Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa 2016 – johtamisella suomalaisen työn tuottavuus nousuun

Hanketiedot

Hankenumero
115362

Hakija
Kuntoboss Oy

Toteuttaja
Kuntoboss Oy

Lisätietoja
Ossi Aura
ossi.aura@gmail.com

Toteutusaika
1.1.2016 - 31.12.2016

Työsuojelurahaston päätös
7.10.2015
50 000 euroa

Kokonaiskustannukset
127 838 euroa

Tulokset valmistuneet
31.12.2016

Tiivistelmä

Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa 2016 tutkimus on jatkoa vuonna 2009 aloitetulle tutkimussarjalle, jolla selvitetään strategisen hyvinvoinnin johtamisen ja kehittämisen toimintatapoja ja niiden yhteyksiä sairauspoissaoloihin ja työeläkkeen työkyvyttömyysmaksuun eri toimialojen organisaatioissa. Tutkimus toteutetaan kyselytutkimuksena satunnaisotannalla valituille seitsemän toimialan organisaatioiden johdolle ja henkilöstöjohdolle.

Tutkimuksessa kartoitetaan internet –kyselyllä organisaatioiden toimintatapoja ja päätöksiä strategisen hyvinvoinnin johtamisessa erikseen johdon, henkilöstöhallinnon, esimiesten ja työhyvinvoinnin tukifunktioiden (työterveyshuolto, työsuojelu, terveellisten elämäntapojen edistäminen, liikunta ja kulttuuri henkilöstöedut sekä sisäinen viestintä) osalta. Kyselyssä kartoitetaan mm. strategisen hyvinvoinnin tavoitteita, suunnitelmia, mittareita, raportointia ja investointeja sekä eri toimijoiden vastuita, rooleja ja sovittuja toimintatapoja.

Tutkimuksen organisaatiokohtaisista vastauksista lasketaan Strategisen hyvinvoinnin johtamisen indeksi, joka kuvaa strategisen hyvinvoinnin johtamisen tasoa ja tasapainoisuutta. Tämän lisäksi raportoidaan eri toimintatapojen jakaumat ja näiden yhteydet tuottavuuden, työhyvinvoinnin ja työkyvyn tunnuslukuihin.

Tutkimuksen tulokset käydään läpi tulkintoineen kirjallisessa raportissa. Tämän lisäksi tutkimusta ja sen osa-alueita esitellään seminaareissa ja kohdennetusti sosiaalisen median kautta.

Hankkeen vastuuhenkilö

Ossi Aura

Tiedote

Strategisen hyvinvoinnin johtamisen kehitystrendi jatkuu

31.12.2016

Strategisen hyvinvoinnin johtaminen on kehittynyt edelleen, tosin vuodesta 2014 vuoteen 2016 kehitys oli varsin pientä. Strategisen hyvinvoinnin johtamisen indeksin keskiarvo oli 52 vuonna 2016, kun se vuonna 2014 oli 51. Pidemmällä aikajaksolla se on kehittynyt selvästi, sillä vuosina 2009–2012 indeksi oli tasolla 41–47.

Kehitys selviää Strateginen hyvinvointi 2016 -tutkimuksesta. Raportin ovat kirjoittaneet Työsuojelurahaston tuella strategisen hyvinvoinnin ja työhyvinvoinnin kokeneet osaajat Ossi Aura, Guy Ahonen, Tomi Hussi ja Juhani Ilmarinen.

Tutkimus on jatkoa vuosien 2009–14 vastaaville tutkimuksille. Tutkimussarja luo seitsemän vuoden aikajanan, joka mahdollistaa trendien luotettavan tarkastelun.

Vaikutus  tuloksellisuuteen

Strateginen hyvinvointi (SH) on se osa hyvinvointia, jolla on merkitystä organisaation tuloksellisuuden kannalta. Strategisen hyvinvoinnin johtaminen (SHJ) kattaa kaikki ne yrityksen tai muun organisaation toiminnot, joilla vaikutetaan strategiseen hyvinvointiin. Näitä ovat erityisesti strateginen johtaminen, henkilöstöjohtaminen, esimiestoiminta ja työterveyshuolto.

Strategisen hyvinvoinnin johtamisen indeksi (SHJI) kuvaa SHJ:n tilaa skaalalla 0–100. Indeksi kuvaa organisaation toimintatavat strategisen hyvinvoinnin johtamisen eri osa-alueilla.

Strategisen hyvinvoinnin rinnalle voidaan asettaa työkyvyttömyyden estämiseen fokusoiva yksilöpainotteinen työkykyjohtaminen. Lisäksi työhyvinvoinnin viitekehyksessä on paljon suunnittelemattomia toimintoja, jotka kriittisesti tarkasteltuina eivät tue liiketoimintaa eivätkä vähennä työkyvyttömyyden riskiä.

Liki 400 yritystä seitsemältä toimialalta

Tutkimus toteutettiin satunnaisotannalla valituille yrityksille puhelinkontaktin jälkeen sähköpostitse toimitetun internetkyselyn avulla.

Vastaus saatiin 393 yritykseltä, jotka edustivat seitsemää toimialaa kaikissa kokoluokissa. Toimialat olivat valtio, kunta, teollisuus, rakentaminen, kauppa, kuljetus ja logistiikka sekä liike-elämän palvelut. Vastausprosentti 48,5. Kyselylomake sisälsi 41 kysymystä, joissa oli yhteensä 183 vastausvaihtoehtoa.

Entistä tavoitteellisempaa kehittämistä

SHJI:n osa-alueet pohjautuvat strategisen hyvinvoinnin johtamisen malliin, ja siinä on neljä osa-aluetta: hyvinvoinnin strateginen perusta, hyvinvointi johdon toiminnoissa, esimiestyö ja HR:n toiminnot sekä työhyvinvoinnin tukitoiminnot.

SHJI:n kehittymistä selittävät pitkälti johdon, HR:n ja esimiesten toimintatapojen kehittyminen vuosista 2009–14.

Organisaatioissa on entistä selkeämmin ja tavoitteellisemmin määritetty kehittämiskohteet. Toisaalta työhyvinvointi on otettu yhä useammassa organisaatiossa huomioon johdon ja HR:n toiminnoissa. Samoin esimiehille määritetty vastuu työhyvinvoinnissa on kasvanut. Kehitystä on ollut kaikissa yrityskokoluokissa ja useimmilla toimialoilla.

Hyvinvoinnin strateginen perusta heikoin

Hyvinvoinnin strateginen perusta on osa-alue, jonka arvosana on heikoin SHJI:n neljästä osa-alueesta. Lisäksi hyvinvoinnin strateginen perusta on kehittynyt melko vähän vuosien varrella.

Strategisen hyvinvoinnin johtamisen vastuut on määritetty hyvin, mutta laaja-alaisen mittariston ja raportoinnin puutteet heikentävät hyvinvointi-ilmiön liittämistä yrityksen strategiseksi toiminnaksi. Lisäksi strategisen hyvinvoinnin investoinnit, siis maksetut kustannukset eri osa-alueilla, ovat vähäiset sekä määrätietoisen hyvinvoinnin kehittämisen että työkyvyttömyysriskin vähentämisen  näkökulmista.

Strategisen hyvinvoinnin perinteiset tukitoiminnot ovat hyvässä kunnossa. Työterveyshuollon ja työsuojelun toimintatavat saavat yli 70 prosentin arvioinnit, varsin hyvät pisteet saa myös sisäisen viestinnän eri toimintojen käyttö.

Henkilöstöedut (työpaikkaliikunta, kulttuuri- ja virkistystoiminta ja henkilöstöruokailu) saavat keskitason arvioinnit. Sen sijaan terveellisten elämäntapojen edistämisen toiminnat ovat melko vähäisiä

Investoinnit kasvaneet

Strategisen hyvinvoinnin investointien kokonaisuus kartoitettiin nyt kuudetta kertaa. Investoinnit ovat 796 euroa henkilöä kohti, kokonaissumma on noin 1,8 miljardia euroa vuodessa.

Tämä on hieman enemmän kuin vuonna 2014, josta voidaan tulkita taloudellisen toiveikkuuden alustava kasvu pitkän epävarmuuden ajan jälkeen. Organisaatiotasolla taloudellinen tila heijastuu strategisen hyvinvoinnin resursseihin selkeästi: erinomaiseksi taloudellisen tilansa arvioineet investoivat yli 1 000 euroa henkilöä kohti vuodessa, välttäväksi tai heikoksi tilansa arvioineet vain 500–600 euroa.

Ikäjohtaminen yksi erityisteemoista

Ikäjohtaminen oli yksi vuoden 2016 erityisteemoista. Organisaatioista 60 prosenttia ehkäisi melkein aina tai täysin ikäsyrjintää.

Muilla ikäjohtamisen osa-alueilla (reilun ikäasenteen edistäminen, eri-ikäisten yhteistyön edistäminen, yksilölliset työjärjestelyt, avoin kommunikointi ikäasioissa, kokemustiedon siirtäminen) luku oli noin 40 prosenttia.

Toimialoista parhaiten ikäjohtamista toteuttivat kauppa ja liike-elämän palvelut.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Ossi Aura, Guy Ahonen, Tomi Hussi, Juhani Ilmarinen. Strateginen hyvinvointi SH/2016. Tutkimusraportti. Ossi Aura Consulting Oy 2016. 80 s. ISBN 978-952-68651-0-2 (sid.) ISBN 978-952-68651-1-9 (pdf) ISSN 978-952-68652 Tutkimus on ladattavissa osoitteessa www.ossiaura.com/julkaisut. http://www.ossiaura.com/julkaisut