Systemaattinen kirjallisuuskatsaus kuulovaurion syntymistä ennustavista tekijöistä

Tiivistelmä

Työperäiset kuulovauriot ovat edelleen yleisiä, vaikka niitä pyritään estämään. Kuulovaurion syntymisen riski vaihtelee suuresti samansuuruiselle melulle altistuneiden kesken. Jotta voisimme paremmin ennustaa kenelle kuulovaurio tulee todennäköisesti kehittymään, keräämme yhteen ja tiivistämme ennustavia tekijöitä käsittelevän kirjallisuuden systemaattisesti.

Aluksi kirjoitamme ja julkaisemme kirjallisuuskatsauksessa käyttämistämme menetelmistä yksityiskohtaisen suunnitelman eli protokollan. Hyväksymme katsaukseen tutkimukset, jotka ovat arvioineet kuulovaurion syntymisen riskiä työntekijöillä, jotka ovat altistuneet vähintään 80 dB(A) melulle ja tutkimukset, jotka ovat arvioineet ainakin yhden ennustavan tekijän vaikutusta. Hyväksyttävät tutkimukset ovat ottaneet huomioon ainakin iän, lähtötason kuulon ja melutason vaikutukset. Ennustavien tekijöiden vaikutusta kuulovaurion syntymiseen tulee olla mitattu audiometrisellä testillä. Näiden kriteerien pohjalta kehitämme systemaattisen hakustrategian, jonka avulla etsimme tarvittavat tutkimusjulkaisut elektronisista julkaisutietokannoista. Teemme tuloksista yhteenvedon ja, mikäli tarpeeksi dataa on saatavilla, arvioimme kuulovaurion syntymisen todennäköisyyttä per riskitekijä verrattuna henkilöön, jolla ei riskitekijää ole. Jos löydämme tarpeeksi käyttökelpoista dataa, muotoilemme kuulovaurion syntymistä ennustavan laskukaavan, jota voidaan käyttää potilastyössä.

Tulokset ovat käytettävissä 31.12 2013 mennessä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Jos Verbeek

Tiedote

Työperäisen kuulovian yksilöerojen syyt piilossa

Työperäiset kuulovauriot ovat yhä yleisiä, vaikka niitä yritetään estää. Työntekijöiden kuulonaleneman suuruus vaihtelee kovasti, vaikka he olisivat altistuneet samansuuruisesti melulle. Kuulovaurioiden estämistä edistäisi, jos osattaisiin ennustaa, kenelle kuulovaurio todennäköisesti kehittyy. Niinpä Työterveyslaitoksen tutkijat tekivät järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen melun aiheuttaman kuulonaleneman yksilöllisyydestä.

Tutkijat etsivät useista elektronisista viitetietokannoista vertailevia seurantatutkimuksia työntekijöiden kuulon tason muutoksista. Työsuojelurahasto tuki tutkimus- ja kehittämishanketta.

Vain 12 tutkimusta katsaukseen

Katsaukseen hyväksyttiin tutkimukset, joissa työssään altistuneet kohtasivat vähintään 80 dB(A) melun ja vähintään yhden kuulonalenemaa ennustavan tekijän. Hyväksyttyjen ennusteiden vaikutus oli testattu audiometrisesti. Vertailuryhmässä työntekijät joko altistuivat edellistä ryhmää vähemmän tai eivät lainkaan.

Ehtojen mukaisia tutkimuksia löytyi kaksitoista. Ne oli julkaistu 1966–2013 ja enimmäkseen Yhdysvalloissa. Kuudessa tutkimuksessa arvioitiin iän vaikutusta, neljässä sukupuolen, samoin neljässä aiemman kuulonaleneman, kolmessa muiden melualtisteiden, kahdessa kulttuuritaustan ja yhdessä sairauksien vaikutusta. Lainkaan ei löytynyt tutkimuksia, joissa olisi arvioitu silmien värin, tupakoinnin tai sydän- ja verisuonitaudin riskitekijöiden vaikutusta.

Tutkijat löysivät näyttöä korkean iän ja aiemman melualtistuksen yhteydestä korkeampaan kuulonalenemaan, mutta yhteyden suuruus vaihteli suuresti.

Sukupuolen, ihonvärin ja lähtötason kuulotason yhteys kuulonaleneman riskiin oli epäjohdonmukainen.

Tarvetta isoille seurantatutkimuksille

Tarkoitus oli rakentaa kuulovaurion syntymistä ennakoiva laskukaava, jota olisi voitu käyttää potilastyössä. Tämä ei toteutunut, koska ilmiötä ei ole tutkittu riittävästi. Niinpä tehtyjen tutkimusten perusteella ei voi rakentaa ennustavaa mallia.

Työterveyslaitoksen tutkijat päätyivät siihen, että tarvitaan nykyistä parempia suuria seurantatutkimuksia. Niissä tulisi ottaa huomioon kaikki tässä katsauksessa raportoidut ennustavat tekijät. Lisäksi vähintään 80 dB(A) melulle altistuvia työntekijöitä pitää seurata ainakin viisi vuotta.

Tutkijat kirjoittavat työnsä tuloksista artikkelin Occupational Environmental Medicine -lehteen.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Sharea Ijaz, Jos Verbeek, Esko Toppila, Erik Kateman, Esko Rytkönen, Wouter Dreschler, Anneli Ojajärvi, Kaisa Neuvonen. A systematic review of predictors of noise induced hearing loss. Finnish Institute of Occupational Health. Helsinki 2014. 61 sivua. ISBN 978-952-261-425-4 (nid.), ISBN 978-952-261-426-1 (pdf) Avaa