Suomalaisten toimittajanaisten kokemukset tasa-arvosta 1960-luvulta 2000-luvulle

Tiivistelmä

Hanke on pitkittäistutkimus, joka kattaa ajallisesti toimittajan ammattikunnan sukupuolirakenteessa tapahtuneen muutoksen vuosikymmenet. 1960-luvun alussa enemmistö toimittajista oli Suomessa miehiä, mutta tämän jälkeen ammatti on naisistunut vähitellen. Vuodesta 1995 lähtien toimittajakunnassa on vallinnut naisenemmistö.

Ammattialan muuttuminen naisvaltaiseksi ei ole kuitenkaan tehnyt siitä tasa-arvoista. Yhä edelleen miestoimittajilla on yliedustus toimitusten johtoportaassa ja naiset jäävät jälkeen myös palkkauksessa.

Toimittajan ammattikunnassa käydyn tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskeskustelun ohella tutkimuksessa tarkastellaan laajempaa työelämän tasa-arvoilmiötä. Toimittajan ammatti toimiikin esimerkkitapauksena, jonka avulla selvitetään, minkälaisia merkityksiä sukupuolelle annetaan suomalaisessa työelämässä, ja miten nämä merkitykset ovat muuttuneet 1960-luvulta nykypäivään.

Pitkittäisaineiston avulla tutkimuksessa kehitetään myös uusia ja entistä moninaisempia välineitä työelämän tasa-arvo-ongelmien havaitsemiseen ja niiden ratkaisemiseen.

Tutkimuksen lähdeaineisto koostuu haastatteluista, arkistolähteistä ja aikalaisteksteistä. Hanke on osa suomalaisten ja ruotsalaisten toimittajanaisten tasa-arvokokemuksia vertailevaa post doc -projektia, jonka arvioitu valmistumisaika on keväällä 2017.

Tutkimuksesta vastaa FT Heidi Kurvinen.

Hankkeen vastuuhenkilö

Heidi Kurvinen

Tiedote

Tasa-arvon harhaan ei voi tuudittautua toimituksissakaan

Toimittajien ammattikunnan ajatellaan lähtökohtaisesti
kannattavan tasa-arvoa, ja siksi sukupuolesta ja tasa-arvosta
voikin olla hankala puhua toimituksissa. Kaikkihan vaikuttaisi
päällisin puolin olevan melkoisen hyvin ammattiryhmässä, jossa
sukupuolten tasa-arvo on toteutunut jo 1960-luvulla paremmin kuin
monilla muilla aloilla.

Ammattialan muuttuminen naisvaltaiseksi vuoden 1995 jälkeen ei
sekään kuitenkaan ole tehnyt siitä tasa-arvoista, sanoo tutkija
Heidi Kurvinen. Edelleen miestoimittajilla on
yliedustus toimitusten johtoportaassa, ja naiset jäävät
palkkauksessa jälkeen.

Kurvisen mukaan tasa-arvossa ei sitä paitsi ole kysymys vain
helposti nähtävistä ja mitattavista asioista, kuten urakehityksestä
ja palkkauksesta, vaan myös asenteista, jotka usein
tiedostamattomina aiheuttavat toimituksissa naisten ja miesten
erilaista kohtelua – ja heijastuvat lisäksi mediateksteihin.

Kurvinen on tutkinut suomalaisten toimittajanaisten kokemuksia
tasa-arvosta 1960-luvulta nykypäivään osana väitöskirjan jälkeistä
post doc -tutkimustaan.

Työsuojelurahasto tuki stipendillä tutkimusta, joka tuotti
tasa-arvoindikaattoreita sovellettavaksi myös muiden ammattialojen
tarpeisiin.

Kurvisen väitös vuodelta 2013 käsitteli sukupuolen merkityksiä
1960- ja 1970-luvun suomalaisessa toimittajakunnassa. Työssä hän
käsitteli myös tasa-arvokysymyksiä.

Mahdollisuuksien tasa-arvoa

Kurvisen aineisto koostuu 63:n eri vuosikymmeninä aloittaneen
suomalaisen toimittajanaisen haastattelusta.Lisäksi hän on käynyt
läpi Suomen Sanomalehtimiesten liiton/Suomen Journalistiliiton
julkaiseman Sanomalehtimies/Journalisti-lehden vuosikerrat
1960-luvulta nykypäivään ja perehtynyt aiheeseen liittyvään
arkistoaineistoon.

Tulokset osoittavat toimittajanaisten tasa-arvokäsitysten
pohjanneen kaikkina vuosikymmeninä ajatukseen niin kutsutusta
mahdollisuuksien tasa-arvosta.

Ammattia on pidetty ja pidetään edelleen tasa-arvoisena, koska
naiset ja miehet tekevät toimituksissa samaa työtä.

Saman työn määritelmä on kuitenkin muuttunut hienosyisemmäksi,
sillä toimittajanaisten mahdollisuudet työskennellä
erikoistoimittajina ja toimitusten johtotehtävissä ovat parantuneet
tutkimusjakson aikana.

Arjen eriarvoistavia käytäntöjä

Kurvisen keskeisenä johtopäätöksenä on se, että työpaikkojen
tasa-arvokeskustelua tulisi käydä aiempaa moninaisemmin.

Tietoisen syrjinnän lisäksi keskusteluissa olisi otettava
aiempaa vahvemmin huomioon arjen käytännöissä vaikuttavat
eriarvoistavat käytännöt, jotka ovat usein hienovaraisia ja
piilossa.

Vaikka nämä mekanismit on tiedostettu akateemisessa
tutkimuksessa jo pitkään, työntekijöiden tasa-arvokäsitykset
näyttävät ainakin toimittajien ammattiryhmässä liittävän
eriarvoisuuden ennen kaikkea tietoiseen toimintaan.

Esimerkkinä eriarvoistavasta sukupuolittuneesta arjen
käytännöstä mainittakoon, että osa 2000-luvulla alalle tulleista
koki, että kesätoimittajia ohjataan eri aihepiireihin sukupuolen
mukaan.

Sosiaaliset aiheet, kuten päivähoito ja vanhusten olot,
lankeavat helposti naispuoliselle toimittajanalulle, vaikka tämä ei
kokisi niitä omaksi aiheekseen. Pian sosiaaliset aiheet ovat hänen
erikoisaluettaan. Sillä voi olla kauaskantoiset seuraukset, sillä
aihepiirien välillä on toimituksissa usein selkeitä arvostuseroja,
ja päätoimittajaksi ei etene sosiaalipuolen aiheista tai viihteestä
kirjoittamalla.

Kapeasta tasa-arvokäsityksestä laveaan

Kurvisen toinen keskeinen huomio liittyy tasa-arvokäsityksen
kapea-alaisuuteen.

Tasa-arvo käsitetään edelleen ennen kaikkea sukupuolten
väliseksi tasa-arvoksi, vaikka haastattelut osoittivat toimittajien
olevan tietoisia tasa-arvokeskustelun moninaistumisesta.

Sukupuolen ohella eriarvoistavat käytännöt liitettiin lähinnä
ikään.

Kurvinen korostaa, että työelämässä ilmenee eriarvoisuutta
paitsi sukupuolen ja iän, myös seksuaalisen suuntautumisen ja
etnisen taustan vuoksi. Kaikissa näissä arjen tilanteisiin liittyvä
eriarvoistava kohtelu voi olla niin hienovaraista, että sitä ei
osata edes huomata.

Tasa-arvoesite käytännön työhön

Kurvinen on toteuttanut yhteistyössä Suomen Journalistiliiton
kanssa tasa-arvoesitteen virittämään keskustelua tasa-arvosta
ammattialalla.

Tasa-arvo mediasisällöissä ja toimitusten käytännöissä -esite
julkaistaan alkusyksystä 2015 liiton verkkosivuilla ja myöhemmin
myös paperiversiona.

Työsuojelurahaston rahoittaman hankkeen laajennuksena Kurvinen
toteuttaa vertailevan tutkimuksen suomalaisten ja ruotsalaisten
toimittajanaisten tasa-arvokäsityksistä. Vertaileva osuus valmistuu
kesällä 2017.

 

  

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Lasikattoon törmää toimituksissakin. Tiedon silta 2016. https://tiedonsilta.fi/lasikattoon-tormaa-toimituksissakin/

Artikkelit

Heidi Kurvinen, Sukupuolella sopuilua. Telma-lehti 2/2014. Heidi Kurvinen, Toimittajanaiset 1960- ja 1970-luvun Suomessa. Mahdollisuudet epätasa-arvoisuuden säröttäjinä? Työelämän tutkimus 3/2014. Heidi Kurvinen, Ammattikunnan sokea piste? Journalisti 1/2015. Tasa-arvo mediasisällöissä ja toimitusten käytännöissä. Esite. Suomen Journalistiliitto 2015. Avaa

Loppuraportti Avaa