Suojaava ilmanjako sairaaloiden eristystiloissa

Tiivistelmä

Hankkeessa etsitään eristystilan optimaalista ilmanjakotapaa henkilökunnan suojauksen kannalta laboratoriossa suoritettavin mittauksin (merkkiainemittaukset, savuvisualisoinnit, virtauskenttämittaukset, virtausmallinnus). Vaihtelemalla ilmanjakotapoja, tulo- ja poistoilmaelinten tyyppejä ja sijainteja, ottamalla huomioon liike (hoitaja, ovi) ja realistiset lämpökuormat pyritään löytämään keinot ohjata potilaasta peräsin olevat patogeenit pois hoitajan oleskeluvyöhykkeeltä kohti poistoilmaelintä mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti.

Suomessa ei ole kansallisia ilmaeristystilojen ilmanvaihdon suunnitteluohjeita. Myöskään muiden maiden ohjeissa ei ole annettu selkeitä ohjeita ilmanjakotavoista tai tulo- ja poistoilmaelinten tyypeistä ja sijanneista. Kuitenkin ilmanvaihdon ja erityisesti ilmanjaon ja huonevirtauksien merkitys ilmavälitteisten infektioiden leviämiselle on huomattava ja parantamalla niiden suunnittelua ja toteutusta voidaan luoda merkittävästi paremmat, muita menetelmiä (henkilökohtaiset suojaimet, hallinnolliset menetelmät) täydentävät ja näin ollen turvallisemmat työskentely/ympäristöolosuhteet eristystiloja käyttävälle henkilökunnalle.

Hanke toteutetaan 1.3.2015 – 28.2.2017 välisenä aikana. Hankkeen lopulliset tulokset ovat käytettävissä tutkimuksen päättymisen jälkeen keväällä 2017.

Hankkeen vastuuhenkilö

Hannu Koskela

Tiedote

Ilmanvaihdon pitää suojata sairaalahenkilöstöä

Sairaalan eristystilojen ilmanvaihtoa on tutkittu ja kehitetty Turun ammattikorkeakoulussa. Tutkimusryhmä suosittaa, että ilmanvaihto suunnitellaan nykyistä huolellisemmin, jotta hoitohenkilöstö ei altistu potilaasta peräisin oleville ilmavälitteisille taudinaiheuttajille. Hyvällä ilmanvaihdon suunnittelulla säilytetään myös lämpöolot tyydyttävinä. Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta.

Sairaalan ilmaeristystiloissa hoitajat ja lääkärit voivat joutua tekemisiin potilaiden kanssa, joilla on ilmavälitteinen tartuntatauti, kuten tuberkuloosi, tuhkarokko, vesirokko tai Sars.

Ilmanjako testattiin huippulaboratoriossa

Tutkimuksen pääaineistona käytettiin kokeellisia mittaus- ja mallinnustuloksia.

Kahdeksi keskeiseksi ilmanjakotavaksi valittiin kattoa pitkin puhaltava eli tyypillinen sekoittava ilmanjako ja paikallisesti alaspäin puhaltava ilmanjako.

Kokeet tehtiin Turun ammattikorkeakoulun sisäympäristön tutkimusryhmän ilmastointilaboratoriossa, jossa on täyden mittakaavan eristystilamalli.

Kokeissa sairaanhoitajaa ja potilasta simuloitiin hengittävillä lämpönukeilla. Ilmanjakojen toimivuuden, epäpuhtauksien leviämisen ja hoitajan altistumisen mittausmenetelmistä tärkeimpiä olivat merkkikaasumittaukset.

Potilaan lähellä vaaranpaikka

Tuloilmahajottimien sijainnin, ilmanjakotavan ja hoitajan paikan havaittiin suuresti vaikuttavan hoitajan altistumiseen epäpuhtauksille, joita potilaan hengitys välittää ilmassa.

Lähellä potilasta altistuminen saattoi olla kymmenkertaisesti suurempi kuin kaukana potilaasta. Myös merkittävimmät erot ilmanjakotavoissa havaittiin, kun hoitaja oli potilaan lähellä. Kun hoitaja nojasi potilaan ylle, kattoa pitkin puhaltava ilmanjako aiheutti noin 16-kertaisen keskimääräisen altistumisen verrattuna alaspäin puhaltavaan ilmanjakoon.

Myös lämpöolot vaihtelivat ilmanjakotapojen välillä. Potilaan lämpöviihtyvyyden säilyttämisen todettiin hankaloituvan, kun ilmaa puhallettiin alaspäin.

Suosituksia tekniikkaan ja ohjeistukseen

Tutkijat tekevät monia suosituksia sairaalahenkilöstön turvallisuuden edistämiseksi. Ensinnäkin tuloilman jakoon tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, kun eristystilojen ilmastointia suunnitellaan.

Sairaalahenkilöstöä pitäisi perehdyttää nykyistä paremmin ilmanvaihdon merkitykseen, jotta henkilöstö osaisi suojautua ilmavälitteisiltä infektioilta.

Ilmanvaihdon toiminta, paine-erojen hallinta ja olosuhteiden pysyvyys tulisi varmistaa koko tilan tai rakennuksen elinkaaren aikaisiksi.

Tuloksia on jo esitelty useissa kansainvälisissä konferensseissa ja kansallisissa seminaareissa. Tulosten esittely jatkuu.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Petri Kalliomäki ja Hannu Koskela: . Turun ammattikorkeakoulun raportteja 244. Turku 2018. 68 sivua. ISBN-978-952-216-670-8 (painettu), ISSN 1457-7925 (painettu), ISBN 978-952-216-671-5 (pdf), ISSN 1459-7764. Avaa