Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan Tuottavuus talkoot

Tiivistelmä

Työelämän merkittävimpiä kehittämiskohteita on tällä hetkellä yhteistoiminnalla luotu parempi arki. Helsingin yliopiston koordinoimassa Tuottavuus Talkoot – tavoitteena parempi arki tutkimus- ja kehitysohjelmassa etsitään ja levitetään arjen, työsuojelun ja työterveyshuollon parhaita käytäntöjä sekä luodaan niiden levittämiseen soveltuvaa verkostoa ja työkaluja. Verkosto-ohjelman tavoitteena on lisätä tuottavuutta ja hyvinvointia sekä pidentää työikää. Ohjelmassa tutkitaan myös luottamusta, yhteistoimintaa ja hyviä käytäntöjä sekä niiden vaikutusta tuottavuuteen ja hyvinvointiin.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan sekä pk-sektorin Tuottavuus Talkoot toteutetaan 1.1.2010 – 1.7.2011. Ohjelmaan osallistuu 20 julkisen ja yksityisen puolen organisaatiota eri puolilta Suomea. Organisaatioissa toteutetaan 50 -150 henkilön pilottina laaja-alainen 1,5 vuoden henkilöstön kehittämisohjelma.

Kehittämismenetelmänä käytetään koko henkilöstön osallistavaa pienryhmämallia. Vaikutusten arvioinnissa käytetään ennen ja jälkeen -kyselyä, haastatteluja ja organisaatioiden omia mittareita. Pilotoinnin jälkeen organisaatiot ottavat hyvät käytännöt laajemmin käyttöönsä. Kehityshankkeeseen osallistuvat organisaatiot toimivat omalla alallaan ja alueellaan kehittämisvetureina. Alueille pyritään käynnistämään pilottiprojektin jälkeen uusi ohjelma, jossa sovelletaan pilotin kokemuksia.

Hankkeen tulokset ovat käytettävissä syksyllä 2011. Tuottavuus Talkoot on osa laajempaa Palje-ohjelmaa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Riikka Kallio

Tiedote

Mielenterveyskuntoutujien ohjaajat jämäköittivät toimintaansa

Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja tarjoava
Lilinkotisäätiö uudisti pienryhmätyöskentelyn avulla työtapojaan ja
-menetelmiään. Työyhteisöihin syntyi aikaisempaa jämäkämpi
toimintakulttuuri, jossa ideoista ja valituksista on opittu
jalostamaan toteuttamiskelpoisia päätöksiä. Uudistustyö jatkuu
kohdistuen asukkaiden elämänlaatuun, työntekijöiden työpanokseen ja
sitoutumiseen sekä johtamiseen ja organisointiin.

Lilinkotisäätiö osallistui kaksivuotiseen Tuottavuus Talkoot
-kehittämishankkeeseen vuosina 2010–2011. Helsingin yliopiston
taloustieteen laitoksen koordinoimaa hanketta rahoittivat
Työsuojelurahasto, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen sekä
Tekes.

Lilinkotisäätiö on vuonna 2004 perustettu yksityinen säätiö.
Säätiöllä on kuusi palvelutaloa Helsingissä, jotka tarjoavat
tehostetusti tuettuja asumispalveluja
mielenterveyskuntoutujille.

Säätiöstä hankkeeseen osallistuivat kahden palvelutalon
henkilökunnat, yhteensä 76 henkilöä. Suurin osa työntekijöistä
tekee välitöntä asiakastyötä nimikkeellä ohjaaja. Koulutukseltaan
he ovat lähihoitajia, sosionomeja ja sairaanhoitajia.

Lisäksi kummassakin palvelutalossa työskentelee keittiöalan
ammattilaisia ja lähiesimiehinä palvelutalojen johtajat.

Organisaation hallinnosta hankkeeseen osallistuivat
toiminnanjohtaja ja kehittämispäällikkö.

Arki sujuvammaksi

Tuottavuus Talkoot -hankkeen alkaessa kartoitettiin
työyhteisöjen arjessa ilmeneviä ongelmia sekä koko organisaation
kehittämistarpeita.

Tavoitteet asetettiin kolmeen eri osa-alueeseen: arjen
hiertäviin kiviin, työsuojeluun ja työterveyshuoltoon. Laajana koko
organisaation kattavana kehittämistarpeena nähtiin erilaisten
seurantamenetelmien ja -työkalujen luominen ja käyttöönotto.

Yhteistoiminnan kehittämisen menetelmänä otettiin käyttöön
pienryhmätyöskentely. Pienryhmät kokoontuivat säännöllisesti noin
kolmen viikon välein, kummassakin yksikössä hankkeen aikana 18
kertaa.

Käytössä oli toimenpidelista, johon kirjattiin aloitteet ja
kehittämiskohteet, vastuuhenkilöt ja toteuttamisaikataulu.
Toteutuvien toimenpiteiden määrää seurattiin systemaattisesti.

Ryhmien vetäjinä toimivat ulkopuoliset asiantuntijat Helsingin
yliopistosta. Heidän roolinsa oli keskeinen työskentelytavan
käyttöönotossa ja omaksumisessa.

Pienryhmien lisäksi ohjausryhmä kokoontui yhteensä 20 kertaa.
Ohjausryhmän jäseniä olivat työntekijöiden edustajat, esimiehet,
johto sekä ulkopuolinen asiantuntija.

Hankkeen alussa ja lopussa toteutettiin henkilöstökysely
hankkeessa mukana olevien yksiköiden työntekijöille ja kahdelle
verrokkiryhmäksi valitulle työyhteisölle. Kyselyjen yhteydessä
toteutettiin yksilöhaastattelut. Kyselyjen tulosten käsittelyä
varten järjestettiin oma tilaisuus. Hankkeen vetäjien järjestämien
seminaarien antia olivat verkostoituminen ja hyvien käytäntöjen
sekä työvälineiden levittäminen.

Pienryhmien esityksestä kehittämiskohteita olivat useat arjen
sujuvuuteen ja työyhteisön toimivuuteen liittyvät toimet, kuten
tiedonkulun parantaminen, työajan rytmittäminen, työn sisällön
kehittäminen ja työvuorolistojen laatiminen. Säätiön arvot olivat
vahvasti mukana kehittämisen ja toteutuksen taustalla.

Valtaosa tavoitteista saavutettiin

Organisaation edustajien ja henkilöstön asettamat tavoitteet
saavutettiin erinomaisesti. Pilottiyksiköiden pienryhmissä
esitettiin yhteensä 91 kehittämiskohdetta, joista 82 toteutettiin.
Ohjausryhmässä nostettiin esille 11 kehittämiskohdetta, jotka
kaikki toteutuivat.

Työyhteisön toiminta jämäköityi, kun toimenpiteet
aikataulutettiin ja niille nimettiin vastuuhenkilöt, työilmapiiri
parani ja usko muutokseen ja vaikutusmahdollisuuksiin
vahvistui.

Organisaation tasolla kehitettiin uusia seurannan työkaluja,
kuten poikkeamailmoitusten käyttöönotto ja niiden säännöllinen
käsittely johtoryhmässä ja työsuojelutoimikunnassa,
kehityskeskustelujen tavoitteiden toteutumisen seuranta ja
asukasyhteisökokousten päätösten toteutumisen seuranta. Uusia
henkilöstön perehdytysohjelmia laadittiin erilaisiin tarpeisiin,
muun muassa lyhytaikaisille sijaisille.

Työterveyshuollon kanssa kehitettiin edelleen säätiön käytäntönä
ollutta varhaisen reagoinnin mallia sairauspoissaoloissa, sovittiin
yhteiset pelisäännöt kolmikantaneuvottelujen käytöstä ja
sairauspoissaoloraportoinnista.

Pilottiyksiköiden lyhyet sairauspoissaolot vähenivät keskimäärin
29 prosenttia hankkeen aikana. Ensimmäisen henkilöstökyselyn
seurauksena havaittiin toisessa pilottityöyhteisössä epäasiallista
kohtelua. Ilmiöön päästiin käsiksi, ja monivaiheisen käsittelyn
seurauksena työyhteisön tilanne parani.

Tapahtuneen seurauksena työsuojelutoimikunta laati säätiölle
oman työyhteisön hyvän käytöksen oppaan, jossa kerrotaan
työpaikkakiusaamisen tunnusmerkit ja annetaan käytännönläheiset
toimintaohjeet epäasialliseen kohteluun puuttumiseksi.

Säännöllinen pienryhmätyöskentely aktivoi yhteistoimintaa
työyhteisöjen sisällä, johdon ja työntekijöiden välillä sekä
keittiöhenkilökunnan ja asukastyötä tekevien ohjaajien välillä.

Ohjausryhmän jäsenten välityksellä kummankin työyhteisön
pienryhmät saivat kuulla, mitä aiheita käsiteltiin toisessa
yksikössä. Tieto siitä, että muuallakin kamppaillaan samojen
ongelmien parissa, madaltaa kynnystä tarttua ongelmiin.

Kokonaisuudessaan hanke eteni suunnitellun aikataulun
mukaisesti. Tavoite, että jokainen pilottiyksikön työntekijä
osallistuu vähintään kerran pienryhmätyöskentelyyn, toteutui
sataprosenttisesti.

Hankkeen aikana syntyneitä hyviä ”hedelmiä” levitetään muiden
yksiköiden käyttöön, ja pienryhmätyöskentely jää osaksi säätiön
työyhteisöjen arkea.

Osa valtakunnallista verkostohanketta



Hanke kuului laajaan Helsingin yliopiston koordinoimaan sosiaali-
ja terveydenhuoltoalan Tuottavuus Talkoot -verkostohankkeeseen,
johon on osallistunut julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin
sosiaali- ja terveydenhuoltoalan organisaatioita.

Vuosina 2010–2011 toteutetun työelämän laadun tutkimus- ja
kehityshankkeen tavoitteena oli kehittää arjen sujuvuutta ja
työelämän hyviä käytäntöjä ja siten parantaa tuottavuutta ja
henkilöstön hyvinvointia sekä pidentää työuria alalla.

Hankkeessa etsittiin ja levitettiin oppimisverkostossa
innovatiivisia työelämän, arjen ja työsuojelun käytäntöjä sekä
tutkittiin luottamuksen ja yhteistoiminnan rakentumista.

Kehittämismenetelmänä käytettiin Method Skillmotor TM
-pienryhmämallia, jonka avulla koko henkilöstö osallistui oman työn
ja organisaation kehittämiseen.

Ennen hanketta ja sen jälkeen organisaatioissa toteutettiin laaja
Terve organisaatio -kysely sekä eri henkilöstöryhmien edustajien
haastattelut.

Pitkäaikaisvaikutuksia arvioidaan yhden ja kolmen vuoden kuluttua
hankkeen päättymisestä. Parhaat työelämän käytännöt on tarkoitus
pilotoinnin jälkeen levittää hankkeeseen osallistuneeseen
organisaatioon sekä alalla laajemmin.

Toimittaja
Liisa Strann

Aineisto

www.skillmotor.com/hankkeita