SujuKE – Sujuvuutta työhön kognitiivisella ergonomialla -interventiotutkimus

Hanketiedot

Hankenumero
117155

Hakija
Työterveyslaitos

Toteuttaja
Työterveyslaitos

Lisätietoja
Virpi Kalakoski
virpi.kalakoski@ttl.fi

Toteutusaika
1.8.2017 - 31.12.2019

Työsuojelurahaston päätös
7.6.2017
145 000 euroa

Kokonaiskustannukset
248 307 euroa

Tulokset valmistuneet
2.6.2020

Tiivistelmä

Digitalisoituvassa ja muuttuvassa työelämässä keskiöön nousee kognitiivinen ergonomia. Siinä huomio on työhön liittyvissä tiedonkäsittelyn vaatimuksissa ja kognitiivisissa kuormitustekijöissä. Tämän hankkeen tavoitteena on saada tutkimusnäyttöön perustuvaa tietoa työpaikoilla toteutettavien kognitiivisen ergonomian toimenpiteiden vaikuttavuudesta. Tutkimus kohdentuu organisaatioihin, joissa tehdään toimistotyötä jossa korostuu tietotyön piirteet: tietointensiivisyys, uuden oppiminen ja tietojärjestelmien käyttö. Tutkimus on kenttäkoe, jossa tarkastellaan kognitiivisen ergonomian toimenpiteiden vaikutuksia vertailemalla pitkittäistutkimuksessa luonnollisia ryhmiä, jotka on satunnaistettu koe- ja kontrolliryhmiin. Tulosmuuttujina tarkastellaan työn olosuhteita, työn sujuvuutta, työhyvinvointia ja tuottavuutta. Tulokset kertovat missä tulosmuuttujissa ja kuinka suuria vaikutuksia saadaan kun organisaatiossa toteutetaan kognitiivisen ergonomian parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Tuloksia voidaan hyödyntää kun tavoitteena on vähentää tarpeettomia kuormitustekijöitä ja parantaa työn sujuvuutta, tuottavuutta ja hyvinvointia työssä. Tutkimus tuo esiin konkreettisia keinoja, joiden avulla kognitiivisen ergonomian hyviä käytäntöjä otetaan käyttöön ja vakiinnutetaan työpaikoilla. Toimintamallia ja materiaalia voi soveltaa myös muualla kuin toimisto- ja tietotyössä. Tulokset valmistuvat syksyllä 2019.

Hankkeen vastuuhenkilö

Virpi Kalakoski

Tiedote

Kognitiivista ergonomiaa parantamalla voidaan vähentää häiriöitä ja inhimillisiä virheitä

2.6.2020

Tiivistelmä

Kognitiivisia kuormitustekijöitä on tärkeä hallita, koska niiden esiintyminen on yhteydessä työssä suoriutumiseen, työturvallisuuteen sekä työn terveysvaikutuksiin. SujuKE-tutkimuksessa toteutettiin ryhmäsatunnaistettu interventio kolmessa toimistotyötä tekevässä organisaatiossa ja seurattiin sen toteuttamista ja tuloksia kyselyillä, haastatteluilla ja työpajoissa. Niihin osallistui kymmenistä satoihin työntekijää. Kognitiivisen ergonomian interventioryhmässä työyksiköt suunnittelivat ja toteuttivat toimenpiteitä häiriöiden, keskeytysten ja tietotulvan vähentämiseen. Tulokset osoittivat, että tietyissä organisaatioissa ja yksiköissä häiriöt ja kognitiiviset virheet vähenivät ja työn laadun koettiin parantuneen.

Lähtökohdat

Digitalisoituvassa työssä korostuu kyky käsitellä tietoa ja oppia jatkuvasti uutta. Jotta kognitiivinen aivotyö on sujuvaa ja terveellistä, on tärkeää hallita työn kognitiivisia kuormitustekijöitä, kuten häiriöitä, keskeytyksiä ja tietotulvaa. SujuKE-tutkimuksessa toteutettiin tiettävästi ensimmäinen laaja työpaikkatason kognitiivisen ergonomian interventio satunnaistetuissa ryhmissä. Tavoitteena oli saada tietoa paitsi intervention vaikutuksista myös toteutumisen onnistumisen tekijöistä.

Aineisto

Tutkimukseen osallistui neljästä (ala)organisaatiosta 36 yksikköä, joissa tehdään tietotyötä erilaisissa toimistoympäristöissä. Aineisto kerättiin lukuisissa aikapisteissä ennen interventiota, sen aikana ja intervention jälkeen. Tutkimuksen alkukyselyyn osallistui 640 vastaajaa ja loppu- ja seurantakyselyihin 236–271 vastaajaa. Lisäksi mukana oli kymmenistä satoihin osallistujaa haastatteluissa, interventiotehtäväkyselyissä ja arviointipajoissa sekä ei-satunnaistetussa passiivisessa ryhmässä.

Menetelmät

Tutkimuksessa vertailtiin satunnaistettuja ryhmiä. Kognitiivisen ergonomian interventioryhmässä pyrittiin vähentämään häiriöitä, keskeytyksiä ja tietotulvaa. Aktiivisessa verrokkiryhmässä tavoitteena oli palautumisen, työkuormituksen hallinnan ja työn ja vapaa-ajan tasapainon tukeminen. Aineistoa kerättiin kyselyillä, haastatteluilla ja havainnoinnilla. Vaikutuksia tarkasteltiin tilastollisella sekamallilla sekä laadullisilla menetelmillä ja toteutumisen onnistumista prosessiarvioinnilla.

Tulokset ja johtopäätökset

Kognitiivisen ergonomian parantamiselle on tarvetta. Valtaosa tutkimukseen osallistuneista työntekijöistä työskenteli kuormittavien häiriöiden, keskeytysten ja tietotulvan keskellä. Kognitiivista ergonomiaa parantamalla onnistuttiin vähentämään erityisesti häiriöitä sekä kognitiivisia virheitä ja organisaatioissa koettiin, että työn laatu parani ja toimintakulttuuriin syntyi muutoksia. Vaikutukset tulivat esiin yhdysvaikutuksina: tietyissä organisaatioissa ja yksiköissä saatiin tuloksia.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

SujuKE-tutkimuksessa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa laajan työpaikkatasolla toteutetun kognitiivisen ergonomian intervention vaikutuksia satunnaistetulla asetelmalla. Tulokset osoittavat, että jos työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa ja he pääsevät suunnittelemaan arjen työn käytäntöjä ja toteuttamaan niitä, häiriöitä ja kognitiivisia virheitä onnistutaan vähentämään. Sujuvan aivotyön tietopankki tarjoaa työpaikkojen käyttöön tutkimuksen aikana kehitetyt kognitiivisen ergonomian keinot.

Aineisto

Virpi Kalakoski, Sanna Selinheimo, Teemu Paajanen, Hilkka Ylisassi, Sari Käpykangas, Teppo Valtonen, Jarno Turunen, Anneli Ojajärvi, Pauliina Toivio, Heidi Lahti, Heli Järnefelt, Heli Hannonen. SujuKE – Sujuvuutta työhön kognitiivisella ergonomialla. Työterveyslaitos.
ISBN 978-952-261-894-8 (nid.)
ISBN978-952-261-895-5(PDF) Avaa