Sosiaalisen median työelämävaikutukset

Tiivistelmä

Tavoitteenani on viimeistellä sosiaalisen median työelämävaikutuksia tutkiva väitöskirja. Tutkimukseni keskittyy yhteen työelämän suurista murroksista: sosiaalisen median alati kasvavaan rooliin ja erityisesti siihen, kuinka sen sosioteknologinen luonne vaikuttaa työelämään ja siihen liittyvään julkiseen keskusteluun. Tutkimusaiheeni on erityisen tärkeä juuri nyt, kun globaalin pandemian myötä työn tekeminen ja työelämäkeskustelu ovat yhä enenevissä määrin siirtyneet digiympäristöihin.

Hankkeen vastuuhenkilö

Anna Maaranen

Tiedote

Sosioteknologiset kohtaamiset sosiaalisessa mediassa muuttavat työelämää

Tiivistelmä

Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli tutkia sosiaalisen median työelämävaikutuksia. Tutkimus keskittyi näihin vaikutuksiin paitsi työpaikoilla, myös työn ja muun elämän lomittuvilla rajapinnoilla. Eri työelämäkonteksteista ja sosiaalisen median kanavilta kerätyn empiirisen datan avulla ja diskursiivisia menetelmiä hyödyntäen tutkimus osoitti, kuinka näiden vaikutusten ytimessä on uusi, sosio-teknologinen vuorovaikutus käyttäjien ja teknologioiden välillä. Ihmisten ja teknologoiden kohtaamiset sosiaalisessa mediassa synnyttävät uudenlaisen diskursiivisen dynamiikan, jolla on laajoja työelämävaikutuksia. Tämän tiedon valossa sosiaalinen media näyttäytyy merkityksellisenä uudistumis- ja uudistamismahdollisuutena nykytyöelämän toimijoille.

Lähtökohdat

Sosiaalisen median kanavat ovat tulleet olennaiseksi osaksi globaalia mediakenttää viime vuosikymmenen aikana, ja niitä hyödynnetään yhä enenevissä määrin myös suomalaisessa työelämässä. Tutkimusaihe on erityisen tärkeä juuri nyt, kun koronapandemian myötä monet työelämäkohtaamiset ja työn tekemisen tavat ovat siirtyneet digiympäristöihin. Aihe on kuitenkin niin uusi, että tutkimustietoa on vielä vähän. Väitöskirjatutkimukseni tavoite oli tuottaa tällaista tietoa monitieteellisellä otteella.

Aineisto

Hankkeessa hyödynnettiin kahdenlaista tutkimusaineistoa. Papereissa 1 ja 2 kerättiin julkaisuja ja kommentteja sosiaalisen median kanavista (p1: Twitter ja Reddit, p2: Facebook). Paperissa 3 sekä kerättiin sosiaalisen median dataa Instagramista että toteutettiin 20 semi-strukturoitua haastattelua sosiaalisen median käyttöön liittyen. Kokonaisuutena tutkimusaineisto tarjosi näkökulmia sosiaalisen median käyttöön osana työn tekemistä, työelämäkeskustelua ja työn ja vapaa-ajan uusia rajapintoja.

Menetelmät

Tutkimusmenetelmänä sekä sosiaalisen median datan että haastatteluaineiston analyysiin käytettiin laadullisia diskursiivisia menetelmiä. Näillä tutkittiin sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa uudenlaista, sosioteknologista vuorovaikutusta ja sen kieltä. Kriittinen diskurssianalyysi toimi pohjamenetelmänä jokaisessa kolmesta empiirisestä tutkimuksesta. Paperissa 1 painopiste oli feministisessä kriittisessä diskurssianalyysissä ja papereissa 2 ja 3 multimodaalisessa kriittisessä diskurssianalyysissä.

Tulokset ja johtopäätökset

Tutkimuksen kaksi ydinjohtopäätöstä ovat, että 1) sosiaalisen median sosio-teknologinen luonne luo uudenlaisen diskursiivisen vuorovaikutusdynamiikan, ja sillä on laaja-alaista vaikutusta työelämään, ja 2) tämä vaikutus ulottuu yli yksilö-, organisaatio- ja yhteiskunnallisten tasojen ja hämärtää niiden rajoja. Tiivistettynä, sosiaalisessa mediassa ihmiset ja teknologia kohtaavat, viestivät ja osallistuvat työn tekemiseen ja työelämän teemoista keskustelemiseen yhdessä.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Yhteiskunnallisesti sosiaalinen media on digitaalinen ja käyttäjälähtöinen julkisen keskustelun alusta, jolla käsitellään myös työelämän teemoja. Organisaatioille se tarjoaa uusia tiloja ja välineitä mm. viestintään ja strategia- sekä tiimityöhön. Yksilöille se mahdollistaa uusia tapoja esiintyä ja verkostoitua, työssä ja työn ulkopuolella. Tämä väitöskirjatutkimus tarjosi käytäntöön sovellettavaa tietoa tästä uudesta digiympäristöstä, joka on olennainen osa nyky- ja tulevaisuuden työelämää.