Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan Tuottavuus talkoot

Tiivistelmä

Työelämän merkittävimpiä kehittämiskohteita on tällä hetkellä yhteistoiminnalla luotu parempi arki. Helsingin yliopiston koordinoimassa Tuottavuus Talkoot – tavoitteena parempi arki tutkimus- ja kehitysohjelmassa etsitään ja levitetään arjen, työsuojelun ja työterveyshuollon parhaita käytäntöjä sekä luodaan niiden levittämiseen soveltuvaa verkostoa ja työkaluja. Verkosto-ohjelman tavoitteena on lisätä tuottavuutta ja hyvinvointia sekä pidentää työikää. Ohjelmassa tutkitaan myös luottamusta, yhteistoimintaa ja hyviä käytäntöjä sekä niiden vaikutusta tuottavuuteen ja hyvinvointiin.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan sekä pk-sektorin Tuottavuus Talkoot toteutetaan 1.1.2010 – 1.7.2011. Ohjelmaan osallistuu 20 julkisen ja yksityisen puolen organisaatiota eri puolilta Suomea. Organisaatioissa toteutetaan 50 -150 henkilön pilottina laaja-alainen 1,5 vuoden henkilöstön kehittämisohjelma.

Kehittämismenetelmänä käytetään koko henkilöstön osallistavaa pienryhmämallia. Vaikutusten arvioinnissa käytetään ennen ja jälkeen -kyselyä, haastatteluja ja organisaatioiden omia mittareita. Pilotoinnin jälkeen organisaatiot ottavat hyvät käytännöt laajemmin käyttöönsä. Kehityshankkeeseen osallistuvat organisaatiot toimivat omalla alallaan ja alueellaan kehittämisvetureina. Alueille pyritään käynnistämään pilottiprojektin jälkeen uusi ohjelma, jossa sovelletaan pilotin kokemuksia.

Hankkeen tulokset ovat käytettävissä syksyllä 2011. Tuottavuus Talkoot on osa laajempaa Palje-ohjelmaa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Arja Tuomaala

Tiedote

Pienryhmätoiminta sujuvoitti työtä ja selvensi työnjakoa

Vaasan kaupungin hammashuolto ja psykososiaaliset palvelut kehittivät toimintaansa pienryhmämallin avulla. Hammashuolto selvensi johtamisvastuita ja eri ammattiryhmien välistä työnjakoa sekä paransi opiskelijaohjausta. Psykososiaalisten palveluiden yksiköt kehittivät kokouskäytäntöjä sekä paransivat työnsujuvuutta ja työhyvinvointia.

Vaasan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen yksiköistä hammashuolto ja psykososiaaliset palvelut osallistuivat kaksivuotiseen Tuottavuus Talkoot -kehittämishankkeeseen vuosina 2010–2011. Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksen koordinoimaa hanketta rahoittivat Työsuojelurahasto, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen sekä Tekes.

Hankkeen tavoitteena oli muun muassa lisätä työhyvinvointia ja vähentää sairauspoissaoloja. Työn organisointia haluttiin kehittää ja lisätä oman työn hallintaa. Tavoitteena oli myös parantaa tiedonkulkua ja yhteistyötä yksikköjen välillä, lisätä yhteisöllisyyttä sekä saada keskustelukulttuurista avoimempaa.

Yhtenä tavoitteena oli parantaa Vaasan kaupunkikuvaa ja tukea siten osaavan henkilökunnan rekrytointia. Tulevaisuudessa Vaasan kaupungin ja varsinkin Sosiaali- ja terveystoimen tulee saada houkuteltua työntekijöitä myös muualta Suomesta kyetäkseen vastaamaan kasvavaan palvelutarpeeseen.

Kehittämistyötä tehtiin pienryhmissä

Kehittämispäiviä oli kaikkiaan 22. Päivään kuului aina pienryhmän sekä ohjaus- ja asiantuntijaryhmän kokoontuminen. Ohjaus- ja asiantuntijaryhmään kuului johtoa, esimiehiä ja henkilöstön edustajia.

Alkuvaiheessa pienryhmät toivat esiin arjen nykytilaa ja pulmakohtia. Ongelmakohdat kirjattiin toimenpidelistalle. Myöhemmin pienryhmäkerroille määriteltiin etukäteen teemat, ja esimiehet antoivat ennakkotehtävät, joita pienryhmään osallistuvat työntekijät valmistelivat ammattiryhmissään ja tiimeissään.

Ryhmissä käsiteltyjä teemoja olivat muun muassa ammatillinen työote, asiakaslähtöisyys, vastuun ottaminen, hyvän kohtelun ja kohtaamisen periaatteet käytännössä, keskinäisen jakamisen periaate, varhainen puuttuminen ja työnkierron toteuttaminen.

Psykososiaalisen palveluiden esimiesryhmän keskusteluissa kaivattiin moniammatillisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä muutosmyönteistä jatkuvan parantamisen kulttuuria. Henkilöstölle tulisi antaa muutos- ja alaisvalmennusta ja henkilöstön osaamista tulisi kehittää systemaattisesti. Ryhmän mielestä sen esiin nostamat ongelmat ja keinot olisivat siirrettävissä suoraan myös kaupungin strategiaan.

Hammashuollon pienryhmässä puhuttivat työsuojelu, eri ammattiryhmien välinen työnjako, hyvän työyhteisön tunnusmerkit sekä työvoimapula.

Esimies- ja ohjausryhmän keskeiseksi teemaksi nousi esimieskoulutuksen eli esimiespassin sisällön ja pilotin suunnittelu. Koulutuksella esimiehen keskeisistä työkaluista saadaan arjessa toimiva kokonaisuus.

Tavoitteena on saada koko Vaasan kaupunkiin yhteiset mittaroidut työkalut ja toimintamallit sekä antaa esimiehille perusvalmiudet johtaa systemaattisesta omaa ja työyhteisön hyvinvointia. Koulutus toteutetaan jatkohankkeena kaikille kaupungin esimiehille vuosina 2011–2012.

Tapahtuneet muutokset pääosin myönteisiä

Vaasan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimenpidelistalle nousi yhteensä 1119 esitystä, joista 74 toteutui. Esimiesryhmän yhdeksästä esityksestä kaksi toteutui.
Helsingin yliopiston tekemän Terve organisaatio -loppukyselyn vastausprosentti oli 55 (75 kappaletta).

Kyselyn perusteella työelämän laatutekijöissä oli tapahtunut muutoksia. Suurimmat positiiviset muutokset olivat tapahtuneet ryhmätyössä, vaikutusmahdollisuuksissa, luottamuksessa ylimpään johtoon, toiminnan jatkuvassa kehittämisessä, kehityskeskusteluissa, ongelmatilanteiden käsittelyssä, uusien työntekijöiden perehdytyksessä ja työhyvinvoinnissa. Lisäksi kyselyyn vastanneet kokivat vähemmän stressiä kuin lähtöselvityksessä. Vähennystä oli 12 prosenttia.

Negatiivisia muutoksia oli tapahtunut tyytyväisyydessä esimiestyöskentelyyn, tiedonkulkuun, työtoiminnan organisoitiin, työsuojeluun ja työterveyshuoltoon.

Työn henkinen rasitus oli kasvanut kahdeksan prosenttia. Lisäksi vain 28 prosenttia vastaajista vastasi, että kotiin tultuaan lakkaa ajattelemasta työtä.

Esimiestyön tulokset olivat yhteneväiset koko Tuottavuus Talkoiden tulosten ja havaintojen kanssa siitä, että on tärkeää tarjota esimiehille aikaa ja työvälineitä johtaa omaa ja työyhteisön hyvinvointia ja tuloksellisuutta.

Haastatteluissa koettiin, että hankkeen aikana ihmiset ovat päässeet kertomaan asioita, ja ongelmakohtiin on puututtu. Esimiehet olivat saaneet suoraa palautetta työntekijöiltä, ja muun muassa työsuojelu oli tullut ihmisille tutummaksi. Toisten yksiköiden työhön oli päästy tutustumaan, ja yhteistyön edustajien, esimiesten, luottamusmiehen sekä työsuojelu- ja työterveyshenkilöiden kanssa oli koettu lisääntyneen.

Hyvinvointia tukeviksi keinoiksi työpaikoilla nähtiin hyvä ilmapiiri, virkistystoiminta perustyön lisäksi, ihmisten kuunteleminen, vaikutusmahdollisuudet sekä terveelliset ja turvalliset työolot.

Tuottavuutta tukeviksi keinoiksi nähtiin palautteen antaminen, kannustaminen, rahallinen palkitseminen, työhyvinvointi ja työssä jaksaminen.

Osa kehittämistoimista on jo toteutunut

Hankkeen tuloksena hammashuollossa toimivat säännölliset hoitolatapaamiset, joiden pöytäkirjat lähetetään esimiehille. Tiedonkulkua sähköistettiin, ja massalaskutus otettiin käyttöön. Työsuojelupolku selvitettiin ja turvatoimia lisättiin huomattavasti.

Juurihoitokäytännöt yhtenäistettiin ja tehtiin selkeämmät johtamisvastuut. Hammashuoltoon lisättiin työnjakoa ja opiskelijaohjausta parannettiin.

Hammashuollossa jatketaan pienryhmätyöskentelyä ja kehitetään hyviksi havaittuja toimintamalleja sekä arviointimittareita.

Psykososiaalisten palveluiden yksikössä kehitettiin yhteisiä ja systemaattisesti organisoituja kokouskäytäntöjä. Yksiköiden välistä yhteistyötä lisättiin muun muassa rajapintapalavereina ja keskustelutilaisuuksina. Uutena toimintamuotona otettiin käyttöön tuetun asumisen palaveri.

Työnsujuvuutta parannettiin muun muassa koulutuksella ja palkkaamalla lisää henkilökuntaa.
Työterveyttä ja työhyvinvointia lisättiin työyhteisön ”hörskytyspäivillä”, vuosittaisella TYKY-päivällä ja kiinnittämällä huomiota onnistumisiin. Työturvallisuutta lisättiin asentamalla A-neuvolaan kamerat ja ohjeistamalla vahtimestaria asiakkaiden henkilötietolistalla.

Hammashuollon ja psykososiaalisten palvelujen tarkoituksena on jatkaa Tuottavuus Talkoot -hankkeen mallin mukaista kehittämistä. Tavoitteena on myös levittää toimintamallia koko Vaasan kaupungin organisaatioon.

Osa valtakunnallista verkostohanketta

Hanke kuului laajaan Helsingin yliopiston koordinoimaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalan Tuottavuus Talkoot -verkostohankkeeseen, johon on osallistunut julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan organisaatioita.

Vuosina 2010–2011 toteutetun työelämän laadun tutkimus- ja kehityshankkeen tavoitteena oli kehittää arjen sujuvuutta ja työelämän hyviä käytäntöjä ja siten parantaa tuottavuutta ja henkilöstön hyvinvointia sekä pidentää työuria alalla.

Hankkeessa etsittiin ja levitettiin oppimisverkostossa innovatiivisia työelämän, arjen ja työsuojelun käytäntöjä sekä tutkittiin luottamuksen ja yhteistoiminnan rakentumista.

Kehittämismenetelmänä käytettiin Method Skillmotor TM -pienryhmämallia, jonka avulla koko henkilöstö osallistui oman työn ja organisaation kehittämiseen.

Hankkeen aikana järjestettiin organisaatiokohtaisten kehittämispäivien lisäksi kaikkien hankkeeseen osallistuneiden organisaatioiden yhteisiä verkosto- ja kokemustenvaihtopäiviä.

Ennen hanketta ja sen jälkeen organisaatioissa toteutettiin laaja Terve organisaatio -kysely sekä eri henkilöstöryhmien edustajien haastattelut.

Pitkäaikaisvaikutuksia arvioidaan yhden ja kolmen vuoden kuluttua hankkeen päättymisestä. Parhaat työelämän käytännöt on tarkoitus pilotoinnin jälkeen levittää hankkeeseen osallistuneeseen organisaatioon sekä alalla laajemmin.

Toimittaja
Liisa Strann

Aineisto

www.skillmotor.com/hankkeita