Syrjivät vai syrjinnän vastaiset teknologiat organisaatioissa? Näkökulmia yhteiskuntatieteiden filosofiasta.

Tiivistelmä

Väitöskirjassani käsittelen rekrytointisyrjintää ja sen vähentämiseksi kehitettyjä keinoja. Väitöskirjan kolme artikkelia pureutuvat kolmeen työelämän ajankohtaiseen teemaan. Ensinnäkin tutkin tekoälyrekrytoinnin haasteita. Toiseksi käsittelen työelämässä harmillisen yleisiä näennäistieteellisiä syrjinnän vähentämisen keinoja. Kolmanneksi luotaan syrjivien asenteiden muuttamiseksi kehitettyjä monimuotoisuuskoulutuksia ja niiden mahdollisuutta vähentää rekrytointisyrjintää.

Hankkeen vastuuhenkilö

Päivi Seppälä

Tiedote

Syrjinnän vähentämiseen kehitetyt teknologiat voivat myös tuottaa syrjintää

Tiivistelmä

Väitöstutkimus ”Syrjivät vai syrjinnän vastaiset teknologiat” osoittaa, että monet rekrytoinnissa käytetyt teknologiat näyttäytyvät samanaikaisesti sekä syrjintää ehkäisevinä että sitä tuottavina. Työpaikoilla syrjinnän vähentämiseen kehitetyt teknologiat eivät siis ole yksiselitteisesti tasa-arvoa edistäviä ratkaisuja.

Syrjintää koskevien tieteellisten teorioiden ja syrjintää ehkäiseväksi tarkoitettujen teknologioiden välinen yhteys on usein oletettua heikompi. Väitöstutkimuksen keskeinen käsite sosiaalinen pseudoteknologia. Käsite auttaa myös työantajia tunnistamaan tilanteita, joissa syrjintää ehkäiseväksi tarkoitettujen menetelmien väitetty tieteellinen perusta on heikompi kuin menetelmien markkinoinnissa annetaan ymmärtää.

Lähtökohdat

Syrjintä on edelleen laajalle levinnyt yhteiskunnallinen ilmiö niin työelämässä kuin muillakin elämänalueilla. Organisaatiot ovat viime vuosina ottaneet käyttöön esimerkiksi tekoälypohjaisia rekrytointijärjestelmiä, joiden tavoitteena on vähentää syrjiviä käytäntöjä. Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisiin tieteellisiin oletuksiin nämä teknologiat perustuvat, miten niiden käyttöä oikeutetaan ja miksi niitä pidetty syrjintää ehkäisevinä sekä syytetty syrjinnän lisäämisestä.

Aineisto

Tutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta, joissa tarkastellaan:

1) Tekoälyrekrytointia
2) Kasvoanalyysiin perustuvan tekoälyn käyttöä korkean riskin päätöksentekotilanteissa kuten rekrytoinnissa
3) Implisiittisiin syrjiviin asenteisiin vaikuttamaan pyrkiviä työpaikkojen monimuotoisuuskoulutuksia

Tutkimuksen aineisto muodostuu laajasta kirjallisesta materiaalista, joka on lähtöisin näiden menetelmien kehittämisestä ja markkinoinnista.

Menetelmät

Tutkimus perustuu tieteenfilosofian ja teknologian filosofian menetelmiin. Analyysissa hyödynnetään erityisesti naturalistista tieteenfilosofiaa, analyyttistä teknologian filosofiaa sekä kriittisen teorian perinteeseen kuuluvaa teknologian tutkimusta. Lisäksi tutkimus ammentaa syrjinnän tutkimuksesta, oikeusteoriasta, poliittisesta filosofiasta, tieteen- ja teknologiantutkimuksesta sekä kriittisestä data- ja johtamistutkimuksesta.

Tulokset ja johtopäätökset

Väitöstutkimuksen kaksi keskeistä johtopäätöstä ovat:

1) Teknologioiden luokittelu syrjiviksi tai syrjinnän vastaisiksi juontuu käytetystä taso-arvon määritelmästä.

2) Syrjintää koskevien tieteellisten teorioiden ja syrjintää ehkäiseväksi tarkoitettujen teknologioiden välinen yhteys on usein oletettua heikompi. Joissakin tapauksissa yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellisten teorioiden paikkansapitävyyden on virheellisesti oletettu oikeuttavan tiettyjen teknologioiden kehittämisen ja käytön.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimus osoittaa, että työpaikoilla käytettävien syrjinnän ehkäisyyn tähtäävien työkalujen arvioinnissa ei riitä pelkkä tekninen tarkastelu. Organisaatioiden tulisi arvioida myös:

1) Millaiseen tutkimukseen teknologia perustuu?
2) Millaisia oletuksiin ihmisten käyttäytymisestä ja luokittelusta teknologia perustuu?
3) Millaista tasa-arvoa teknologian käytöllä tavoitellaan?
4) Millaisia mahdollisia syrjiviä vaikutuksia teknologia voi synnyttää?

Aineisto

Tiivistelmä Avaa

Article: Facial analysis AI as social pseudotechnology Avaa