Systeemitoimijuuden koulutusmalli työelämälle

Tiivistelmä

Tulevaisuuden asiantuntijuuden ytimessä ja uudistumiskyvyn edellytyksenä on systeeminen kyvykkyys (Ståhle 2024), joka tarkoittaa kykyä työskennellä monimutkaisesti toisiinsa kytkeytyvien asioiden parissa. Hankkeen koulutusmalli tähtää työelämässä tarvittavan systeemitietoisuuden lisäämiseen ja siihen perustuvan systeemitoimijuuden suunnitelmalliseen vahvistamiseen. Koulutusmalli toteutetaan modernia pedagogiikkaa ja ajankohtaista teknologiaa hyödyntäen.

Hankkeen vastuuhenkilö

Maria Haukka

Tiedote

Opi systeemisyydestä! Uusi Ensiaskeleet systeemitoimijuuteen -opinto kehittää systeemikykyä.

Tiivistelmä

Hankkeessa rakennettiin opinnot, jotka vahvistavat suomalaisen työelämän kykyä menestyä muuttuvassa maailmassa. Ne tukevat kykyä ymmärtää ilmiöiden keskinäisiä riippuvuuksia, syy–seuraussuhteita ja muutosten vaikutuksia. Tavoitteena on, että opinnot lisäävät kykyä hyödyntää systeemistä ajattelua ja kompleksisten ongelmien ratkaisumenetelmiä sekä vahvistavat systeemistä toimijuutta omassa työssä.

Opinnot tarjoavat mahdollisuuden vahvistaa koko työyhteisön systeemistä kyvykkyyttä fasilitointiohjeiden avulla. Opintoja voi myös hyväksikäyttää oppilaitoksissa soveltuvin osin.

Koulutusmalli on opiskeltavissa maksutta Haaga-Helian ja Laurean ammattikorkeakoulujen avoimessa tarjonnassa nimellä Ensiaskeleet systeemiajatteluun.

Tausta

Hankkeen taustalla oli työelämän murros, jossa päätöksenteon ja yhteistyön kompleksisuus kasvaa. Asiantuntijatyö ei enää ratkea lineaarisilla toimintatavoilla, koska työelämän ilmiöt ovat yhä keskinäisriippuvaisempia ja dynaamisempia.

Kompleksisuudessa tulee osata navigoida. Erityisesti asiantuntija- ja johtamistyössä on kyettävä hahmottamaan vuorovaikutusketjujen ja toimintaympäristöjen riippuvuuksia ja sidonnaisuuksia. Uudistuakseen työelämä tarvitsee systeemistä ajattelua ja toimijuutta.

Aineisto

Hanke pohjautui neljän aihetta opettavien Haaga-Helia ja Laurea ammattikorkeakoulujen lehtorin ja yliopettajan asiantuntijuuteen ja kokemukselliseen tietoon opiskelusta, työelämän tarvitsevista kyvykkyyksistä ja työelämän tarpeista. Kirjallisuuden suomenkielisiä julkaisuja: Uusikylä ja Jalonen 2023; Vartiainen ja Raisio 2020, Raisio, Jalonen ja Uusikylä 2018. Englanninkielisiä julkaisuja:(Arnold ja Wade, 2015, Sweeney ja Meadows 2010, Meadows 2008; Snowden ja Boone 2007, Kurtz ja Snowden 2003.

Menetelmät

Menetelmässä painottuvat konstruktivismi, oppijakeskeisyys ja kokemuksellinen oppiminen (Kolb 1981). Lisäksi se nojaa osaamisperustaisuuteen (Opetushallitus 2015; ARENE 2022) ja Education 4.0 -ajatteluun (Miranda ym. 2021), jossa yhdistyvät itseohjautuvuus, fasilitoiva ohjaus ja teknologian hyödyntäminen. Taustalla on myös tutkimus systeemiajattelusta ja kompleksisuuden oppimisesta (Germaine ym. 2016), työelämän osaamismuutoksesta (WEF 2025) sekä työssä tapahtuvasta oppimisesta ja reflektiosta.

Tulokset

Hankkeesta syntyi MOOC-opinnot, jotka lisäävät yksilötasolla systeemistä tietoisuutta, systeemiajattelun kyvykkyyttä ja kannustavat systeemitoimijuuteen.

Opiskeltavia moduuleja on viisi. Ensimmäiseksi asiantuntija opiskelee teemat itsenäisesti, jonka jälkeen joko asiantuntija itse, tiiminvetäjä tai esihenkilö veisi teemat yhteisen keskustelun kohteesi koko työyhteisötasolle yhteisen ymmärryksen luomiseksi. Opinnot tarjoavat käytännönläheiset fasilitointiohjeet työpajojen organisoimiseksi.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Koulutusmallin uutuusarvona oli systeemiajattelun muuttaminen toimialasta riippumattomiksi suomenkielisiksi opinnoiksi. Abstrakti teema muutettiin konkreettiseksi, joka kytkeytyy suoraan arjen työtilanteisiin. Fasilitointiohjeiden avulla oppi on vapaasti levitettävissä laajemmalle omaan työtyöyhteisöön.

Uutuusarvona opinnot tarjoavat ohjeet myös korkeakoulutuksen ja ammatillisen oppilaitosten opettajille, jotka voivat soveltaa opintoja omiin opintojaksoihinsa tai oppimistehtävien tekemiseen.

Aineisto

Systeemitoimijuuden koulutusmalli työelämälle. Loppuraportti. 2026. Avaa