Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi ja muuttuva julkisen sektorin sosiaalityö -väitöstyö

Tiivistelmä

Sosiaalialan ammattilaisten työoloista on kotimaisten ja kansainvälisten tutkimusten myötä piirtynyt viime vuosikymmenten aikana varsin huolestuttava, kuormituksen ja työpaineiden sävyttämä kuva. Suomessa sosiaaliala on noussut yhdeksi työpahoinvoinnin kärkialaksi. Julkisen sektorin sosiaalityössä tämä on näkynyt muun muassa kuormittavan kiireen lisääntymisenä, työuupumuksena sekä rekrytointiongelmina. On selvää, että sosiaalityöntekijöiden työhyvinvoinnilla ja työoloilla on kiinteä yhteys sosiaalityön asiakkaiden hyvinvointiin. Tiedämme silti juuri sosiaalityöntekijöiden työstä, työoloista ja työhyvinvoinnista varsin niukasti.

Tässä väitöstutkimuksessa sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointia tarkastellaan muuttuvan julkisen sektorin sosiaalityön kontekstissa. Työhyvinvointi ymmärretään tutkimuksessa laajasti käsittämään sekä sosiaalityöntekijöiden työssään kokemat subjektiivisen hyvinvoinnin, että pahoinvoinnin kokemukset. Työhyvinvointia tarkastellaan tutkimuksessa työn vaatimusten ja voimavarojen viitekehyksessä.

Tutkimus pohjautuu vuosina 2011-2012 kerättyyn survey-aineistoon (n=817). Sen perusjoukko muodostuu henkilöistä, jotka työskentelevät kuntien tai kunnallisten organisaatioiden palveluksessa aikuissosiaalityön ja/tai lastensuojelun sosiaalityöntekijän tehtävissä.

Tutkimuksessa on mukana lähes 60 prosenttia Manner-Suomen kunnista.

Hankkeen vastuuhenkilö

Maija Mänttäri-van der Kuip

Tiedote

Sosiaalityöntekijöiden työpahoinvointi lisääntyi kontrollin ja säästöjen tahdissa

Palkittu väitöstutkimus piirtää synkän kuvan sosiaalityöntekijöiden arjesta: tehokkuus- ja säästöpaineet heikentävät työhyvinvointia ja nakertavat ammattietikkaa. Lähes 80 prosenttia kuntien sosiaalityöntekijöistä kertoo, ettei pysty tekemään työtään niin hyvin kuin haluaisi.

Sosiaalityön yliopistonopettaja, YTT Maija Mänttäri-van der Kuipin tekemän  väitöstutkimuksen mukaan julkisuuteen välittynyt kuva sosiaalialan ammattilaisten ahdingosta vastaa todellisuutta. Työtä tehdään jaksamisen äärirajoilla ja erityisesti lastensuojelua kuormittavat riittämättömät resurssit sekä pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä. 

– Tutkimukseen vastanneista sosiaalityöntekijöistä yli 40 prosenttia raportoi työhyvinvointinsa heikentyneen. Jopa 18 prosenttia kärsi työpahoinvoinnin kokemuksista vähintään muutaman kerran viikossa, Mänttäri-van der Kuip kertoo hälyttävistä tuloksista.

Mänttäri-van der Kuip tarkasteli väitöskirjassaan sosiaalityöntekijöiden työn tekemisen mahdollisuuksia ja työhyvinvointia tiukan talouden oloissa vuosina 2011–2012. Työsuojelurahaston loppuunsaattamisstipendin tuella viimeistelty tutkimus pohjautuu laajaan suomalaiseen aineistoon, jossa oli yli 800 vastaajaa kunnallisista sosiaalipalveluista.

Vaatimukset syövät ammattietiikkaa

Valtaosa sosiaalityöntekijöistä kertoo myös kontrollin ja valvonnan lisääntyneen tehokkuus- ja säästöpaineiden rinnalla.

Muutokset ovat rajanneet sosiaalityöntekijöiden mahdollisuuksia tehdä vastuullista työtä: työntekijöistä yli kolmasosa koki olevansa pakotettuja työskentelemään tavalla, joka on ristiriidassa heidän ammattieettisten ohjeiden kanssa.  

Liki 80 prosenttia vastaajista kertoi, ettei voi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisi.

Varhaisen puuttumisen periaate ei toteudu

Noin 60 prosenttia vastaajista koki mahdollisuutensa pysyä lain vaatimissa aikarajoissa sekä puuttumismahdollisuutensa asiakkaan tilanteeseen riittävän varhaisessa vaiheessa heikentyneen.

– Tätä voi pitää huolestuttavana tuloksena. Velvoitteet varhaisesta puuttumisesta ja ennaltaehkäisystä ei näytä realisoituneen sosiaalityöntekijöiden työssä, Mänttäri-van der Kuip sanoo.

Maija Mänttäri-van der Kuipin sosiaalityön tieteenalaan kuuluva väitöskirja Work-related well-being among Finnish frontline social workers in an age of austerity tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa toukokuussa 2015. 

Toimittaja
Camilla Lehtinen

Aineisto

Mänttäri-van der Kuip, M. 2015. Work-related well-being among Finnish frontline social workers in an age of austerity. Jyväskylä studies in education, psychology and social research. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Saatavilla sähköisesti osoitteesta: https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/45924

Väitöskirjaan kuuluvat julkaisut:

1. Mänttäri-van der Kuip, M. 2016. Moral Distress among Social Workers – The Role of Insufficient Resources. International Journal of Social Welfare, 25 (1), 86–97. doi: 10.1111/ijsw.12163.

2. Mänttäri-van der Kuip, M. 2015. Sosiaalityöntekijöiden työyhteisölliset voimavarat subjektiivisen työhyvinvoinnin selittäjänä kunnallisessa sosiaalihuollossa. Työelämäntutkimus 13 (1), 3-19.

3. Mänttäri-van der Kuip, M. 2014. The deteriorating work-related well-being among statutory social workers in a rigorous economic context. European Journal of Social Work 17 (5), 672-688.

4. Mänttäri-van der Kuip, M. 2013. Julkinen sosiaalityö markkinoistumisen armoilla? Yhteiskuntapolitiikka 78 (1), 5-19. Muut hankkeeseen liittyvät julkaisut: Mänttäri-van der Kuip, M. (tulossa) The Challenges of Measuring Moral Distress in the Context of Social and Health Care. Sage method cases. SAGE Publications, Ltd. Mänttäri-van der Kuip, M. (2016) Julkinen sosiaalityö pysyvän niukkuuden aikakaudella. Teoksessa S. Kannasoja, M. Kuronen & T. Poikolainen (toim.) Tutkiva sosiaalityö: sosiaalityön aika. Talentia ry./ Talentia-lehti ja Sosiaalityön tutkimuksen seura. Mänttäri-van der Kuip, M. 2015. Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi ja toimintamahdollisuudet niukkuuden aikakaudella. Janus: sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 23 (3), 329-335. Avainsanat: työhyvinvointi, ammattietiikka, toimintamahdollisuudet, sosiaalityö