Sukkulamadot sisäilmaongelmien biosensoreina

Tiivistelmä

Sisäilmaongelmat heikentävät terveyttä ja työkykyä sekä aiheuttavat suoranaisia taloudellisia menetyksiä sairaspoissaolojen takia. Hankkeen tavoitteena on kehittää biologisia toksisuustestejä, joilla voitaisiin kätevästi, luotettavasti ja toistettavasti analysoida kosteusvaurioita indikoivien ja sisäilmaongelmia aiheuttavien mikrobien, kuten homeiden ja sädesienten terveydelle haitallisia vaikutuksia. Testien avulla voitaisiin sisätiloja monitoroida sekä ennen että jälkeen korjausten, ja siten merkittävästi rajoittaa altistumista ja huonon sisäilman aiheuttamia oireita.

Näytteiden biomonitorointiin käytetään sukkulamatoja, joiden kehittynyt hermosto aistii karkottavina aineina monia ihmisellekin oireita aiheuttavia hajuaineita. Käytössä on eri sukkulamatokantoja, joiden sisältämät reportterigeenit tuottavat fluoresoivaa valoa altistuessaan stressaaville hajuille tai muille haitallisille ympäristötekijöille. Näiden reportterigeenien aktiivisuuksia mitataan laadullisesti ja määrällisesti fluoresenssimikroskopian ja spektrofluorometrian avulla. Lisäksi monitoroidaan sukkulamatojen aistinvaraisen käyttäytymisen muutoksia sekä niiden lisääntymistä, lamaantumista ja kuolleisuutta.

Vuoden mittaisen pilottihankkeen aikana menetelmiä on tarkoitus optimoida sekä selvittää, minkätyyppiset näytteet ja mitkä sukkulamatokannat sisäilmaongelmien biomonitorointiin parhaiten soveltuvat.

Turun yliopiston hankkeessa on mukana sekä Biologian laitoksen Eläinfysiologian oppiaineen että Aerobiologian yksikön tutkijoita, ja sen tuloksia on tarkoitus esitellä sekä alan asiantuntijoille että yleisölle.

Hankkeen vastuuhenkilö

Päivi Koskinen

Tiedote

Sukkulamatotutkimus tuo uusia keinoja sisäilmaongelmien testaamiseen

Sukkulamadot saattavat olla tärkeässä roolissa sisäilmaongelmien testaamisessa, todetaan Turun yliopistossa meneillään olevassa tutkimuksessa.

Kaksiosaisen hankkeen pilottivaiheen tavoitteena oli testata fluoresoivia reporttereita ilmentävien sukkulamatokantojen herkkyyttä sisäilman tai rakennusmateriaalinäytteiden sisältämille terveydelle haitallisille ympäristötekijöille, kuten kosteusvaurioita indikoiville mikrobeille ja niiden tuottamille toksiineille.

Altistuksen aiheuttamia vasteita mitattiin fluoresenssimikroskopiaa, spektrometriaa ja kemotaksiakokeita käyttäen ja tulokset analysoitiin tilastollisen analyysin ohjelmilla.

Lupaavia tutkimustuloksia

Pilottihanke osoitti, että eri menetelmät toimivat teknisesti. Alustavat tulokset vaikuttavat myös lupaavilta, sillä altistus mikrobeille tai niiden tuottamille toksiineille näyttää aiheuttavan sukkulamadoissa selkeän fluoresoivan vasteen, jota voidaan eri menetelmin kvantitatiivisesti mitata.

Turun yliopiston tutkimusryhmä onnistui myös osoittamaan, että nämä menetelmät tukevat toisiaan eli että niillä saadaan luotettavasti samansuuntaisia tuloksia.

Näytteiden käsittelyn optimointia on yhä tarpeen jatkaa. Dosentti Päivi Koskisen ja FT Annika Saarton tutkimusryhmä haluaa selvittää, minkätyyppiset altisteet tuottavat selkeimmät vasteet ja millaisilla pitoisuuksilla ja altistusajoilla niiden aiheuttamia vasteita kannattaa tutkia. Tutkijat selvittävät myös, mitkä sukkulamatokannoista soveltuvat parhaiten sisäilmatutkimuksiin. 

Hankkeen työryhmään saatiin koottua tarvittavaa asiantuntemusta sekä sukkulamatojen että sisäilmaongelmien osalta.  Jatkohankkeessa mahdollista tuottaa uutta arvokasta tietoa sisäilmaongelmien arvioinnin ja ennaltaehkäisyn tehostamiseksi.

Pitkän tähtäyksen tavoite on kehittää fluoresoivien reportterikantojen avulla laboratorio- ja tai kenttäkäyttöön toksisuustesti tai testipatteristo, jonka avulla työpaikoilla ilmeneviä sisäilmaongelmia voidaan nopeasti, luotettavasti ja edullisesti monitoroida.  

Työsuojelurahasto on tukenut tutkimuksen tekemistä.

Toimittaja
Terhi Friman

Aineisto

Päivi Koskinen ja Annika Saarto. . Loppuraportti. Turun yliopisto. Biologian laitos ja Aerobiologian yksikkö. 2018. ISBN 978-951-29-7164-0 (nid.) ISBN 978-951-29-7165-7 (PDF) Avaa