Suomalaisten museotyöympäristöjen koetut ja mitatut vaaratekijät
Tutkimus
Hanketiedot
Hankenumero
210044
Hakija
Työterveyslaitos
Toteuttaja
Työterveyslaitos
Lisätietoja
Evgeny Parshintsev
evgeny.parshintsev@ttl.fi
Toteutusaika
1.9.2021 - 31.3.2025
Työsuojelurahaston päätös
1.6.2021
136 000 euroa
Kokonaiskustannukset
194 458 euroa
Tulokset valmistuneet
31.3.2025
Tiivistelmä
Museotyöhön liittyvistä kemiallisista ja biologisista vaaratekijöistä on vain niukasti tutkimustietoa, eivätkä suomalaisten museotyöntekijöiden käsitykset työympäristöjen vaaratekijöistä oletettavasti vastaa todellisia riskejä työpaikoilla. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa kyselytutkimusten ja työhygieenisten mittausten avulla koetut ja objektiiviset riskitekijät ja suunnitella museosektorille parhaimmin sopivat keinot akuuttien ja kroonisten terveysvaikutusten torjumiseksi.
Hankkeen vastuuhenkilö
Evgeny Parshintsev
Tiedote
Heikkolaatuiset säilytystilat ja tiedon puute lisäävät museotyön riskejä
31.3.2025Tiivistelmä
Työterveyslaitoksen toteuttaman suomalaisten museotyöympäristöjen koetut ja mitatut vaaratekijät -hankkeen tavoitteena oli tutkia museoammattilaisten altistumista kemiallisille ja biologisille vaaratekijöille sekä heidän käsityksiään työn vaaroista ja riskeistä. Aineistot kerättiin kyselyiden ja työhygieenisten mittausten avulla sekä rekistereistä. Kyselyt paljastivat, että työntekijät pitivät hometta, sisäilmaongelmia ja pölyä merkittävinä vaaratekijöinä. Mittaukset osoittivat kohonneita raskasmetalli-, pöly- ja mikrobipitoisuuksia tietyissä työympäristöissä ja työtehtävissä. Keskeistä altistumisen torjunnassa on riskinarviointi ja koulutus. Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa laajasti museo- ja kulttuuriperintötyöympäristöissä.
Kerro hankkeen käynnistämisen lähtökohdat, teoriatausta, uutuusarvo ja tavoitteet.
Museotyöympäristöissä esiintyy monenlaisia kemiallisia ja biologisia vaaratekijöitä, jotka ovat peräisin esimerkiksi museokokoelmista ja rakennuksista. Monet museoissa esiintyvät altisteet saattavat uhata työntekijöiden terveyttä, mutta aiempi tutkimus on keskittynyt pitkälti hyönteismyrkkyihin, mikrobeihin ja kokoelmien suojeluun. Hanke pyrki selvittämään keskeisimpiä altisteita, museoammattilaisten riskikäsityksiä ja kehittämään käytännön ratkaisuja terveysvaikutusten torjumiseksi museoissa.
Aineisto
Hankkeen aikana toteutettiin kaksi kyselytutkimusta ja työhygieeniset mittaukset. Ensimmäiseen kyselyyn vastasi 99 henkeä 78 eri museo-organisaatiosta ja toiseen, nimettömään, kyselyyn 118 alalla toimivaa henkilöä. Yhdeksän suomalaisen museo-organisaation erilaisista työympäristöistä kerättiin kaikkiaan satoja ilma-, pyyhintä- ja materiaalinäytteitä, joille toteutettiin yhteensä 451 laboratorioanalyysiä. Täydentäviä tietoja saatiin ASA-rekisteristä ja työperäisten sairauksien rekisteristä.
Menetelmät
Kyselyaineistot analysoitiin hyödyntäen laadullista sisällönanalyysiä sekä tilastollisia menetelmiä, kuten ristiintaulukointia, khiin neliö -testiä, Fisherin tarkkaa testiä ja Mann-Whitneyn U-testiä. Mittauksissa kerätyistä näytteistä analysoitiin mikrobeja, metalleja, hengittyvää pölyä, kvartsia, aldehydejä, PAH-, PCB- ja VOC-yhdisteitä, isosyanaatteja, asbestia ja pölyn koostumusta, ja tuloksia verrattiin haitallisiksi tunnettuihin pitoisuuksiin ja sitoviin raja-arvoihin.
Tulokset ja johtopäätökset
Museotyöympäristöissä todettiin monenlaisia kemiallisia ja biologisia altisteita, erityisesti epäasianmukaisissa säilytystiloissa ja ulkomuseorakennuksissa, joissa oli kohonneita metalli-, pöly- ja mikrobipitoisuuksia. Museoammattilaiset pitivät hometta, sisäilmaongelmia ja pölyä keskeisinä vaaratekijöinä, mutta tunnistivat syöpävaarallisia altisteita heikosti. Tietämys työturvallisuudesta oli usein puutteellista. Keskeistä altistumisen torjunnassa on kattava riskinarviointi ja koulutus.
Uutuusarvo ja sovellettavuus
Tutkimus toi uutta tietoa paitsi altistumisesta erilaisissa museotyöympäristöissä myös alan ammattilaisten tiedon puutteesta ja käsityksistä, jotka voivat suurentaa riskejä. Tuloksia voidaan soveltaa museoiden lisäksi joiltain osin myös muilla työpaikoilla, kuten konservaattori- ja arkeologiyrityksissä, kirjastoissa, arkistoissa ja antikvariaateissa. Hankkeen aikana luotiin yleistajuinen opas museoammattilaisten ja työterveyshuollon käyttöön. Opas on saatavilla suomeksi ja ruotsiksi.
Aineisto
Henna Sinisalo, Katriina Ylinen, Tiina Santonen, Evgeny Parshintsev. Suomalaisten museotyöympäristöjen koetut ja mitatut vaaratekijät. Loppuraportti. Työterveyslaitos. 2025.
ISBN 978-952-391-139-0 (PDF) Avaa
Julkaisuluettelo Avaa
Opas: Turvallinen museotyö Avaa
Guide: Säkert museiarbete Avaa
Artikkeli: Museum Professionals’ Perceptions of Chemical and Biological Hazards and Risks in Museum Work Environments in Finland Avaa