Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan Tuottavuus Talkoot

Tiivistelmä

Työelämän merkittävimpiä kehittämiskohteita on tällä hetkellä yhteistoiminnalla luotu parempi arki. Helsingin yliopiston koordinoimassa Tuottavuus Talkoot – tavoitteena parempi arki tutkimus- ja kehitysohjelmassa etsitään ja levitetään arjen, työsuojelun ja työterveyshuollon parhaita käytäntöjä sekä luodaan niiden levittämiseen soveltuvaa verkostoa ja työkaluja. Verkosto-ohjelman tavoitteena on lisätä tuottavuutta ja hyvinvointia sekä pidentää työikää. Ohjelmassa tutkitaan myös luottamusta, yhteistoimintaa ja hyviä käytäntöjä sekä niiden vaikutusta tuottavuuteen ja hyvinvointiin.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan sekä pk-sektorin Tuottavuus Talkoot toteutetaan 1.1.2010 – 1.7.2011. Ohjelmaan osallistuu 20 julkisen ja yksityisen puolen organisaatiota eri puolilta Suomea. Organisaatioissa toteutetaan 50 -150 henkilön pilottina laaja-alainen 1,5 vuoden henkilöstön kehittämisohjelma.

Kehittämismenetelmänä käytetään koko henkilöstön osallistavaa pienryhmämallia. Vaikutusten arvioinnissa käytetään ennen ja jälkeen -kyselyä, haastatteluja ja organisaatioiden omia mittareita. Pilotoinnin jälkeen organisaatiot ottavat hyvät käytännöt laajemmin käyttöönsä. Kehityshankkeeseen osallistuvat organisaatiot toimivat omalla alallaan ja alueellaan kehittämisvetureina. Alueille pyritään käynnistämään pilottiprojektin jälkeen uusi ohjelma, jossa sovelletaan pilotin kokemuksia.

Hankkeen tulokset ovat käytettävissä syksyllä 2011. Tuottavuus Talkoot on osa laajempaa Palje-ohjelmaa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Riitta Korte-Mäkiranta

Tiedote

Vaikeavammaisten yksilöllistä kuntoutusta uudistettiin

Kuntoutuskeskus Kankaanpään henkilöstö kehitti pienryhmissä
työtään ja työympäristöään. Vaikeavammaisten yksilöllisen
kuntoutuksen prosessia uudistettiin Kelan uuden standardin
mukaisesti, ja uudenlaisen tiimityön käyttöönotto eteni. Työelämän
laatu parani myönteiseen suuntaan erityisesti lisääntyneen
vuorovaikutuksen ja tiedotuksen ansiosta.

Kuntoutuskeskus Kankaanpää hakeutui 2009 Helsingin yliopiston
koordinoimaan Tuottavuus Talkoot -hankkeeseen, jonka tavoitteena on
parantaa arkea ja saada siten tuottavuutta, hyvinvointia ja pidempi
työikä. Hanketta tukivat Työsuojelurahasto, Keskinäinen
Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja Tekes.

Kuntoutuskeskus Kankaanpää on 210-paikkainen kuntoutuslaitos
Pohjois-Satakunnassa Kankaanpäässä. Kuntoutussairaalasäätiön
omistavat Kansaneläkelaitos ja Kankaanpään kaupunki.

Kuntoutuskeskus on toiminut vuodesta 1991 tuottaen neurologista
ja työhön suuntautunutta kuntoutusta. Neurologisen kuntoutuksen
kokonaisvuorokausimäärä vuonna 2010 oli 22 051 ja työhön
suuntautuvan kuntoutuksen 16 031 vuorokautta.

Kehittämishanke rajattiin vaikeavammaisten yksilökuntoutuksen
alueelle kuntoutustyön sisältöjen osalta. Alueella työskentelee 84
työntekijää. Työterveyshuollon, työsuojelun ja johtamisen kautta
hanke kohdistui osin myös työhön suuntautuvaan kuntoutukseen.

Pienryhmät kokosivat henkilöstön yhteen

Kehittämistyötä tehtiin pienryhmissä, joissa oli yleensä kuusi
henkilöstön jäsentä ja vähintään yksi johdon edustaja. Johdolle ja
esimiehille oli oma kehittämisryhmä.

Kehittämispäiviä toteutettiin suunnitelman mukaisesti 20
kappaletta. Kehittämispäivä sisälsi aina pienryhmän sekä ohjaus- ja
asiantuntijaryhmän kokoontumisen. Ohjaus- ja asiantuntijaryhmään
kuului johtoa, esimiehiä ja työsuojelu- ja luottamushenkilöitä sekä
työterveyshuollon edustajia.

Aluksi pienryhmät keskittyivät arjen nykytilaan ja
pulmakohtiiin, jotka kirjattiin toimenpidelistoille.

Syksystä 2010 alkaen että pienryhmätapaamisille määriteltiin
etukäteen teemat, ja esimiehet antoivat ennakkotehtävät, joita
pienryhmän jäsenet valmistelivat ammattiryhmissään ja
tiimeissään.

Teemoiksi nousivat strategia ja tuloskortti, sisäinen ja
ulkoinen markkinointi, hyvinvointi ja työterveyshuolto,
vaikeavammaisten kuntoutusprosessin kehittäminen, työsuojelu ja
muutos.

Ohjaus- ja asiantuntijaryhmä analysoi toimenpidelistalle
kertyneet ehdotukset ja seurasi niiden täytäntöönpanoa sekä työsti
ajankohtaisia kehittämisteemoja. Samoin seuraavien pienryhmien
teemat sovittiin ohjaus- ja asiantuntijaryhmässä.

Yhteistyö ja työelämän laatu paranivat

Helsingin Yliopiston tutkijoiden toteuttamaan kevään 2011 Terve
organisaatio -kyselyyn vastanneet arvioivat, että yhteistyö ja
laatu olivat kehittyneet positiivisesti hankkeen aikana.
Kehittämismenetelmänä käytettyä osallistavaa pienryhmämallia
pidettiin hyvänä menetelmänä.

Suurimmat positiiviset muutokset olivat tapahtuneet tiedonkulussa,
työympäristön organisoinnissa, vaikutusmahdollisuuksien
kokemisessa, mahdollisuudessa kehittää itseään ja siinä, kuinka
työtä arvostetaan työyksikössä. Tyytyväisyys työsuojeluun ja
työterveyshuoltoon oli lisääntynyt 7–13 prosenttia.

Negatiivisia muutoksia oli tapahtunut oman työryhmän
tavoitteiden, sisäisen työnjaon ja ongelmatilanteiden käsittelyssä.
Osa vastaajista myös koki, että he saavat toimeksiantoja, mutta
eivät riittäviä voimavaroja niiden hoitamiseksi.

Lisäksi negatiivisia muutoksia oli tapahtunut tyytyväisyydessä
esimiestyöskentelyyn ja johtamiseen. Työntekijöiden tyytymättömyys
johtui usein esimiehen liian vähäisestä läsnäolosta.

Esimiestyön tulokset olivat yhteneväiset koko Tuottavuus
Talkoiden tuloksien ja havaintojen kanssa. Ne osoittavat, että on
tärkeää tarjota esimiehille aikaa ja työvälineitä oman työn
tekemiseen.

Osa valtakunnallista verkostohanketta

Hanke kuului laajaan Helsingin yliopiston koordinoimaan
sosiaali- ja terveydenhuoltoalan Tuottavuus Talkoot
-verkostohankkeeseen, johon on osallistunut julkisen, yksityisen ja
kolmannen sektorin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan
organisaatioita.

Vuosina 2010–2011 toteutetun työelämän laadun tutkimus- ja
kehityshankkeen tavoitteena oli kehittää arjen sujuvuutta ja
työelämän hyviä käytäntöjä ja siten parantaa tuottavuutta ja
henkilöstön hyvinvointia sekä pidentää työuria alalla.

Hankkeessa etsittiin ja levitettiin oppimisverkostossa
innovatiivisia työelämän, arjen ja työsuojelun käytäntöjä sekä
tutkittiin luottamuksen ja yhteistoiminnan rakentumista.

Kehittämismenetelmänä käytettiin Method Skillmotor

^TM -pienryhmämallia, jonka avulla koko
henkilöstö osallistui oman työn ja organisaation kehittämiseen.

Ennen hanketta ja sen jälkeen organisaatioissa toteutettiin
laaja Terve organisaatio -kysely sekä eri henkilöstöryhmien
edustajien haastattelut.

Pitkäaikaisvaikutuksia arvioidaan yhden ja kolmen vuoden
kuluttua hankkeen päättymisestä. Parhaat työelämän käytännöt on
tarkoitus pilotoinnin jälkeen levittää hankkeeseen osallistuneeseen
organisaatioon sekä alalla laajemmin.

Toimittaja
Liisa Strann

Aineisto

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tuottavuus talkoot hankkeen loppuraportti. Kuntoutuskeskus Kankaanpää. 16.3.2012 Avaa

www.skillmotor.com/hankkeita