Suomalaisten työehtosopimusten palkkausjärjestelmien tarkastelu EU:n palkka-avoimuusdirektiivin näkökulmasta

Tiivistelmä

Konferenssiesityksessä esitellään tuloksia tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisissa työehtosopimuksissa olevien palkkausjärjestelmien tilaa vuonna 2026 käyttöönotettavan EU:n palkka-avoimuusdirektiivin näkökulmasta. Näkökulma on tärkeä, sillä työehtosopimuksilla on Suomessa merkittävä vaikutus yritysten ja organisaatioiden palkkakäytäntöihin. Tulokset perustuvat STM:N rahoittamaan, tasa-arvoa tutkineeseen ”Samanarvoinen työ” -hankkeeseen.

Hankkeen vastuuhenkilö

Johanna Maaniemi

Tiedote

Työehtosopimuksien palkkausjärjestelmät ja EU:n palkka-avoimuusdirektiivi

Tiivistelmä

Konferenssiesityksessä esiteltiin tuloksia tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten työehtosopimusten palkkausjärjestelmien sisältöä vuonna EU:n palkka-avoimuusdirektiivin vaatimusten näkökulmasta. Tutkimusta varten analysoitiin suomalaisten työehtosopimusten tehtäväkohtaiseen palkanosaan liittyvät palkkausjärjestelmät. Tulokset tuovat esille uuden direktiivin ja työehtosopimusten palkkausjärjestelmien yhteensovittamisen mahdollisuuksia ja haasteita. Tutkimuksen tausta on STM:n rahoittamassa ”Samanarvoinen työ” -hankkeessa.

Tausta

Konferenssi on kansainvälinen palkitsemisen tutkimusalan liittyvä konferenssi. Tavoitteena oli saada sisällöllisiä kommentteja tutkimuksen jatkotyöstämiseen. Lisäksi tavoitteena oli kuulla esityksiä ja kokemuksia palkkauksen läpinäkyvyyden teemoista ja EU:n avoimuusdirektiivin tulevista vaikutuksista eri maissa.

Aineisto

Tutkimuksessa analysoitiin Suomen yleissitovat työehtosopimukset ja niissä esiintyneet palkkausjärjestelmät niiden palkkaperusteiden läpinäkyvyyden näkökulmasta. Aineisto analysoitiin laadullisen teemoittelun keinoin. Tavoitteena oli tunnistaa sopimuksissa esiintyvät erilaiset palkkausjärjestelmätyypit ja tarkastella niitä direktiivin vaatimuksien näkökulmasta.

Tulokset ja johtopäätökset

Työehtosopimuksista tunnistetiin kolmen tyyppisiä palkkausjärjestelmiä. Lisäksi tunnistettiin sopimusten yhteensovittamisen mahdollisuuksia ja haasteita EU:n palkka-avoimuusdirektiivin vaatimuksiin. Tunnistetut haasteet liittyivät palkkausjärjestelmien sisältöön, erityisesti tehtäväkohtaisen palkanosan määritystavan läpinäkyvyyden tasoon. Lisäksi haasteita voi syntyä, mikäli organisaatio soveltaa useita palkkausjärjestelmiä samanaikaisesti.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Aihepiiristä on vasta vähän tutkimusta, sillä direktiivin toimeenpano osaksi kansallista lainsäädäntöä on kesken useassa EU-maassa. Konferenssi mahdollista tuloksien jakamisen sekä keskustelun direktiivin vaikutuksista paitsi Suomen, myös muiden maiden osalta. Erityisen kiinnostavaa oli kuulla kokemuksia Ruotsista, joka on Suomea edellä direktiivin käyttöönotossa.

Aineisto

Konferenssiesitys Avaa