksyttävyyttä sekä yhdistää tämä tieto yksilöiden kokemuksia ja työolosuhteita koskevaan tietoon. Toimialakohtaisia tutkimustuloksia arvioidaan yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen asiantuntijoiden kanssa. Tulosten pohjalta tehdään alakohtaiset uuden teknologian hyväksymismallit ja niistä hyvien käytäntöjen ohjeet, joita voidaan hyödyntää käytännön työelämän ja muutosjohtamisen työkaluina. Näin tuetaan myös tutkimustulosten siirtymistä käytännön työelämään.

Hankkeen vastuuhenkilö

Tuuli Turja

Tiedote

Sosiaalisesti kestävän robotisoinnin tueksi on kehitetty Hyvin robotisoidun työn malli

Tiivistelmä

Tilastokeskuksen Työolotutkimusta on tehty pitkään, mutta USUTE-hankkeen kautta vuoden 2018 aineistonkeruuseen saatiin ensimmäistä kertaa myös robotisaatiota käsitteleviä kysymyksiä. Aineisto on suomalaisia työntekijöitä edustava, kysymyksiltään kattava otos (N ~ 4000). Tulostemme mukaan robotisointi kiireellistää työtä, eikä lähtökohtaisesti tue työtyytyväisyyttä, työn merkityksellisyyden tunnetta tai työmotivaatiota. Robotisaatio on tukenut enemmän työntekijöiden materiaalisia kuin psykologisia perustarpeita ja työtyytyväisyys on heikompi työntekijöillä, jotka tekevät robotin kanssa töitä suurimman osan työajastaan ja kokevat työnsä yksitoikkoiseksi. Tulostemme pohjalta ehdotamme hyvin robotisoidun työn mallia muutosjohtamisen työkaluksi.

Lähtökohdat

Robotit ovat siirtymässä yhä enemmän uusille aloille. Tärkeimpinä teoreettisina viitekehyksinä hankkeessamme olivat yhtäältä teknologian ja työelämän polarisaatio eli ammattiryhmien asemien vahvistuminen huonoissa ja hyvissä asemissa oleviin ammattiryhmiin sekä toisaalta sosiaalisesti kestävän robotisoinnin periaatteet. Hankkeen lähtökohtana oli se, että robotisoinnilla on edellytyksiä sekä edistää että uhata työntekijän kokemaa asemaa, autonomiaa, työtyytyväisyyttä ja työn merkityksellisyyttä.

Aineisto

USUTE-tutkimusryhmään ovat kuuluneet tutkijat Oxana Krutova, Tuuli Turja, Pertti Koistinen, Tuomo Särkikoski ja Harri Melin, joka on toiminut myös hankkeen vastuullisena johtajana. Kalle Laakso toimi hankkeen koordinaattorina. Tutkimus on toteutettu Tampereen yliopiston (TAU) Työelämäntutkimuskeskuksessa. Hankkeen ohjausryhmä on koostunut tieteellisistä asiantuntijoista sekä työntekijä- ja työnantajajärjestöjen edustajista.

Menetelmät

Tutkimus toteutettiin pääasiassa Tilastokeskuksen Työolotutkimukseen kohdistuvilla tilastollisilla analyyseillä. Tilastollisina menetelminä hyödynsimme muun muassa rakenneyhtälömallia sekä regressioanalyysia. Osaotoksia vertailtiin erityisesti työpaikan robotisoinnin ja toimialojen perusteella. Edustava määrällinen aineisto antoi hankkeelle ainutlaatuisen mahdollisuuden testata robotisointiin ja työelämävaikutuksiin liittyvien teoreettisten, jopa myyteiksi kutsuttavien väitteiden yleistävyyttä.

Tulokset ja johtopäätökset

Teknologisen työttömyyden uhkaa koetaan Suomessa työn taitotasosta riippumatta, mikä vähentää robottien hyväksyntää työpaikoilla etenkin epätavallisissa työsuhteissa. Robotisoiduilla työpaikoilla työntekijät kokevat vähemmän autonomian, kompetenssin ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunteita kuin robotisoimattomilla työpaikoilla. Työtyytyväisyyttä ja työhön sitoutumista voidaan ylläpitää tukemalla näitä perustarpeita sekä säilyttämällä työn vaihtelevuus teknologisen muutoksen aikana ja jälkeen.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Työsuhteen varmuus, työtehtävien vaihtelevuus ja perustarpeiden täyttyminen työssä tukisivat työntekijöiden hyvinvointia työn robotisoituessa. Tähän mennessä robotisointi on pikemminkin yksitoikkoistanut työtä ja vähentänyt työntekijän mahdollisuutta vaikuttaa työhönsä. Uuden sukupolven robotisoinnilta odotetetaan kuitenkin myös hyvinvointia. Hyvän robotisoinnin mallissa esitetyt ratkaisukortit ohjeistavat työpaikkoja kohti tätä tavoitetta ja sosiaalisesti kestävää osallistavaa muutosjohtamista.

Aineisto

Harri Melin, Kalle Laakso, Oxana Krutova, Tuuli Turja, Pertti Koistinen, Tuomo Särkikoski. Side robottiin syntyy osallistumisesta. Työraportteja 110/2021 Working Papers. Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Työelämän tutkimuskeskus. 2021.

978-952-03-2100-0 (painettu julkaisu)
978-952-03-2101-7 (verkkojulkaisu)
ISSN 2489-8899 (painettu sarja)
ISSN 2489-8902 (verkkosarja) Avaa

Hyvin robotisoidun työn malli Avaa

Toimenpidesuositukset Avaa