Strateginen työhyvinvoinnilla johtaminen perusterveydenhuollossa

Tiivistelmä

Tutkimuksessa tarkastellaan laadullisen tutkimuksen keinoin, miten perusterveydenhuollon hierarkkisesti eri tasoilla tapahtuva johtaminen vaikuttaa hoitohenkilöstön kokemaan työhyvinvointiin. Mitä työhyvinvointia estäviä ja edistäviä sekä merkityksellisiä tekijöitä hoitohenkilöstö kuvaa? Lopuksi jäsennetään tämän tutkimuksen ja aiempien työhyvinvointitutkimusten tuloksia mallinnettaessa strateginen työhyvinvoinnilla johtaminen. Mitä työhyvinvointijohtamisen tulisi sisältää ja miten sitä tulisi mitata ja arvioida strategisessa johtamisessa? Miten työhyvinvointi voitaisiin linkittää tiiviisti strategiseen johtamiseen?

Tutkimuskohteena on kolme perusterveydenhuollon organisaatiota, yhteensä 7 osastoa. Tutkimusaineisto koostuu hoitohenkilöstön, n=22, esimiesten, n= 7 ja heidän esimiesten, n= 3 teemahaastatteluista. Lisäksi tutkimusaineistoon on kerätty perusterveydenhuollon organisaatioiden hallitusten ja lautakuntien pöytäkirjamerkintöjä vuosilta 2012-2015, joita analysoidaan sisällön analyysin avulla suhteessa teemahaastatteluihin. Työhyvinvointi nähdään subjektiivisena kokemuksena, johon vaikuttavat organisaation strategian lisäksi työkyky ja itse työ, sekä mm. johtaminen ja siihen liittyvät tekijät (Laine 2013). Organisaation strategisen hyvinvointijohtamisen kehyksenä toimii strateginen hyvinvoinnin johtaminen (Aura & Ahonen 2016).

Tutkimustulokset ovat käytettävissä syksyllä 2017.

Hankkeen vastuuhenkilö

Seija Kaarina Ovaskainen

Tiedote

Työhyvinvoinnilla johtaminen vaatii vielä töitä terveydenhuollossa

Terveydenhuollon työhyvinvointijohtaminen vaatii vielä kehittämistä. Turun yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen mukaan perusterveydenhuollon esimiehille tarvitaan enemmän tukea sekä eri tahojen yhteistyötä on petrattava. Tutkimuksen pohjalta luodaan strategisen työhyvinvoinnilla johtamisen mallia käytännön johtamisen avuksi.

Väitöskirjatutkija Seija Kaarina Ovaskaisen tuore tutkimus osoittaa, että perusterveydenhuollon organisaatioiden strateginen työhyvinvointijohtaminen ei toteutunut tavoitteiden mukaisesti.

– Työkuormitus ja kiire yhdistettiin henkilöstöresurssien vähäisyyteen, sairaana työskentelyyn ja stressin ja työterveyshaittojen sekä väkivaltaisten potilaiden hoitamiseen, Ovaskainen kertoo.

Lisää tukea ja kiinteämpää yhteistyötä

Työhyvinvointi on subjektiivinen kokemus, johon vaikuttavat organisaation strategian lisäksi työkyky ja itse työ. Siihen vaikuttavat myös johtaminen ja siihen liittyvät tekijät.

Juuri työnhyvinvoinnin avulla johtamista Ovaskainen tutki Työsuojelurahaston loppuunsaattamisstipendin tuella.

Strategisen työhyvinvointijohtamisen toteutumista hän arvioi laadullisen tutkimuksen keinoin kolmessa perusterveydenhuollon organisaatiossa. Mukana oli yhteensä seitsemän osastoa ja yli 30 haasteltavaa.

Tutkimus osoitti, että esimiehille tarvitaan tukea muutosjohtamiseen. Lisäksi tarpeen olisi saada lisää vuorovaikutteisuutta johtamiseen.

– Tehokkaampi työterveyden strategisten tavoitteiden toteutuminen edellyttää myös työsuojelun ja työterveyshuollon kiinteämpää yhteistyötä organisaation kanssa, Ovaskainen sanoo.

Johtamisen mallia kehitetään

Väitöstutkimus tarkastetaan syksyllä 2017.

Ovaskainen kehittää parhaillaan tutkimuksen pohjalta strategisen työhyvinvoinnilla johtamisen mallia, jota voidaan hyödyntää päivittäisessä operatiivisessa ja toisaalta myös strategisessa työhyvinvointijohtamisessa.

Toimittaja
Camilla Lehtinen