Suomen viimeinen VILLI JA VAPAA – poroelinkeinossa ei tarvitse noudattaa työturvallisuuslakia. Onni vai kehityshaaste?

Tiivistelmä

Yhdessäkään poroelinkeinon työvaiheessa, edes poroteurastamoilla, ei tarvitse noudattaa Suomen työturvallisuuslakia. Kun sain oikeusministeriön kautta kirjalliset lausunnot asiasta, kävi ilmi, että sitä ei tiennyt edes paliskuntain yhdistyksen lakimies, porotalousneuvoja, poroisäntä eikä työoikeuteen erikoistunut juristi. Jotta asioita voi parantaa, on ne ensin tehtävä näkyväksi faktatietojen sekä kokemusten kautta. Kokoan haastatteluja, lakipykäliä ja viranomaislausuntoja tietokirjaksi.

Hankkeen vastuuhenkilö

Riitta Lehvonen

Tiedote

Tyttöteurastaja iskee jälleen! "Suomen viimeinen VILLI JA VAPAA" sukeltaa suoraan syvyyksiin.

Tiivistelmä

”Tämä työneuvoston lausunto ei ole enää relevantti”, sanoo työoikeuteen erikoistunut juristi. ”Siis tämä, mitä sinä itse olet ollut tekemässä?!” ”Kyllä. Työsuojelun tulee koskea myös poronhoitajia. Sinä olet viemässä asioita aivan oikeaan suuntaan.” ”Miten minä voin vaikuttaa siihen, että saadaan aikaan lain tai sen tulkinnan muutos?” ”Teet näin…” Lue saamani vastaukset kirjasta. Aion toimia tismalleen saamieni ohjeiden mukaan. Kirjahankkeeni päätavoite oli tehdä näkyväksi, minkälaisiin tilanteisiin johtaa se, että poroelinkeinossa ei tarvitse noudattaa työturvallisuuslakia, jotta tämän tietoisuuden kautta saataisiin aikaan lain tai sen tulkinnan muutos niin, että myös poronhoitajat pääsisivät osallisiksi työsuojelusta.

Lähtökohdat

Poroteurastamoilla ei voi tapahttua työturvallisuusrikoksia, koska siellä ei tarvitse noudattaa työturvallisuuslakia, linjasi syyttäjä syyttämättäjättämispäätöstään perustellen sen työneuvoston aiheesta antamalla lausunnolla. Vaikutti siltä, että kukaan ei tiennyt, ettei työsuojelu todellakaan koske miltään osin koko poroelinkeinoa. Tavoitteenani on, että tämän hankkeen seurauksena saadaan työturvallisuuslaki suojelemaan poronhoitajia vähintään teurastamoilla ja erotusaitauksissa.

Aineisto -Mitä aineistoja, tutkimuksia yms. hyödynsit tietokirjassasi.

Miestutkimusta, naistutkimusta, työturvallisuustutkimusta sekä suuri määrä henkilökohtaisia haastatteluja ja omaa kokemusperäistä tietoa. Poroelinkeinoa on tutkittu monesta näkökulmasta – historiallisesta, naistutkimuksellisesta sekä työturvallisuuteen liittyvistä kulmista. Yhdistelin niitä kaikkia miestutkimuksellisen ja kulttuuripsykologisen linssin läpi katsottuina.

Menetelmät

Olen halunnut lähestyä aihettani mahdollisimman poikkitieteellisistä näkökulmista valottaen asian kaikkia mahdollisia puolia. Olen tehnyt valtavan määrän haastatteluja niin poronhoidon ja teurastamisen arkikokemuksen asiantuntijoiden parissa kuin lakipykälien sekä työsuojelun ammattilaisten kanssa. Haastattelututkimuksissa hankkimani tiedon olen yhdistellyt historialliseen, psykoterapeuttiseen, kulttuuripsykologiseen ja sukupuolentutkimukselliseeen lähdeaineistoon ja koostanut sen tietokirjaksi.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Sain vastausket siihen, miten toimia, jotta työsuojelu koskisi myös poronhoitajia. Fyysiseen väkivaltaan, seksuaaliseen ahdisteluun ja työturvallisuusongelmiin liittyvät kysymykset, joita olen valottanut haastattelujen ja poikkitieteellisten tutkimusten kautta, tuovat epäilemättä ymmärryksen avaimia asioitten syy-seuraussuhteisiin ja psykologisiin lähtökohtiin kaikilla muillakin elämän – ja työelämän – osa-alueilla. Tieto ja ymmärrys ovat aina lähtökohtia sille, että asioita voisi parantaa.

Aineisto

Tyttöteurastaja iskee jälleen! Tiivistelmä Avaa