Sosiaalityöntekijän sisäinen ura – Henkilökohtaisen ja muodollisen uran rajapinnoilla lastensuojelussa -väitöskirjatyö

Tiivistelmä

Sosiaalityön väitöskirjatutkimuksessa tutkitaan lastensuojelun sosiaalityöntekijän työtä sisäisen uran käsitteen avulla. Väitöskirja on suomenkielinen monografia. Tutkimuksessa kysytään, mikä auttaa jaksamaan ja jatkamaan työssä ristipaineista huolimatta sekä kokemaan työn mielekkääksi ja moraalisesti palkitsevaksi tilanteessa, jossa työn ulkopuoliset tekijät kaventavat omaa harkintavaltaa sekä suuri työmäärä estää usein tekemästä työtä niin hyvin kuin haluaisi.

Sisäisen uran käsite viittaa uran henkilökohtaiseen ulottuvuuteen: se korostaa työntekijän työlleen antamia merkityksiä, motiiveja ja moraalia. Sisäinen ura ei ole riippumaton muodollisesta urasta, mutta ei määräydy pelkästään siitä. Tutkimuksen fokus on työntekijän ja työn välisessä vuorovaikutuksessa työvuosien kuluessa.

Tutkimuksen aineistona ovat elämäkerralliset sosiaalityöntekijöiden yksilöhaastattelut. Aineistoa on analysoitu teema-analyysin ja narratiivisen analyysin menetelmin. Opinnäytetyön loppuunsaattamisstipendin turvin väitöstutkimuksen kirjoittaminen jatkuu vuonna 2012.

Tutkimuksen alustavia tuloksia on esitelty vuoden 2011 kuluessa pääosin ammatilliselle yleisölle. Tutkimuksen lopulliset tulokset ovat käytettävissä vuoden 2012 loppuun mennessä. Tuloksia voidaan hyödyntää paitsi akateemisen tutkimuksen piirissä, myös sosiaalityön opetuksessa ja alan houkuttelevuutta ja työhyvinvointia kehitettäessä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Sinikka Forsman

Tiedote

Persoona ja motivaatio säätelevät sosiaalityötä

Sinikka Forsman tutkii väitöskirjahankkeessaan lastensuojelun sosiaalityöntekijän ja työn vuorovaikutusta. Hän käyttää sisäisen uran käsitettä, jolla korostaa työntekijän työlleen antamia merkityksiä. Forsman selvittää, mikä työssä auttaa jaksamaan ristipaineista huolimatta. Mikä auttaa tekemään työn mielekkääksi, kun työn ulkopuoliset tekijät kaventavat harkintavaltaa ja suuri työmäärä estää usein tekemästä työtä niin hyvin kuin haluaisi?

Aineistona on alalla toimivien sosiaalityöntekijöiden elämäkerrallisia haastatteluita. Aineisto on kerätty vähän sen jälkeen, kun lastensuojelulaki uudistettiin vuonna 2007. Samoihin aikoihin kuntatyötä organisoitiin maantieteellisesti aiempaa laajemmalle alueelle.
 
Nämä muutokset jatkuvat, joten aineiston tuottama tieto työntekijöiden näistä kokemuksista on yhä ajankohtaista. Työsuojelurahasto tuki Forsmanin työtä loppuunsaattamisstipendillä.
 
Työ ei aina jää työksi
 
Sekä lastensuojeluun johtaneet koulutus- ja urapolut että työhön motivoivat syyt poikkeavat toisistaan. Forsman päättelee, että lastensuojelutyössä on erityisiä motivoivia piirteitä, jotka saavat jatkamaan ajoittaisesta ylikuormittumisesta huolimatta. Työtä on vaikea jättää työpaikalle.
 
Forsman arvioi, että henkilön ominaisuudet ja motivaation suuntautuminen vaikuttavat suuresti alalla pysymiselle ja työn mielekkyyden kokemukselle. Hän arvelee, että henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat myös työn tuloksellisuuteen.
 
Virikkeitä työn kehittämiseen
 
Forsmanin tutkimus kertoo julkisen sektorin työoloista. Tekijä arvioi, että tuloksia kannattaa hyödyntää etenkin kuntien sosiaalityöntekijöiden työhyvinvoinnin edistämisessä.

Tutkimus antaa virikkeitä lastensuojelun sosiaalityön kehittämiselle. Forsman painottaa, että alalle tulevia työntekijöitä pitäisi tukea paremmin. Myös työntekijöiden vaihtuvuuden vähentämiseen pitää paneutua, jotta lastensuojelutyön laatu voidaan taata. Työyhteisön tuki koetaan tärkeäksi, kun lastensuojelutyö kuormittaa monin tavoin.

Toimittaja
Hannu Kaskinen