Suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen suhtautuminen maahanmuuttoon ja etniseen syrjintään -väitöskirjatyö

Tiivistelmä

Tutkimus selvittää suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen suhtautumista maahanmuuttoon 2000-luvulla.

Tutkimus on neliosainen. Ensimmäinen osa selvittää ammattiyhdistysliikkeen liitto- ja yhdistystason toimijoiden suhtautumista maahanmuuttajiin ja etniseen syrjintään suomalaisilla työmarkkinoilla käyttäen fokus-ryhmä tutkimusmetodia. Toinen osa tutkimuksesta koostuu kattavasta kyselystä ammattiliitoille heidän työstään maahanmuuttajien parissa. Kolmannessa osassa tutkimusta selvitetään keskusjärjestötasolla toimivien henkilöiden suhtautumista maahanmuuttoon ja etniseen syrjintään ja viimeisessä osassa Suomesta saatuja tuloksia verrataan Eurooppalaisiin liittoihin.
Tutkimus valmistuu vuoden 2012 aikana.

Hankkeen vastuuhenkilö

Tiina Ristikari

Tiedote

Suomalaiset ammattiliitot eivät tunnista etnistä syrjintää omalla toimialallaan

Tiina Ristikari selvitti Tampereen yliopistolle ja
Siirtolaisinstituutille tekemässään väitöstutkimuksessa suomalaisen
ammattiyhdistysliikkeen suhtautumista maahanmuuttoon ja etniseen
syrjintään suomalaisilla työmarkkinoilla 2000-luvulla.
Työsuojelurahasto tuki tutkimusta stipendillä.

Tulosten mukaan suomalainen ay-liike tukee maahanmuuton
työmarkkinasidonnaisuutta, mutta maahanmuuttajien edunvalvonnan
kysymykset jakavat toimijoita.

Suomalaiset ammattiliitot tiedostavat etnisen syrjinnän
yleisyyden ja ymmärtävät sen eri muodot, mutta pitävät syrjintää
enemmän työmarkkinoiden yleisenä kuin omaa toimialaa koskevana
ongelmana.

Ristikari vertasi suomalaisia tuloksia eurooppalaiseen
kontekstiin ja havaitsi, että Suomessa maahanmuuttajien etuja
valvotaan pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin periaatteiden
mukaan.

Suomalaisessa ammattiyhdistysliikkeessä etnistä syrjintää
käsitellään osana tasa-arvon retoriikkaa, jossa maahanmuuttajien
erityiskysymykset eivät saa erityiskohtelua.

Tutkimus oli neliosainen

Ristikari keräsi tutkimusta varten uusia määrällisiä ja
laadullisia aineistoja ay-liikkeen eri tasoilta ja yhdisti niitä
useita eri menetelmiä käyttäen.

Tutkimus oli neliosainen. Ensimmäinen osa selvitti
ammattiyhdistysliikkeen liitto- ja yhdistystason toimijoiden
suhtautumista maahanmuuttajiin ja etniseen syrjintään suomalaisilla
työmarkkinoilla käyttäen fokus-ryhmä -tutkimusmetodia.

Toinen osa tutkimuksesta koostui kattavasta kyselystä
ammattiliitoille niiden työstä maahanmuuttajien parissa.

Kolmannessa osassa tutkimusta selvitettiin keskusjärjestötasolla
toimivien henkilöiden suhtautumista maahanmuuttoon ja etniseen
syrjintään.

Viimeisessä osassa Ristikari vertasi Suomesta saatuja tuloksia
eurooppalaisiin liittoihin.

Suomalaiset työmarkkinajärjestöt suhtautuvat myönteisesti
maahanmuuttajiin

Vaikka maahanmuutto Suomeen alkoi merkittävässä määrin
1980-luvulla ja kiihtyi 1990-luvulla, ammattiyhdistysliikkeen
ensimmäiset viralliset maahanmuuttoa koskevat kannanotot
julkaistiin vasta 1990-luvun loppupuolella ja 2000-luvun alussa.
1990-luvun alkupuolella ammattiyhdistysliikkeen päähuoli kohdistui
massatyöttömyyden aiheuttamiin ongelmiin.

Maaliskuussa 2006 työmarkkinajärjestöt esittivät yhteisen
kannanoton uuteen lakiesitykseen, joka koski työperäisen
maahanmuuton edistämistä. Yhteisessä kannanotossaan
työmarkkinaosapuolet ilmaisivat päämääränään parantaa yhteiskunnan
ja työpaikkojen asenteita maahanmuuttajia kohtaan ja kehittää
parempia ehtoja monikulttuuriselle työelämälle.

Lisäksi kukin työmarkkinakeskusjärjestö esitti omat
kannanottonsa, jotka erosivat lievästi toisistaan.

Ohjelmia helpottamaan integroitumista

Kolme keskusjärjestöä, Akava, STTK ja SAK, kehittivät ohjelmia,
joiden tavoitteena oli helpottaa maahanmuuttajien integroitumista
työmarkkinoille. Yksi tällainen verkostoitumisprojekti oli
Mosaiikki – erilaisuuden etu. Mosaiikki-projektin ideana oli lisätä
tasa-arvoa työpaikalla ja tuoda esiin moniarvoisuuden etuja.

Keskusjärjestöt myös julkaisivat oppaan
A Guide for Immigrant Workers, jossa esitellään
suomalaista työmarkkinamallia ja kerrotaan, miten
ammattiyhdistyksen jäseneksi liitytään ja miksi jäsenyys on
tärkeää.

Maahanmuuton ensimmäisinä vuosina SAK:lla oli aktiivisin rooli
maahanmuuttajien integroimisessa. SAK raportoi vuonna 2006, että
järjestön jäsenistöstä yksi prosentti eli 12 000 henkilöä oli
maahanmuuttajia. Muilta keskusjärjestöiltä ei ollut saatavana
vastaavia tietoja.

SAK koordinoi kaksi projektia, joiden tarkoituksena oli edistää
toleranssia ja monikulttuurisuutta työpaikoilla. Toinen
projekteista oli ETMO – monikulttuurisuus voimavarana. Se
kehitettiin osana Euroopan unionin tasa-arvoprojekteja vuosina 2001–
2005.

Maahanmuuttajien edunvalvonta suomalaisten
käsissä

Suomalaisten ammattiliittojen toimijoille tehdyn kyselyn
tulosten mukaan useimmissa liitoissa alkuperäiset suomalaiset
käsittelevät maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä, eivätkä useimmat
liitot olleet palkanneet maahanmuuttajia.

Lähes 90 prosentissa suomalaisista ammattiliitoista ei ollut
yhtään maahanmuuttajaa johtotehtävissä. Liittojen edustuselimissä
tilanne oli hieman parempi: vain 60 prosenttia raportoi, että
niillä ei ollut maahanmuuttajaedustajia.

Monessa liitossa ei joko ollut nimetty maahanmuuttoasioista
vastaavaa henkilöä tai tällä henkilöllä oli myös muita
tehtäviä.

Suomalaisista ammattiliitoista vain 18 prosentin strategiaan
kuului lisätä maahanmuuttajajäsentensä määrää. Eurooppalaisessa
kyselyssä vastaava prosenttiluku oli 50.

SAK:n jäsenliitot näyttivät olevan liberaalimpia siinä, keille
ne olivat halukkaita antamaan palveluja. Lähes puolet SAK:n
jäsenliitoista ilmaisi halukkuutensa tarjota palveluja
ei-jäsenille, kun taas mikään Akavan ja STTK:n jäsenliitoista ei
ollut siihen halukas.

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että vaikka erot liittojen
välillä olivat aika pieniä, SAK:n jäsenliitot raportoivat
useimmista maahanmuuttajille suunnatuista palveluista ja siitä,
että niillä oli eniten maahanmuuttajataustaisia jäseniä.

Ainoat pelkästään maahanmuuttajille tarkoitetut palvelut olivat
vieraskieliset rekrytointiaineistot, joita oli puolella
suomalaisista ammattiliitoista. Sen sijaan maahanmuuttajille
tarjottavat koulutusaineistot sekä juridiset ja muut palvelut
edellyttivät liiton jäsenyyttä lähes 90 prosentissa liitoista.

Siinä missä suomalaiset ammattiliitot suurelta osin tarjosivat
samoja palveluja kaikille jäsenilleen ja räätälöivät palvelut
vastaamaan kaikkien jäsenten tarpeita, suuressa osassa Euroopan
unionin liitoista oli kehitetty palveluja ja koulutusohjelmia,
joissa keskityttiin maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen
erityiskysymyksiin.

Suomalaiset ammattiliitot tiedostavat etnisen
diskriminoinnin

Suomalaiset ammattiliitot olivat tietoisia suomalaisilla
työmarkkinoilla ilmenevästä etnisestä diskriminaatiosta, ja sen
arveltiin olevan keskitasoa.

Vaikka etninen diskriminointi tunnistettiinkin yhdeksi
keskeisistä tekijöistä, jotka haittaavat maahanmuuttajia, vielä
yleisempänä pidettiin maahanmuuttajien ominaisuuksia.

Eurooppalaisen ETUC-kyselyn tulokset olivat yhteneviä
suomalaisten tulosten kanssa. Maahanmuuttajien työmarkkinoilla
kokemia vaikeuksia selitettiin useimmissa maissa monen tekijän
yhteissummana, ja näistä tekijöistä mainittiin useimmiten
kielivaikeudet. Esiin tulivat myös hyväksyttävän pätevyyden
puuttuminen, isäntämaan ennakkoluulot ja maahanmuuttajien vaikeudet
ymmärtää uuden kotimaansa yhteiskuntajärjestelmää.

Väitöskirjan lisäksi opas

Väitöskirjan oheismateriaalina syntyi opas henkilöstön
edustajille maahanmuutosta yhteistyössä SAK:n, STTK:n ja Akavan
kanssa nimeltään:
Faktaa ja fiktiota maahanmuutosta. Opas henkilöstön
edustajille.

Ristikarin väitöskirja tarkastettiin Tampereen yliopistolla 11.
tammikuuta 2013.

Toimittaja
Liisa Strann

Aineisto

Ristikari Tiina. 2012. Finnish Trade Unions and Immigrant Labor. Migration Studies C 22. Institute of Migration. ISBN 978-952-5889-42-0, ISSN 0356-780X. ISBN 978–952–5889–43–7 (pdf), ISSN 0356–780X (pdf). Avaa

Myynti: Institute of migration, Eerikinkatu 34, 20100 Turku, puh. 02 2840 440, http://www.migrationinstitute.fi  info@siirtolaisuusinstituutti.fi

Tampereen yliopiston väitöstiedote 11.1.2013. http://www.uta.fi/ajankohtaista/vaitokset/tiedote.html?id=80835

Opas: Faktaa ja fiktiota maahanmuutosta. Opas henkilöstön edustajille. Avaa

Ristikari Tiina. 2012. Suomalainen ay-liike, maahanmuutto ja etninen syrjintä, Työväki maahanmuuttajan. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran vuosikirja 2012.

Ristikari Tiina. 2012. Työelämän portinvartijat, syrjintä ja yhdenvertaisuus. Hyvinvointikatsaus, Tilastokeskus, 5/2012.

Ristikari Tiina. 2012. Suomalainen ay-liike, syrjintä ja ennakkoluulot. Teoksessa Maahanmuutto harmaan talouden kysymyksenä. Kalevi Sorsa-Säätiön, Työelämän keskeiset muutokset 2010-luvulla -projektijulkaisu.