Suomalaisia työuria ennustavat tekijät lapsuudessa ja nuoruudessa

Tiivistelmä

Kongressissa esitellään tuloksia pitkittäistutkimuksesta, jossa on tutkittu lapsuuden ja nuoruuden psykososiaalisten tekijöiden vaikutuksia tuleviin työuriin käyttäen laajaa Pohjois-Suomen kohortti 1966- pitkittäisaineistoa. Kongressissa esitellään julkaisemattomia tuloksia siitä, millaisia ovat nyt keski-ikäisten tutkimushenkilöiden koulutus- ja työurat 16-vuotiaista 46-vuotiaiksi. Esitellään myös tuoreita tuloksia siitä, mitkä lapsuuden perheen psykososiaalisiin resursseihin ja omaan koulunkäyntiin liittyvät tekijät ennustavat päätymistä tietylle työuralle ja miten nämä ovat yhteydessä työhyvinvointiin keski-iässä. Tulokset esitellään venäläisten yhteistyökumppanien kanssa yhteisessä sessiossa, jossa teemana on positiivinen kehitys aikuisiällä Suomessa ja Venäjällä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Ellen Ek

Tiedote

Lapsuuden psykososiaaliset tekijät ennustavat työuraa

Urapsykologiaan perehtynyt tutkija ja kouluttaja Ellen Ek osallistui 24.–29. heinäkuuta Japanin Yokohamassa pidettyyn kansainväliseen psykologian kongressiin (31st International Congress of Psychology).

Hän esitteli vielä julkaisemattomia tuloksia tutkimuksesta, jossa on selvitetty lapsuuden ja nuoruuden psykososiaalisten tekijöiden vaikutuksia tuleviin työuriin. Pitkittäisaineistona on laaja Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966.

Tutkijaryhmä löysi viisi erilaista työurapolkua 16-vuotiaasta 46-vuotiaaksi: 1) Traditionaalinen kokopäiväisen työn työura, 2) Pitkälle koulutettujen työura, 3) Itsensä työllistäjät, 4) Viivästyneesti kokopäiväiseen työhön päätyneet ja 5) Löyhästi työelämään kiinnittyneet.

Näillä eri työurilla löydettiin eroja niitä ennustavissa lapsuus- ja nuoruusajan psykososiaalisissa tekijöissä ja henkilön koulumenestyksessä siten, että vähäisemmät resurssit korreloivat heikomman työuran kanssa.

Esityksen johtopäätöksissä todettiin, että lapsuus- ja nuoruusaikana kohdatut ja opitut myönteiset asenteet ovat merkittäviä, mikäli halutaan tukea itsensä työllistämistä ja korkean koulutuksen työuria.

Tulokset on saatu tutkimuksessa Positive Mind – Positiivinen kehitys aikuisuudessa, jota on toteutettu Jyväskylän yliopiston johdolla ja Suomen Akatemian rahoittamana. Hankeaika loppuu vuoden 2016 lopussa.

Kongressiesityksen muut kirjoittajat olivat Leena Ala-Mursula, Regina Garcia Velásquez, Asko Tolvanen, Markku Koiranen ja Katariina Salmela-Aro.

Työsuojelurahasto tuki Ellen Ekin osallistumista kongressiin matkastipendillä.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Konferenssin verkkosivut: www.icp2016.jp. http://www.icp2016.jp