Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan Talkoot

Hanketiedot

Hankenumero
110052

Hakija
Mainio Vire Oy

Toteuttaja
Mainio Vire Oy

Lisätietoja
Leena Kreus
leena.kreus@mainiovire.fi

Toteutusaika
1.1.2010 - 1.7.2011

Työsuojelurahaston päätös
2.2.2010
16 450 euroa

Kokonaiskustannukset
32 900 euroa

Tulokset valmistuneet
1.7.2011

Tiivistelmä

Työelämän merkittävimpiä kehittämiskohteita on tällä hetkellä yhteistoiminnalla luotu parempi arki. Helsingin yliopiston koordinoimassa Tuottavuus Talkoot – tavoitteena parempi arki tutkimus- ja kehitysohjelmassa etsitään ja levitetään arjen, työsuojelun ja työterveyshuollon parhaita käytäntöjä sekä luodaan niiden levittämiseen soveltuvaa verkostoa ja työkaluja. Verkosto-ohjelman tavoitteena on lisätä tuottavuutta ja hyvinvointia sekä pidentää työikää. Ohjelmassa tutkitaan myös luottamusta, yhteistoimintaa ja hyviä käytäntöjä sekä niiden vaikutusta tuottavuuteen ja hyvinvointiin.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan sekä pk-sektorin Tuottavuus Talkoot toteutetaan 1.1.2010 – 1.7.2011. Ohjelmaan osallistuu 20 julkisen ja yksityisen puolen organisaatiota eri puolilta Suomea. Organisaatioissa toteutetaan 50 -150 henkilön pilottina laaja-alainen 1,5 vuoden henkilöstön kehittämisohjelma.

Kehittämismenetelmänä käytetään koko henkilöstön osallistavaa pienryhmämallia. Vaikutusten arvioinnissa käytetään ennen ja jälkeen -kyselyä, haastatteluja ja organisaatioiden omia mittareita. Pilotoinnin jälkeen organisaatiot ottavat hyvät käytännöt laajemmin käyttöönsä. Kehityshankkeeseen osallistuvat organisaatiot toimivat omalla alallaan ja alueellaan kehittämisvetureina. Alueille pyritään käynnistämään pilottiprojektin jälkeen uusi ohjelma, jossa sovelletaan pilotin kokemuksia.

Hankkeen vastuuhenkilö

Leena Kreus

Tiedote

Hoivapalveluja parannettiin pienryhmämallilla

1.7.2011

Pienryhmämallin helppous ja yksinkertaisuus yllätti myönteisesti
hoivapalveluja tarjoavan Mainio Vire Oy:n johdon ja henkilöstön.
Mallin avulla työyhteisön jäsenet tulivat kuulluiksi ja pääsivät
vaikuttamaan oman ja yksikkönsä työn kehittämiseen. Tämä auttoi
ymmärtämään itsensä osana kokonaisuutta, lisäsi vastuunottoa ja
auttoi kokemaan ylpeyttä omasta työstä. Samalla arvojen tekeminen
todeksi helpottui.

Mainio Vire Oy:n kaksi yksikköä, Vire Koti Lahti ja Ykköskoti
Turku, osallistuivat kaksivuotiseen Tuottavuus Talkoot
-kehittämishankkeeseen vuosina 2010-2011. Helsingin yliopiston
taloustieteen laitoksen koordinoimaa hanketta rahoittivat
Työsuojelurahasto, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen sekä
Tekes.

Lähtötilanne oli haasteellinen

Vire Koti Lahti on 58-paikkainen dementiapalveluja tuottava
asumispalveluyksikkö. Vakinaista henkilökuntaa on 38 ja sijaisia
10. Suurin osa henkilöstöstä on lähihoitajia. Yksikkö toimii
vanhassa kerrostalossa, joka on saneerattu ryhmäkodiksi. Asukkaiden
WC-tilat ovat ahtaat, ja niissä on hankala asioida kahden hoitajan
avustamana. Yksikössä oli paljon sairauspoissaoloja ja yleinen
ilmapiiri oli negatiivinen.

Ykköskoti Turku tarjoaa ympärivuorokautista tehostettua
palveluasumista mielenterveyskuntoutujille. Asukaspaikkoja on 30,
ja neljä niistä on suunniteltu liikuntarajoitteisille. Vakinaista
henkilökuntaa on 13, joista suurin osa on lähihoitajia. Yksikön
esimies on vaihtunut tiuhaan, samoin suuri osa henkilökunnasta.

Henkilöstö sitoutui kehittämiseen

Hankkeen tavoitteena oli kummassakin yksikössä rakentaa terve ja
osaava työyhteisö, joka toimii tuottavasti. Pienryhmämalli muokkasi
molemmissa yksiköissä johtamis- ja palaverikäytäntöjä henkilöstöä
osallistavaan suuntaan.

Hanke käynnistyi molempien yksikköjen yhteisellä
suunnittelupäivällä tammikuussa 2010. Tällöin määriteltiin
yksikkökohtaiset tavoitteet ja aikataulu sekä tehtiin
etenemissuunnitelma.

Kehittämistyötä tehtiin ohjausryhmissä ja pienryhmissä. Lahdessa
hankkeeseen osallistui yhteensä 39 henkilöä eli 97 prosenttia koko
työyhteisöstä. Turussa koko henkilöstö eli yhteensä 19 henkilöä
osallistui hankkeeseen.

Pienryhmät kokoontuivat iltapäivisin kahdeksi tunniksi. Ryhmien
vetäjänä oli pääsääntöisesti hankkeen ohjaaja yliopistolta tai
yrityksen henkilöstöjohtaja tai laatupäällikkö. Hankkeen
loppuvaiheessa ryhmät totuttelivat itsenäiseen työskentelyyn.

Terveenä eläkkeelle -toimintamallin kehittämisestä järjestettiin
työterveyshuollon, eläkeyhtiön ja molempien yksiköiden yhteinen
Work Shop -päivä. Hankkeesta tehtiin yhteenveto ja hanketta
arvioitiin erillisinä arviointipäivinä hankkeen loppuvaiheessa.

Sairauspoissalot vähenivät

Lahden yksikössä listalle nousi 31 kehittämistoimenpidettä, ja
26 niistä toteutettiin. Tiiminvetäjien ja omahoitajien työnkuvat
täsmennettiin ja uuden asukkaan tuloprosessi ohjeistettiin.
Lähihoitajien viikoittainen työnsuunnittelu otettiin käyttöön ja
viikonlopun työn ohjeistus tarkistettiin ja päivitettiin. Sijaisten
perehdyttämiseen luotiin malli, joka otettiin käyttöön.

Hankkeen ajan mukana olivat arvokeskustelu ja toisten työn
kunnioittaminen, jossa päästiin arvostavampaan suuntaan.
Työyhteisössä on opittu kuuntelemaan ja arvostamaan toisten
mielipiteitä aiempaa paremmin.

Poissaoloprosentti, joka hankkeen alussa oli 13, laski hankkeen
aikana ollen sen lopussa vain 6. Avoimuus ja asioista puhuminen on
auttanut niin sanottujen turhien poissaolojen loppumiseen.

Yhteiset toimintaohjeet lujittivat työyhteisöä

Turun yksikössä listalle tuli 22 kehittämistoimenpidettä, joista
19 toteutettiin. Hankkeen myötä saatiin aikaan työvuorokuvaukset,
tehtäväkuvaukset, raportointikäytännöt sekä iso joukko
toimintaohjeita.

Tiedonkulkua parannettiin ja omahoitajuutta kehitettiin
asukkaita huomioon ottavammaksi. Arjen sujumisen myötä kiire väheni
ja asukkaille jäi enemmän aikaa.

Uskallus puhua ja ottaa asioita esille paranivat, samoin kyky ja
halu kantaa vastuuta omasta ja koko yksikön työstä. Syntyi
rohkeutta ja osaamista muuttaa käytäntöjä ja jalkauttaa uusia
pelisääntöjä. Yhdessä sovitut asiat alkoivat toteutua, työyhteisön
ilmapiiri parantua ja me-henki lisääntyä.

Pienryhmämalli levitettiin koko organisaatioon

Yrityksen johtoryhmä piti hankkeen tuloksia jo vuonna 2010 niin
rohkaisevina, että se päätti ottaa pienryhmämallin käyttöön
kaikissa asumispalveluyksiköissä ja soveltuvin osin muussa
liiketoiminnassa.

Pienryhmämallin alueelliset koulutukset käynnistyivät
helmikuussa 2011. Kesäkuussa koulutuksen oli saanut 23 yksikköä, ja
pienryhmämalli oli toiminnassa 21 yksikössä. Tavoitteena on, että
vuoden 2011 loppuun mennessä 80 prosenttia 40 tulosyksiköstä eli 32
yksikköä on käynnistänyt pienryhmätoiminnan.

Osa valtakunnallista verkostohanketta

Hanke kuului laajaan Helsingin yliopiston koordinoimaan
sosiaali- ja terveydenhuoltoalan Tuottavuus Talkoot
-verkostohankkeeseen, johon on osallistunut julkisen, yksityisen ja
kolmannen sektorin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan
organisaatioita.

Vuosina 2010-2011 toteutetun työelämän laadun tutkimus- ja
kehityshankkeen tavoitteena oli kehittää arjen sujuvuutta ja
työelämän hyviä käytäntöjä ja siten parantaa tuottavuutta ja
henkilöstön hyvinvointia sekä pidentää työuria alalla.

Hankkeessa etsittiin ja levitettiin oppimisverkostossa
innovatiivisia työelämän, arjen ja työsuojelun käytäntöjä sekä
tutkittiin luottamuksen ja yhteistoiminnan rakentumista.

Kehittämismenetelmänä käytettiin Method Skillmotor TM
-pienryhmämallia, jonka avulla koko henkilöstö osallistui oman työn
ja organisaation kehittämiseen.

Ennen hanketta ja sen jälkeen organisaatioissa toteutettiin
laaja Terve organisaatio -kysely sekä eri henkilöstöryhmien
edustajien haastattelut.

Pitkäaikaisvaikutuksia arvioidaan yhden ja kolmen vuoden
kuluttua hankkeen päättymisestä. Parhaat työelämän käytännöt on
tarkoitus pilotoinnin jälkeen levittää hankkeeseen osallistuneeseen
organisaatioon sekä alalla laajemmin.

Toimittaja
Liisa Strann