Stressin ja palautumisen biokemialliset ja fysiologiset indikaattorit mediatyöntekijöillä -väitöskirjatyö

Hanketiedot

Hankenumero
112192

Hakija
Harri Lindholm

Toteuttaja
Harri Lindholm

Lisätietoja
Harri Lindholm
harri.lindholm@fimnet.fi

Toteutusaika
1.6.2012 - 1.6.2013

Työsuojelurahaston päätös
8.6.2012
6 500 euroa

Kokonaiskustannukset
6 500 euroa

Tulokset valmistuneet
1.6.2013

Tiivistelmä

Tutkimus tuottaa uutta tietoa mediatyöntekijöiden terveydentilan, koetun stressin ja fysiologisesti arvioidun palautumisen välisistä yhteyksistä. Tuloksia voidaan soveltaa muihinkin 24/7 yhteiskunnan töihin, joiden piirteinä ovat asiantuntijuus, informaatiotulva, aikapaine ja epäsäännöllinen vuorotyö.

Kyselytutkimuksen kohderyhmänä oli 750 epäsäännöllistä vuorotyötä tekevää mediatyöntekijää ja yhtä suuri samasta yrityksestä satunnaistettu säännöllistä päivätyötä tekevä vertailuryhmä. Kyselyssä kartoitettiin terveydentilaa, elintapoja, subjektiivisia oireita, työn piirteitä ja henkistä hyvinvointia. Fysiologisiin mittauksiin satunnaistettiin 75 työntekijää kummastakin ryhmästä. Autonomisen hermoston tilaa arvioitiin työ- ja kotioloissa tehdyllä EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnillä ja autonomisen hermoston toimintakoesarjalla. Sylkinäytteistä analysoitiin kortisoli- ja melatoniinihormonit. Lisäksi tehtiin liikeaktiivisuusmittaus (aktigrafia).

Tuloksia on julkaistu vertaisarvioituina tieteellisinä artikkeleina. Niissä on tutkittu työn hallinnan vaikutuksia autonomisen hermoston palautumiseen, autonomisen hermoston yöllisen palautumisen ja hormonaalisen vuorokausiprofiilin muutosten yhteyksiä päiväväsymykseen sekä stressin ja epäsäännöllisen vuorotyön ilmentymiä stressihormoni kortisolin erityksessä. Lisäksi arvioidaan huonon palautumisen merkitystä eräissä keskeisissä kansansairauksissa. Tieteelliset artikkelit muodostavat osan vuoden 2013 aikana valmistuvaa väitöskirjaa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Harri Lindholm

Tiedote

Työstä palautumisen seurantaan herättävä

1.6.2013

Erikoislääkäri
Harri Lindholm Työterveyslaitoksesta esittää, että
työpäivänä koetun stressin lisäksi kartoitettaisiin myös
työntekijöiden palautumista. Hän toivoo, että työterveyshuolloissa
järjestelmällisesti kartoitettaisiin unen laatu osana
palautumisarviota. Lindholm esittää lääketieteen väitöskirjassaan
mallin mediatyöntekijöiden stressin ja palautumisen arvioinnista
työterveyshuollossa. Lindholm viimeisteli väitöskirjansa
Työsuojelurahaston stipendin avulla.

Väitöskirjassaan Lindholm analysoi koetun ja fysiologisesti
mitatun stressin yhteyksiä radio- ja televisiotyössä. Aineistonsa
hän hankki lähettämällä postikyselyn 1 500 Yleisradion
työntekijälle, joista puolet teki epäsäännöllistä vuorotyötä ja
puolet säännöllistä päivätyötä. Vuorotyöläisistä vastasi yli 600,
päivätyöntekijöistä alle 300.

Vuorotyöläisellä tuplariski päiväväsymykseen

Lindholm kartoitti työn piirteitä, koettua stressiä, fyysistä ja
psyykkistä terveyttä, unta ja elintapoja. Jos heränneellä on
tavallista voimakkaampi kortisolieritys, se voi viitata
haitalliseen stressiin. Kortisoli eli hydrokortisoni on niin
sanottu stressihormoni, lisämunuaisen kuorikerroksen hormoni.
Lindholmin mukaan mediatyöntekijöillä kiihtynyttä kortisolieritystä
selittivät koettu stressi, lyhyt uni ja epäsäännöllinen
vuorotyö.

Epäsäännöllistä vuorotyötä tehneet mediatyöntekijät kohtasivat
kaksinkertaisen päiväväsymysriskin verrattuna päivätyötä
tehneisiin. Kaikista työntekijöistä noin 40 prosenttia koki työn
hallintansa hyväksi, samansuuruinen osuus huonoksi. Yli 45-vuotiaat
kokivat tavallisimmin hallitsevansa työnsä hyvin.

Todettuihin unihäiriöihin liittyivät masentuneisuus, kohonnut
verenpaine ja huonoksi koettu terveys. Kovasti stressaantuneilla
työntekijöillä oli kaksinkertainen nukahtamisvaikeusriski muihin
verrattuina.

Hyvä työn hallinta on hyvä palauttaja

Sopiva määrä stressiä ja hyvä palautuminen vahvistavat
elimistöä; liiallinen stressi ja huono palautuminen heikentävät
toimintakykyä. Hyvään työn hallintaan kannattaa satsata, koska se
tukee itsenäisesti hyvää palautumista. Huono työn hallinta lisää
elimistön huonon palautumisen vaaraa.

Työssä jaksaminen edellyttää terveellisiä elintapoja. Lindholm
suosittaa, että palautumista arvioitaisiin osana työntekijän
terveyden ja hyvinvoinnin seurantaa. Työn hallinta tai
epäsäännöllinen vuorotyö ja muut työn piirteet voivat joko tukea
tai heikentää palautumista merkittävästi.

Lindholm esittää, että työterveyshuolloissa seurattaisiin
varsinkin epäsäännöllistä vuorotyötä tekevien unen laatua. Kova
stressi ja huono palautuminen nivoutuvat mitattavissa oleviin
autonomisen hermoston, stressihormonien ja vuorokausirytmin
säätelyhormonien erityksen muutoksiin.

Mittaritieto työpaikalta riskien hallintaan

Stressiä ja palautumista voi käytännön tarpeisiin kartoittaa
yksinkertaisilla, hyvin valituilla kysymyksillä. Erityistilanteissa
fysiologiset mittaukset voivat täydentää tietoja.

Uudet mittaustekniikat, kuten luotettava sykevälivaihtelun
rekisteröinti ja hormonaaliset analyysit sylkinäytteistä,
mahdollistavat tiedon keräämisen työntekijän todellisessa
elinympäristössä.

Fysiologisten mittausten käyttö edellyttää perehtyneisyyttä
mittausteknologiaan, kykyä tulkita tuloksia suhteutettuna
taustatietoihin ja kokemusta virhelähteiden tunnistamisesta.

Moderni mittausteknologia tarjoaa monia työkaluja työntekijän
terveysriskien arviointiin oikeassa työympäristössä. Fysiologisten
mittausten yhdistäminen työntekijän kokemiin tuntemuksiin ja
mitattuihin työympäristön tekijöihin, esimerkiksi erilaiset
työhygieeniset mittaukset, on lupaava tapa kohdentaa
työhyvinvointia uhkaavien riskien hallintaa työpaikoilla.

Harri Lindholmin Physiological determinants and assessment of
stress and recovery among media workers -väitöskirja tarkastettiin
Helsingin yliopistossa 18. lokakuuta 2013.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Lindholm Harri. 2013. Physiological determinants and assessment of stress and recovery among media workers. Helsinki: Finnish Institute of Occupational Health. Suomen yliopistopaino Oy, Juvenes Print, Tampere. ISBN 978-952-261-332-5, ISBN 978-952-261-333-2 (pdf), ISSN 1237-6183, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-333-2 Avaa

Myynti Työterveyslaitoksen verkkokauppa http://bot.fi/b3s