Suomalaisten työntekijöiden hyvinvointiprofiilit ja niiden monenlaiset haasteet, voimavarat, ja seuraukset

Tiivistelmä

Tutkimuksessa tarkastellaan työntekijöiden yleisen- ja työhyvinvoinnin profiileja, kehitystä, sekä niitä ennustavia henkilökohtaisia ja töihin liittyviä haasteita ja voimavaroja. Tarkoituksena on tutkia millaisia töihin ja yleiseen hyvinvointiin (ja pahoinvointiin) liittyviä latentteja profiileja ja kehityspolkuja on mahdollista löytää työntekijöiden joukosta, tutkien mm. työntekijöiden työintoa, työtyytyväisyyttä, elämäntyytyväisyyttä, uupumuksen ja masennuksen oireita.

Tutkimuksessa keskitytään erityisesti selvittämään miten yleiseen- ja töihin liittyvään hyvinvointiin ja pahoinvointiin liittyvät tekijät ilmenevät yhdessä, millaiset haasteet ja voimavarat ennustavat niitä, ja millaisia työterveyteen liittyviä seurauksia erilaisilla hyvinvointiprofiileilla on. Tutkimuksessa otetaan huomioon myös työuupumuksen ja työinnon alaryhmät (uupumusasteinen väsymys, kyynisyys, alentunut ammatillinen itsetunto; tarmokkuus, uppoutuminen, omistautuminen), työntekijöiden ikä ja sukupuoli, eri työpaikkojen merkitys, sekä hyvinvointiprofiileja ennustavien tekijöiden suhteellinen tärkeys.

Hankkeen vastuuhenkilö

Katja Upadyaya

Tiedote

Enin osa kokee korkeaa työintoa ja matalaa uupumusta

Suurin osa työntekijöistä – 85 prosenttia – koki verraten korkeaa työintoa ja matalaa uupumusta, käy ilmi tutkimuksesta. Pienemmällä osalla työntekijöistä – 15 prosentilla – uupumus lisääntyi ja työinto väheni tutkimuksen aikana.

Työssä koetut haasteet ja resurssit heijastuvat henkilökohtaisen elämän hyvinvointiin, ja henkilökohtaisessa elämässä koetut haasteet ja resurssit heijastuvat usein työssä koettuun hyvin- ja pahoinvointiin.

Työntekijöiden hyvinvointiprofiileista ja niitä ennustavista henkilökohtaisista ja työhön liittyvistä profiileista raportoi Helsingin yliopiston tutkija Katja Upadyaya. Hän teki tutkimustyötään Työsuojelurahaston stipendin turvin.

Työntekijät, jotka kokivat että heillä oli paljon töihin liittyviä sosiaalisia voimavaroja, kuten palvelevaa johtajuutta omaava esimies, kuuluivat todennäköisemmin korkean työinnon kuin lisääntyvän työuupumuksen profiiliin. Samoin siihen profiiliin kuuluivat sellaiset työntekijät, joilla oli hyvät henkilökohtaiset voimavarat, kuten resilienssiä ja töihin liittyvää minäpystyvyyttä.

Kahdesta aineistosta                                            

Hankkeessa analysoitiin kahta aineistoa: vuosina 2011 ja 2012 toteutetun Työterveystutkimuksen aineistoa ja Finnish Educational Transitions (FinEdu) -tutkimuksen aineistoa.

Työterveystutkimukseen (N = 1 415) osallistui työntekijöitä kolmesta suuresta pääkaupunkiseudun yrityksestä, ja FinEdu-tutkimuksessa (N = 687) on seurattu nuoria aikuisia usean vuoden ajan. Molemmissa tutkimuksissa on kerätty paljon tietoa työntekijöiden työinnosta, uupumuksesta, yleisestä hyvinvoinnista, sekä erilaisista töihin liittyvistä ja henkilökohtaisista resursseista sekä haasteista.

Työn ja henkilökohtaisen elämän haasteita        

Tutkimuksessa havaittiin, että työntekijät, jotka kokivat paljon töihin liittyviä sosiaalisia haasteita, kuten monikulttuurisuushaasteita ja ihmissuhdekuormitusta, ja henkilökohtaisia ihmissuhdehaasteita, kuuluivat todennäköisemmin lisääntyvän työuupumuksen kuin korkean työinnon ryhmään.

Työpaikoilla voitaisiin keskustella yhdessä erilaisista monikulttuurisuushaasteista ja työpaikan ihmissuhteisiin liittyvistä haasteista, mikä voisi lisätä työntekijöiden välistä ymmärrystä ja sensitiivisyyttä.

Työholismi liittyy lisääntyvään masennukseen

Hankkeessa tutkittiin myös yleisen hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin sekä työholismin profiileja. Tulosten perusteella pystyttiin identifioimaan kaksi hyvin- ja pahoinvoinnin profiilia: korkean elämäntyytyväisyyden profiili, johon kuului 93 prosenttia työntekijöistä, ja lisääntyvän masennuksen ryhmä, johon kuului 7 prosenttia työntekijöistä.

Korkean elämäntyytyväisyyden ryhmässä työntekijät kokivat pysyvästi korkeaa elämäntyytyväisyyttä ja vähäistä masentuneisuutta sekä keskitasoista työholismia, kun taas lisääntyvän masennuksen ryhmässä työntekijät kokivat vähenevää elämäntyytyväisyyttä ja verraten korkeaa työholismia.

Tutkimuksen tuloksia raportoidaan kansainvälisissä tiedelehdissä.

Toimittaja
Leena Huovila