Sosiaali- ja terveysalan johtajien käsitykset strategisesta työkykyjohtamisesta ja tavoitteet muutoksen keskellä

Tiivistelmä

Aikaisempi työkyvyn tuen tutkimus on keskittynyt pääasiassa työhön palaamisen tai työssä pysymisen teemoihin, ja enemmän käytännön tason kuin strategisen tason toimintaan. Jotta työkykyjohtaminen olisi vaikuttavaa, sen tulisi olla strategisella tasolla, mikä vaatii ylimmän johdon vahvaa sitoutumista työkyvyn tukeen. Johdon käsitys työkykyjohtamisesta voikin vaikuttaa siihen, miten työkykyä tuetaan työpaikoilla. Tässä konferenssissa esitän posteriesityksessäni tuloksia tutkimuksestamme.

Hankkeen vastuuhenkilö

Julia Anttilainen

Tiedote

Käsitykset työkykyjohtamisesta ja tavoitteet ristiriidassa käytäntöjen kanssa

Tiivistelmä

Aikaisempi kansainvälinen tutkimus on keskittynyt pääasiassa työkyvyttömyyteen ja sen hallintaan, sekä enemmän käytännön tason kuin strategisen tason toimintaan. Ylimmän johdon käsitykset työkykyjohtamisesta voivat vaikuttaa siihen, miten työkykyä tuetaan työpaikoilla. Strategista työkykyjohtamista sosiaali- ja terveydenhuollossa tai sitä, kuinka työkyky ja työkykyjohtaminen ymmärretään, on toistaiseksi raportoitu vähän. Suomessa sosiaali- ja terveysala on ollut muutosten alla jo vuosia. Alan työvoimapula ja taloudelliset haasteet ovat pakottaneet organisaatioita panostamaan työkykyjohtamiseen. Tällä tutkimuksella vahvistamme laaja-alaista käsitystä työkyvystä ja strategista ajattelua työkykyjohtamisessa.

Tausta

Kansainvälinen työkyvyn tuen tutkimus on keskittynyt pääasiassa työhön palaamisen tai työssä jatkamisen teemoihin, ja enemmän käytännön kuin strategisen tason toimintaan. Jotta työkykyjohtaminen olisi vaikuttavaa, sen tulisi olla strategisella tasolla, mikä vaatii ylimmän johdon vahvaa sitoutumista. Johdon käsitys työkykyjohtamisesta voi vaikuttaa siihen, miten työkykyä tuetaan työpaikoilla. Selvitimme, miten johtajat määrittelevät työkykyjohtamisen ja mitä he sillä tavoittelevat.

Aineisto

Haastattelimme vuosien 2019-2021 aikana 28 ylimmän johdon edustajaa (10 miestä, 18 naista) viidestä suuresta sosiaali- ja terveyskuntayhtymästä. Haastatteluista kymmenen oli ryhmä- ja kuusi yksilöhaastatteluita. Kaikki haastatellut olivat organisaatioidensa johtoryhmien jäseniä ja heillä oli pitkä kokemus sosiaali- ja terveysalalta. Puolistrukturoidut haastattelut litteroitiin ja analysoitiin induktiivisesti teemattisen analysiin menetelmällä.

Tulokset ja johtopäätökset

Työkykyjohtaminen ymmärrettiin pääasiassa laaja-alaisesti. Yksilötasolla johtajat tavoittelivat työkyvyn tuen tarpeen ennakointia, työkyvyn tukemista, osaamisen kehittämistä ja muutosten aiheuttamien vaikutusten hallintaa. Organisaatiotasolla tavoiteltiin alan veto- ja pitovoiman vahvistamista, työn sujuvuuden varmistamista, luottamusta ja yhteisiä arvoja. Johtajien kuvaamat tavoitteet olivat kuitenkin ristiriidassa organisaatioissa asetettujen tavoitteiden ja käytännön toimien kanssa.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tapa, jolla ylin johto määrittelee ja ymmärtää työkykyjohtamisen, voi vaikuttaa työkyvyn tuen toimeenpanoon organisaatioissa. Johdon käsityksillä on myös vaikutusta organisaation strategisiin valintoihin ja menestymiseen. Sikäli kuin tiedämme, työkykyjohtamisesta ei ole tutkimusta tästä näkökulmasta. Laaja-alainen käsitys työkykyjohtamisesta, ennakoiviin toimiin panostaminen ja strategisen tason tavoitteet ovat ratkaisevia ja edellyttävät johdon sitoutumista strategiseen työkykyjohtamiseen.

Aineisto

Konferenssiesitys Avaa