Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan Tuottavuus talkoot

Hanketiedot

Hankenumero
110044

Hakija
Koskiklinikka, Tampereen Lääkärikeskus Oy

Toteuttaja
Koskiklinikka, Tampereen Lääkärikeskus Oy

Lisätietoja
Niina Karhela
niina.karhela@koskiklinikka.fi

Toteutusaika
1.1.2010 - 1.7.2011

Työsuojelurahaston päätös
2.2.2010
17 010 euroa

Kokonaiskustannukset
34 020 euroa

Tulokset valmistuneet
1.7.2011

Tiivistelmä

Työelämän merkittävimpiä kehittämiskohteita on tällä hetkellä yhteistoiminnalla luotu parempi arki. Helsingin yliopiston koordinoimassa Tuottavuus Talkoot – tavoitteena parempi arki tutkimus- ja kehitysohjelmassa etsitään ja levitetään arjen, työsuojelun ja työterveyshuollon parhaita käytäntöjä sekä luodaan niiden levittämiseen soveltuvaa verkostoa ja työkaluja. Verkosto-ohjelman tavoitteena on lisätä tuottavuutta ja hyvinvointia sekä pidentää työikää. Ohjelmassa tutkitaan myös luottamusta, yhteistoimintaa ja hyviä käytäntöjä sekä niiden vaikutusta tuottavuuteen ja hyvinvointiin.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan sekä pk-sektorin Tuottavuus Talkoot toteutetaan 1.1.2010 – 1.7.2011. Ohjelmaan osallistuu 20 julkisen ja yksityisen puolen organisaatiota eri puolilta Suomea. Organisaatioissa toteutetaan 50 -150 henkilön pilottina laaja-alainen 1,5 vuoden henkilöstön kehittämisohjelma.

Kehittämismenetelmänä käytetään koko henkilöstön osallistavaa pienryhmämallia. Vaikutusten arvioinnissa käytetään ennen ja jälkeen -kyselyä, haastatteluja ja organisaatioiden omia mittareita. Pilotoinnin jälkeen organisaatiot ottavat hyvät käytännöt laajemmin käyttöönsä. Kehityshankkeeseen osallistuvat organisaatiot toimivat omalla alallaan ja alueellaan kehittämisvetureina. Alueille pyritään käynnistämään pilottiprojektin jälkeen uusi ohjelma, jossa sovelletaan pilotin kokemuksia.

Hankkeen tulokset ovat käytettävissä syksyllä 2011. Tuottavuus Talkoot on osa laajempaa Palje-ohjelmaa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Niina Karhela

Tiedote

Pienryhmistä ideoita parempaan palveluun ja laadukkaampaan työelämään

1.7.2011

Tampereen Lääkärikeskus Oy Koskiklinikka kehitti toimintaansa
pienryhmämallilla. Työterveyshuolto harjaantui moniammatilliseen
tiimityöskentelyyn, ja Koskisairaalan ajanvaraus muutettiin osaksi
leikkaussalitoiminnan prosesseja, mikä on tehostanut toimintaa sekä
potilaan että Koskiklinikan näkökulmasta. Myös työelämän
laatutekijöissä tapahtui positiivisia muutoksia.

Koskiklinikka osallistui kaksivuotiseen Tuottavuus Talkoot
-kehittämishankkeeseen vuosina 2010–2011. Helsingin yliopiston
taloustieteen laitoksen koordinoimaa hanketta rahoittivat
Työsuojelurahasto, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen sekä
Tekes.

Tampereen Lääkärikeskus Oy Koskiklinikka on Pirkanmaalla toimiva
yksityinen terveydenhuollon palveluyritys, joka tarjoaa sekä
henkilö- että yhteisöasiakkaille yleis- ja erikoislääkäripalveluja,
laboratorio- ja tutkimuspalveluja, työterveyspalveluja ja
yksityissairaala Koskisairaalan palveluja.

Työterveyspalvelut kehitti tiimityötä ja asiakasyhteistyötä

Työterveyspalvelujen pienryhmä kokoontui yhteensä 13
kertaa vuoden 2010 aikana. Ryhmässä oli mukana kolme lääkäriä,
neljä hoitajaa, kaksi fysioterapeuttia ja kaksi sihteeriä.

Pienryhmätoiminnan tavoitteena oli tehostaa
tiimityöskentelymallia sekä parantaa yhteistyötä yritysasiakkaiden
kanssa.

Pienryhmä teki 26 kehittämisehdotusta, jotka koskivat
tiedottamista, toimenkuvia, asiakkuuksien hallintaa,
lääkäri-hoitaja-työpareja, moniammatillista tiimiä, tiloja ja
laitteita, työn organisointia ja nettiajanvarausta. Puolet
kehittämisehdotuksista toteutettiin.

Pienryhmätoimintaa jatkettiin kevään 2011 ajan. Ryhmät
kokoontuivat Hervannassa, Koskikeskuksessa ja Epilässä.
Kokoontumisia oli seitsemän, ja niiden teemoina olivat
asiakassegmentointi, kannattava lisämyynti ja palkitseminen.
Ryhmien tuotokset ja kehittämisideat kerättiin yhteen ja niitä
työstetään eteenpäin. Palkitsemisryhmien ehdotukset otetaan
huomioon vuoden 2012 budjetissa.

Koskisairaala paransi leikkausyksikön toimintaa

Koskisairaalan pienryhmä kokoontui yhteensä 10 kertaa vuoden
2010 aikana. Ryhmässä olivat mukana kaksi lääkäriä, viisi hoitajaa,
yksi sihteeri, yksi välinehuoltaja sekä osittain Koskisairaalassa
toimivat siistijät.

Pienryhmätoiminnan tavoitteita olivat leikkausyksikön toiminnan
prosessointi ja ongelmakohtien yhteinen tunnistaminen sekä
prosessin tehokkuuden parantaminen.

Pienryhmässä tehtiin 31 kehittämisehdotusta, jotka koskivat
henkilöstökyselyä, asiakastyytyväisyyttä, henkilöstön kuumaa
linjaa, siivouspalvelun tasoa, johtamisjärjestelmää, salien käytön
toimivuutta ja leikkauslistan tekemisen nopeuttamista.
Kehitysehdotuksista toteutettiin 55 prosenttia.

Esimiehet paneutuivat henkilöstötyöhön

Esimiesten pienryhmä kokoontui yhteensä 10 kertaa vuoden 2010
aikana. Ryhmään osallistui 14 esimiestä. Esimiesten tavoitteena oli
oppia käyttämään pienryhmätoimintamallia sekä kehittää
henkilöstötyön prosesseja.

Pienryhmässä tehtiin 21 kehittämisehdotusta, jotka koskivat
sähköpostijärjestelmää, esimiesten tehtävänkuvia, tiedottamista,
ohjausryhmätyöskentelyä, työajan käytön pelisääntöjä,
projektinhallintaa sekä työsuojelua. Kehitysehdotuksista
toteutettiin 57 prosenttia.

Henkilöstökysely toi esiin positiivisia
muutoksia

Tuottavuus Talkoot -hankkeen vaikuttavuutta seurattiin Helsingin
ylipiston taloustieteen laitoksen tutkijoiden lähettämällä
henkilöstökyselyllä. Lisäksi tutkijat haastattelivat hankkeen
alkaessa seitsemää henkilöä ja hankkeen päättyessä neljää henkilöä.
Haastatellut edustivat johtoa, esimiehiä, toimihenkilöitä,
työsuojelua, luottamusmiehiä ja työterveyshuoltoa.

Tulosten mukaan oli tapahtunut positiivista muutosta esimerkiksi
ilmapiirissä, toiminnan jatkuvassa kehittämisessä, työtoiminnan
organisoinnissa, oman työryhmän toimivuudessa ja
vaikutusmahdollisuuksissa. Uusien työntekijöiden perehdytys
arvioitiin aiempaa paremmaksi.

Kokemukset työterveyshuollon toimivuudesta olivat parantuneet 18
prosenttia, kun taas työsuojelussa ei ollut koettu muutoksia (-1
prosentti). Arvioit henkisen väkivallan kokemuksista olivat
vähentyneet, mutta edelleen tavoitteena on päästä
nollatoleranssiin.

Luottamuksen työntekijöiden ja esimiesten välillä,
työntekijöiden välillä sekä työntekijöiden ja ylimmän johdon
välillä koettiin vähentyneen.

Haastatteluissa mainittiin viimeisen vuoden aikana tapahtuneiksi
asioiksi muun muassa organisaatiomuutokset, uuden
johtamisjärjestelmän jalkauttaminen ja kahden uuden johtajan
tuleminen. Lisäksi esimiesten määrä oli lisääntynyt, ja tilat
olivat muuttuneet fyysisesti.

Hyvinvointia tukeviksi keinoiksi työpaikoilla koettiin
molemminpuolinen joustavuus työntekijöiden ja työnantajan kesken,
arjen sujuminen, johtaminen ja esimiestyö, työilmapiiri, omasta
kunnosta huolehtiminen ja henkilöstöetuudet.

Tuottavuutta tukeviksi keinoiksi koettiin joustavuus,
työhyvinvointi, hyvä asiakaspalvelu, asiakaslähtöisyys ja
asiakkaiden aktiivinen kuuntelu.

Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi haastateltavat luettelivat
työtyytyväisyyden, työrauhan saamisen, esimiestyön,
asiakaspalvelun, johtoryhmätyöskentelyn, työterveyshuollon työn
organisoinnin sekä yleisen viihtyvyyden.

Osa valtakunnallista verkostohanketta

Hanke kuului laajaan Helsingin yliopiston koordinoimaan
sosiaali- ja terveydenhuoltoalan Tuottavuus Talkoot
-verkostohankkeeseen, johon on osallistunut julkisen, yksityisen ja
kolmannen sektorin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan
organisaatioita.

Vuosina 2010–2011 toteutetun työelämän laadun tutkimus- ja
kehityshankkeen tavoitteena oli kehittää arjen sujuvuutta ja
työelämän hyviä käytäntöjä ja siten parantaa tuottavuutta ja
henkilöstön hyvinvointia sekä pidentää työuria alalla.

Hankkeessa etsittiin ja levitettiin oppimisverkostossa
innovatiivisia työelämän, arjen ja työsuojelun käytäntöjä sekä
tutkittiin luottamuksen ja yhteistoiminnan rakentumista.

Kehittämismenetelmänä käytettiin Method Skillmotor

TM
 -pienryhmämallia, jonka avulla koko henkilöstö
osallistui oman työn ja organisaation kehittämiseen.

Ennen hanketta ja sen jälkeen organisaatioissa toteutettiin
laaja Terve organisaatio -kysely sekä eri henkilöstöryhmien
edustajien haastattelut.

Pitkäaikaisvaikutuksia arvioidaan yhden ja kolmen vuoden
kuluttua hankkeen päättymisestä. Parhaat työelämän käytännöt on
tarkoitus pilotoinnin jälkeen levittää hankkeeseen osallistuneeseen
organisaatioon sekä alalla laajemmin.

Toimittaja
Liisa Strann

Aineisto

www.skillmotor.com/hankkeita