Sujuvan aivotyön malli esimiehille
Kehittämisavustus
Hanketiedot
Hankenumero
190227
Hakija
Vantaan kaupunki
Toteuttaja
Työterveyslaitos
Lisätietoja
Susanne Laine
susanne.laine@vantaa.fi
Toteutusaika
10.5.2019 - 30.6.2020
Työsuojelurahaston päätös
6.5.2019
4 250 euroa
Kokonaiskustannukset
8 500 euroa
Tulokset valmistuneet
9.9.2020
Tiivistelmä
Kehittämishanke toteutetaan Vantaan kaupungin ikääntyneiden ja vammaisten asiakasohjausyksiköissä, joissa on tunnistettu aivokuormaa aiheuttavia tekijöitä, kuten keskeytyksiä, tietotulvaa ja tietoon liittyviä epäselvyyksiä. Kuormittuminen on tullut esiin myös yksikössä tehdyissä kartoituksissa. Suomalaisessa työelämässä ei ole toistaiseksi panostettu riittävästi kognitiivisen ergonomian näkökulman huomioimiseen. Esimiehillä ei ole vielä riittävästi osaamista tunnistaa kognitiivisesti kuormittavia olosuhteita eikä välineitä kognitiivisen ergonomian parantamiseksi.
Tavoitteena on kehittää esimiesten kognitiivisen ergonomian osaamista, luoda uusia keinoja, välineitä toimintamalleja kognitiivisen ergonomian parantamiseksi koko työyhteisöön sekä juuruttaa sujuvan aivotyön malli ja kognitiivinen ergonomia osaksi arjen toimintaa. Päämenetelmänä käytetään osallistavaa ja vuorovaikutteista työpajatyöskentelyä, johon osallistetaan esimiehet, työntekijät ja heistä koostuva työhyvinvointiryhmä. Kehittämishanke etenee prosessimaisesti, jonka aikana käynnistetään toimenpiteitä, joita kokeillaan ja seurataan.
Hankkeen hyötyinä ja lopputuloksena on otettu käyttöön sujuvan aivotyön malli, esimiesten ja työntekijöiden osaaminen kognitiivisesta ergonomiasta on parantunut, kuormittuminen vähentynyt, työntekijät ottavat itse vastuuta työn organisoinnista ja sujuvoittamisesta. Esimiesten tukena on työhyvinvointiryhmä, joka auttaa aivotyöasioiden edistämisessä ja juurruttamisessa.
Hankkeen vastuuhenkilö
Susanne Laine
Tiedote
Aivotyön kehittämishanke - Sujuvan aivotyön malli esimiehille
9.9.2020Tiivistelmä
Hankkeen tavoitteena oli luoda esimiehille sujuvan aivotyön malli, jolla vähennetään yksiköissä turhaa aivokuormaa sekä parannetaan työn sujuvuutta, tuottavuutta ja työssä jaksamista. Tavoite jaettiin kolmeen osatavoitteeseen, jotka olivat: Osatavoite 1: Kehittää esimiesten kognitiivisen ergonomian osaamista. Osatavoite 2: Luoda työyhteisöihin uusia keinoja, välineitä ja toimintamalleja kognitiivisen ergonomian parantamiseksi. Osatavoite 3: Juurruttaa Sujuvan aivotyön malli.
Lähtökohdat
Työyhteissö tunnistettu työntekijöiden kuormittumista ja sujuvan työn esteitä. Havaintoja tukivat työolokyselyt ja -kartoitukset, joissa nousi esiin aivokuormaa aiheuttavia tekijöitä. Työyhteisöissä ei oltu kiinnitetty huomioita kognitiiviseen ergonomiaan eikä siitä ollut riittävästi tietoa ja osaamista. Hankkeen ulkopuolisena asiantuntijana toimi Työterveyslaitos, joka sovelsi Aivotyön avaimet -mallia. Kognitiivisen ergonomian avulla voidaan vähentää kognitiivista kuormitusta (Kalakoski 2016).
Kohderyhmät
Vantaan kaupungin ikääntyneiden asiakasohjausyksikön noin 50 työntekijää ja kaksi esimiestä sekä vammaisten asiakasohjausyksikön noin 20 työntekijää ja yksi esimies. Hankkeessa oli mukana työhyvinvointiryhmä, joissa oli työntekijöitä molemmista yksiköistä.
Menetelmät
Päämenetelmänä käytettiin osallistavaa ja vuorovaikutteista työpajatyöskentelyä, johon osallistettiin esimiehet, työntekijät ja työhyvinvointiryhmän jäsenet. Prosessimaisesti edenneen kehittämishankkeen aikana käynnistettiin kokeiluun toimenpiteitä, joiden toimivuutta seurattiin. Uutuusarvoina voidaan todeta työhyvinvointiryhmän toiminta ja aivotyöasioiden vieminen päivittämisjohtamisen käytäntöihin.
Vaikuttavuus
Hanketta voi arvioida asetettujen tavoitteiden näkökulmasta. Sujuvan aivotyön malli tarkoittaa työyhteisössä toimintatapaa, jossa aivotyöasiat eivät ole irrallisia hyvinvointia ja työn sujuvuutta tukevia toimintatapoja, vaan osa normaalia työyhteisön toimintaa. Tavoitteen saavuttaminen näkyy seuraavissa toimintavoissa: 1)Tunnistetaan aivokuormaa aiheuttavia tekijöitä sekä tietävät miten aivokuormaa voi vähentää 2) uusia käytäntöjä käytössä 3) aivotyöasiat päivittäisjohtamisessa.
Uutuusarvo ja sovellettavuus
Suomalaisessa työelämässä ei ole toistaiseksi huomioitu riittävästi kognitiivista ergonomiaa esimiestyössä. Suomalaisilla työpaikoilla kannattaisikin lisätä esimiesten sisältöosaamista kognitiivisesta ergonomiasta ja pohtia keinoja miten aivotyöasiat näkyvät päivittäisjohtamisessa. Kannattaa myös pohtia tarvitseeko esimies tuekseen työparin aivotyöasioiden edistämisessä.
Aineisto
Kirsi Luokkala, Teppo Valtonen, Työterveyslaitos. Sujuvan aivotyön malli esimiehille. Vantaan kaupungin ikääntyneiden ja vammaisten asiakasohjausyksikkö. Loppuraportti. 2020 Avaa