Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan Tuottavuus talkoot

Tiivistelmä

Työelämän merkittävimpiä kehittämiskohteita on tällä hetkellä yhteistoiminnalla luotu parempi arki. Helsingin yliopiston koordinoimassa Tuottavuus Talkoot – tavoitteena parempi arki tutkimus- ja kehitysohjelmassa etsitään ja levitetään arjen, työsuojelun ja työterveyshuollon parhaita käytäntöjä sekä luodaan niiden levittämiseen soveltuvaa verkostoa ja työkaluja. Verkosto-ohjelman tavoitteena on lisätä tuottavuutta ja hyvinvointia sekä pidentää työikää. Ohjelmassa tutkitaan myös luottamusta, yhteistoimintaa ja hyviä käytäntöjä sekä niiden vaikutusta tuottavuuteen ja hyvinvointiin.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan sekä pk-sektorin Tuottavuus Talkoot toteutetaan 1.1.2010 – 1.7.2011. Ohjelmaan osallistuu 20 julkisen ja yksityisen puolen organisaatiota eri puolilta Suomea. Organisaatioissa toteutetaan 50 -150 henkilön pilottina laaja-alainen 1,5 vuoden henkilöstön kehittämisohjelma.

Kehittämismenetelmänä käytetään koko henkilöstön osallistavaa pienryhmämallia. Vaikutusten arvioinnissa käytetään ennen ja jälkeen -kyselyä, haastatteluja ja organisaatioiden omia mittareita. Pilotoinnin jälkeen organisaatiot ottavat hyvät käytännöt laajemmin käyttöönsä. Kehityshankkeeseen osallistuvat organisaatiot toimivat omalla alallaan ja alueellaan kehittämisvetureina. Alueille pyritään käynnistämään pilottiprojektin jälkeen uusi ohjelma, jossa sovelletaan pilotin kokemuksia.

Hankkeen tulokset ovat käytettävissä syksyllä 2011. Tuottavuus Talkoot on osa laajempaa Palje-ohjelmaa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Eija Soisalo

Tiedote

Pienryhmätoiminnalla ja johdon sitoutumisella hyviin tuloksiin

Petrea paransi pienryhmätoiminnan avulla kokonaisuuden hallintaa, vuorovaikuttamista, tiedottamista ja asioihin puuttumista. Kehitystyön tuloksena työelämän laatu kehittyi erittäin myönteisesti. Sairauspoissaolot puolittuivat, ja tuki – ja liikuntaelinsairaudet vähenivät viidesosaan. Ongelmakohdat tunnistetaan aikaisempaa paremmin. Muutosmyönteisyys lisääntyi, ja tuottavuus sekä henkilöstön hyvinvointi kohenivat.

Petrea osallistui kaksivuotiseen Tuottavuus Talkoot -kehittämishankkeeseen vuosina 2010–2011. Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksen koordinoimaa hanketta rahoittivat Työsuojelurahasto, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen sekä Tekes.

Petrea tuottaa kuntoutuspalveluja pääasiassa Kelalle ja jonkin verran myös työhallinnon, terveydenhuollon ja työeläkelaitosten lähettämille kuntoutujille.

Kesällä 2008 Kela päätti, ettei se enää kustanna kuntoutustutkimuksia työeläkelakien piiriin kuuluville, jolloin tutkimusasiakkaiden määrä väheni huomattavasti.

Petrean palveluvalikoimaa laajennettiin ja toimintaa kehitettiin, mutta markkinointia tuli edelleen tehostaa. Prosessien toimivuudessa oli edelleen kehitettävää ja esimiestaitoihin tarvittiin lisänäkemystä ja -osaamista työyhteisön toimivuuden, työilmapiirin ja jaksamisen parantamiseksi.

Petrean hankkeessa oli mukana ravintokeskus, asiakashallinto/neuvonta, yleis- ja taloushallinto, työkokeilu sekä yksiköt 1, 2, 3 ja 4.

Huomio työkykyyn ja työn hallintaan

Petrean tavoitteena oli luoda toimintamallit ja menetelmät edistää kestävää tuottavuutta, parantaa toimintaa sekä osallistaa koko henkilöstöä kehittämään systemaattisesti organisaatiota ja omaa työtä. Lisäksi Petrea halusi tukea ikääntyneen henkilöstön työkykyä. Neljäkymmentä prosenttia henkilöstöstä on yli 50-vuotiaita ja kymmenen prosenttia yli 60-vuotiaita.

Hanke toteutettiin pienryhmämallilla. Koordinaatioryhmään osallistui kahdesta neljään henkilöä, pienryhmiin alle kymmenen henkilöä ja ohjausryhmään esimiehet.

Pienryhmät tukivat työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa ja oman työpaikan tuottavuuden kehittämiseen. Kaikilla oli mahdollisuus tuoda esille työssä, työvälineissä tai työympäristössä olevia ongelmia, jotka ryhmän vetäjä kirjasi toimenpidelistaan. Esimiesryhmä kävi läpi toimenpidelistalle tulleet asiat sekä sopi toimista, aikatauluista ja vastuista.

Hankkeen aikana kehitettiin prosesseja, mittaroitiin keskeiset hyvät käytännöt ja luotiin jatkuvan parantamisen malli. Useiden tuotteiden osalta pidettiin sisällönpurkuja, jossa kaikki prosessiin kuuluvat olivat läsnä.

Lisäksi kehitettiin ja tarkistettiin muun muassa organisaatiorakenteita, toiminnallisia kokonaisuuksia, lausuntokäytäntöjä ja prosesseja. Tuote- ja ammattivastaavia nimettiin, kurssisihteerit siirrettiin tulosalueille ja rooleja sekä vastuita selvennettiin. Myös varhaisen välittämisen malli otettiin käyttöön ja yhteistyötä työterveyshuollon kanssa kehitettiin.

Hankkeen jälkeen jatketaan muun muassa markkinoinnin kehittämistä, toimenkuvien kirjaamista ja päivitystä sekä prosessien avaamisen jälkeistä työtä.

Sairauslomat vähenivät työhyvinvointiryhmän toimin

Sairauspoissaolot olivat lähes kaksinkertaistuneet Petreassa vuosina 2008–2010, joten yhdeksi hankkeen tavoitteeksi oli asetettu työkyvyn ylläpitäminen ja jaksamisen parantaminen.

Tavoitteen saavuttamiseksi nimettiin työhyvinvointiryhmä, jonka tehtäväksi sovittiin työhyvinvointia vahvistavien toimintatapojen ja käytäntöjen tunnistaminen sekä kehittämiskohteiden löytäminen.

Työhyvinvointiryhmä sopi hyvinvointia parantaviksi toimiksi muun muassa työhyvinvointia ja sen kehittymistä koskevien asioiden käsittelyn johtoryhmän kokouksissa, riskien kartoittamisen, prosessi- ja lausuntokäytäntöjen kehittämisen sekä kehityskeskustelut ja ajantasaiset tehtäväkuvat.

Lisäksi päätettiin sopia ammatti- ja tuotevastaavien rooleista ja varhaisen välittämisen mallin käyttöönotosta. Esimiehille järjestetään puheeksi ottaminen -koulutusta. Tarvittaessa tehdään yksittäisiä työkykykartoituksia ja sovitaan korvaavan työn käyttöönotosta.

Lähes kaikki sovitut asiat toteutettiin jo hankkeen aikana.

Työterveyslääkärin raportin mukaan vuonna 2010 sairauslomia oli 1369 kappaletta ja vuoden 2011 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana 727 kappaletta.

Vastaavina ajanjaksoina tuki- ja liikuntaelindiagnooseihin perustuvat sairauslomapäivät vähenivät olennaisesti eli 550:stä 144:ään. Mielenterveysdiagnooseissa oli huomattavaa laskua: sairauslomapäivät vähenivät 505:stä 70:een. Sen sijaan hengitystietulehduksia sairastettiin enemmän alkuvuoden 2011 aikana kuin vuonna 2010. Sama kehitys oli nähtävissä muissakin yrityksissä.

Osa valtakunnallista verkostohanketta

Hanke kuului laajaan Helsingin yliopiston koordinoimaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalan Tuottavuus Talkoot -verkostohankkeeseen, johon on osallistunut julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan organisaatioita.

Vuosina 2010–2011 toteutetun työelämän laadun tutkimus- ja kehityshankkeen tavoitteena oli kehittää arjen sujuvuutta ja työelämän hyviä käytäntöjä ja siten parantaa tuottavuutta ja henkilöstön hyvinvointia sekä pidentää työuria alalla.

Hankkeessa etsittiin ja levitettiin oppimisverkostossa innovatiivisia työelämän, arjen ja työsuojelun käytäntöjä sekä tutkittiin luottamuksen ja yhteistoiminnan rakentumista.

Kehittämismenetelmänä käytettiin Method Skillmotor TM -pienryhmämallia, jonka avulla koko henkilöstö osallistui oman työn ja organisaation kehittämiseen.

Hankkeen aikana järjestettiin organisaatiokohtaisten kehittämispäivien lisäksi kaikkien hankkeeseen osallistuneiden organisaatioiden yhteisiä verkosto- ja kokemustenvaihtopäiviä.

Ennen hanketta ja sen jälkeen organisaatioissa toteutettiin laaja Terve organisaatio -kysely sekä eri henkilöstöryhmien edustajien haastattelut.

Pitkäaikaisvaikutuksia arvioidaan yhden ja kolmen vuoden kuluttua hankkeen päättymisestä. Parhaat työelämän käytännöt on tarkoitus pilotoinnin jälkeen levittää hankkeeseen osallistuneeseen organisaatioon sekä alalla laajemmin.

Toimittaja
Liisa Strann

Aineisto

www.skillmotor.com/hankkeita