Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä – SOHYTY (yhteishanke 113300)

Tiivistelmä

Itä-Suomen yliopiston ja Työterveyslaitoksen yhteishankkeen aineistona on Kunta 10 -tutkimuksen aineisto ja siihen liittyvä sosiaalityöntekijöiltä kerätty kyselyaineisto. Itä-Suomen yliopiston osuudessa painottuvat seuraavat tavoitteet:

1) Selvittää sosiaalityön kuormittavuudessa tapahtuneita muutoksia 2000-luvulla Suomessa ja tunnistaa kuormittavuuden riski- ja suojaavia tekijöitä.
2) Tutkia, miten sosiaalityöntekijöiden työn ja työorganisaation piirteet, psyykkiset ja sosiaaliset resurssit sekä yhteiskunnalliset tekijät selittävät sosiaalityön kuormittavuutta ja sosiaalityöntekijöiden psyykkistä kuormittumista. Erityistä huomiota kiinnitetään lastensuojelun sosiaalityön kuormittavuuden kysymyksiin.
3) Kehittää yhteistyötä Kunta10 -kuntien sosiaalipalvelujen kanssa työssä jaksamisen tukemiseksi.

Aineisto analysoidaan käyttämällä mm. rakenneyhtälömallinnusta sekä lineaarista, logistista ja Poisson regressioanalyysia. Tulosten raportointi ja julkaiseminen alkavat hankkeen aikana ja jatkuvat vielä hankkeen päätyttyä. Tulosten hyödyntämisessä tehdään yhteistyötä Kunta10 -tutkimukseen osallistuvien kuntien ja sosiaalityön ammattijärjestö Talentian kanssa.

Itä-Suomen yliopistossa hanketta johtaa professori Juha Hämäläinen ja vastuuhenkilönä toimii yliopistonlehtori Raija Väisänen. Nuorempina tutkijoina toimivat Sanna-Riitta Junnonen ja Andreas Baldschun.

Hankkeen vastuuhenkilö

Juha Hämäläinen

Tiedote

Sosiaalityöntekijä kohtaa perus- ja erityiskuormitukset

Työstressi ja johtamisen epäoikeudenmukaisuus kuormittavat sosiaalityöntekijän työtä. Silti nämä yleiset työelämän ongelmat eivät täysin selitä sosiaalityöntekijöiden mielenterveyssyistä johtuvaa työkyvyttömyyttä, joka on verrokkiammattiryhmiä yleisempää.
 
Kun sosiaalityötä kehitetään, onkin syytä kiinnittää huomiota sosiaalityön jatkuvaan monimutkaiseen päätöksentekoon ja rooliristiriitoihin.

Näin päätellään Työterveyslaitoksen ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa, jossa selvitettiin mielenterveyden häiriöistä johtuvan työkyvyttömyyden syitä ja kehityskulkuja sosiaalityöntekijöillä ja verrokkiammattiryhmillä Suomessa ja Ruotsissa. Työsuojelurahasto rahoitti yhteishanketta.
 
Taustalla Kunta10-tutkimukset
 
Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksissa oli havaittu, että sosiaalityöntekijöiden sairauspoissaolot johtuvat mielenterveyden ongelmista useammin kuin muilla ammattiryhmillä. Vaikka sosiaalityön kuormituksia on tunnistettu, niiden yhteyttä psyykkiseen hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen ei ole aiemmin tutkittu.
 
Kunta10-tutkimuksista käytettiin kyselyaineistoa vuosilta 2000–2014 ja kyselyä sosiaalityöntekijöille 2013 (vastaajia 602) ja 2015 (vastaajia 982).
 
Mielenterveyssyistä johtuvaa työkyvyttömyyttä tutkittiin suomalaisista ja ruotsalaisista terveysrekisteriaineistoista 2005–2011/2012. Työkyvyttömyyden analyysissa oli 4 849 suomalaista sekä 119 219 ruotsalaista sosiaalityöntekijää, psykologia, erityisopettajaa tai lastentarhanopettajaa.

Mielenterveysriski muhinut kauan

Työterveyslaitoksen (TSR 113300) ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat havaitsivat, että mielenterveyden häiriöistä johtuva työkyvyttömyyden riski on jo pitkään ollut koholla sosiaalityöntekijöillä verrattuna muihin tutkittuihin ammattiryhmiin.
 
Mielenterveyden häiriöistä johtuvia sosiaalityöntekijöiden sairauspoissaoloja selittivät erityisesti työ ja työntekijän voimavarat.
 
Sosiaalityöntekijöiden toissijaisen sairastumisen riskiä lisäsivät työn vaativuus, työssä koetut järkyttävät tilanteet ja psyykkinen kuormittuneisuus. Sosiaalityötä kuormittavat siis monet tekijät.

Toisaalta sosiaalityötä suojaavat ainakin tietoisuustaidot, tunteiden eriyttäminen ja sosiaalinen pääoma. Näitä kehittämällä voinee tasapainottaa kuormitusta.

Oman työn kehittämiseen
 
Hankkeessa sekä tulokset että kokemukset työpajoista tukevat tuttua käsitystä: Työyhteisö ja esimies voivat merkittävästi edistää jäsentensä työhyvinvointia. Tällöin organisaatiossa pitää paneutua esimerkiksi työnjakoon, työmotivaatioon, tiedonkulkuun, työilmapiiriin, työoloihin ja osallistumismahdollisuuksiin.
 
Työpajoissa tarkasteltiin sosiaalityön käytäntöjä hyödyntämällä tieteellisiä tutkimustuloksia. Samalla laadittiin sosiaalityön hyvistä käytännöistä vinkit esimiehille ja työyhteisölle. Myös työn tuunausta harjoiteltiin.
 
Tutkimukset osoittavat, että kun työntekijä kehittää omaa työtään, hän voi vähentää kokemustaan työn kuormittavuudesta ja lisätä työn voimavaroja. Sosiaalityössä tuunausta voisi kohdistaa vaikkapa siihen, miten työntekijä valmistautuu tunneperäisesti kuormittaviin asiakastilanteisiin.

Runsaasti esitelty hanke

Hanketta ja sen tuloksia on esitelty sosiaalialan asiantuntijoille ja tutkijoille Sosiaalityön tutkimuksen päivillä, Sosiaalialan asiantuntijapäivillä ja Sosnetin järjestämässä Pedashopissa. Hankkeesta on uutisoitu lehdistössä ja radiossa.

Hankkeesta on tehty viisi artikkelia kansainvälisiin, vertaisarvioituihin lehtiin ja kolme pro gradu -tutkielmaa sekä monia yleistajuisia artikkeleita suomalaisiin lehtiin sekä 11 esitelmää Suomessa ja ulkomailla 2014

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Paula Salo, Otso Rantonen, Ville Aalto, Tuula Oksanen, Jussi Vahtera, Sanna-Riitta Junnonen, Andreas Baldschun, Raija Väisänen, Kaarina Mönkkönen ja Juha Hämäläinen. Sosiaalityöntekijöiden hyvinvointi. Sosiaalityön kuormittavuus, voimavaratekijät ja sosiaalityöntekijöiden mielenterveys. 38 sivua. Työterveyslaitos, Helsinki 2016. ISBN 978-952-261-655-5 (nid.), ISBN 978-952-261-654-8 (pdf) 113300-loppuraportti-Tietoa työstä_Salo et al_hankkeet 113300 ja 113301.pdf (177.7 kt ). https://www.tsr.fi/c/document_library/get_file?folderId=13109&name=DLFE-14551.pdf

Toimiva työyhteisö suojaa sosiaalityöntekijää kuormitukselta. Telma-lehti 4-2017. https://telma-lehti.fi/toimiva-tyoyhteiso-suojaa-sosiaalityontekijaa-kuormitukselta